Miten voimme vahvistaa kilpailukykyä ja työllisyyttä?

Blogi 05.12.2023 10:00 Puura Heli
Johtaja Heli Purra kasvokuva

Suomalaisten yritysten kilpailukyky ja korkea työllisyysaste on koko kansakunnan etu.  Tuottavuuden kasvu mahdollistaa talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä. Tämä on laajasti jaettu näkemys ja tavoite työmarkkinoilla, niin työnantajien kuin palkansaajien leirissä.   

Kun yritys on kilpailukykyinen, asioita on tehty oikein. Kilpailukykyinen yritys pystyy uudistumaan, kehittämään toimivia liiketoimintamalleja ja tuottamaa palveluja ja tuotteita, jotka kiinnostavat ja käyvät kaupaksi.  Hyvin pärjääviä yrityksiä yhdistää avoin ja keskusteleva yrityskulttuuri, innovatiivisuus ja teknologinen kyvykkyys, verkottuminen ja henkilöstön osaaminen ja osallistaminen.  Kannattava, uudistumiskykyinen ja työllistävä yritys on henkilöstön etu.  Ja yritykseen sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö on yrityksen etu.  Tilanne on win-win. 

Orpon-Purran hallitus kertoo parantavansa kilpailukykyä ja työllisyyttä monin keinoin.  Valitut keinot kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti ja yksipuolisesti työntekijöihin ja työttömiin.  Hallitus aikoo muun muassa lopettaa aikuiskoulutustuen, vähentää yhteistoimintaa yrityksissä ja rajata työntekijöiden oikeutta poliittisiin ja tukilakkoihin. Hallituksen työkalupakkiin kuuluu irtisanomissuojan heikentäminen ja määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen, mikä tulee lisäämään osaltaan työelämän pirstaleisuutta ja pahoinvointia. Lisäksi työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkaukset iskevät pienituloisten toimeentuloon samalla kun hyvätuloisten verotusta kevennetään. 

En usko, että nämä keinot tulevat vahvistamaan kilpailukykyä tai työllisyyttä vaan päinvastoin – ne luovat turvattomuutta, toimeentulo-ongelmia ja epäluottamusta työmarkkinoilla sekä lisäävät ristiriitoja ja epätasa-arvoa yhteiskunnassa.  Suomi on taantumassa, pienituloisten ostovoima on romahtanut ja hallitus toimillaan syventää kansan kahtiajakoa. 

Toteuttamalla yksinomaan työnantajapuolen tavoitteita hallitus vie pohjaa pois työmarkkinaosapuolten rakentavalta keskustelulta, tasapuoliselta sopimiselta ja yhteistyöltä sekä työelämän laadulliselta kehittämiseltä.  

Toteuttamalla yksinomaan työnantajapuolen tavoitteita hallitus vie pohjaa pois työmarkkinaosapuolten rakentavalta keskustelulta, tasapuoliselta sopimiselta ja yhteistyöltä sekä työelämän laadulliselta kehittämiseltä.  Muutosten jäljet työelämässä tulevat olemaan pitkät ja vaikutukset voivat yllättää negatiivisesti myös yritykset.  Onko meillä tähän varaa?           

Työllisyysaste on viime vuosina kehittynyt suotuisasti, mutta sen nostaminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Vaikeudesta huolimatta paremman tuottavuuden ja työllisyyden eteen on toimittava jatkuvasti.  Mutta millaiset toimet ovat kestäviä? Otan esille kolme asiaa, joihin mielestäni pitäisi panostaa:

1) Tarvitsemme pääomia ja investointeja, tutkimusta ja tuotekehitystä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla ja näiden hyvää yhteistyötä. Tutkimuspanosten ja investointien määrä on Suomessa pitkään laahannut jäljessä kilpailijamaita. Teknologinen kehitys on nopeaa ja se vaikuttaa merkittävästi yritysten kilpailukykyyn sekä monin eri tavoin toimialoihin, yrityksiin ja työn sisältöihin.  Käynnissä on useita yrityksiä ja työntekijöitä haastavia samanaikaisia muutoksia, kuten vihreä siirtymä, digitalisaatio ja tekoälyn käytön eteneminen. Mitkä ovat ne toimialat ja teknologiat, joihin Suomessa olisi syytä tulevina vuosina erityisesti panostaa? 

2) Työelämässä tarvitsemme ammattitaitoisia ja osaavia työntekijöitä sekä osaamisen jatkuvaa kehittämistä.  Ja kykyä suunnitella, suunnata ja uudistaa koulutusta, myös tulevaisuuden osaamisvaatimuksia ennakoiden.  Panostukset koulutukseen ovat kilpailukyvyn kannalta keskeisessä roolissa.  Esimerkiksi uuden teknologian hyödyntäminen edellyttää oppimista ja tilaa toimintatapojen kehittämiselle työpaikkatasolla.  Olemme pieni kansa, jonka potentiaalia on tärkeää käyttää mahdollisimman täysimääräisesti hyväksi.  Tässä emme ole viime aikoina onnistuneet kovinkaan hyvin.  Viime vuosien kansainväliset vertailut osoittavat, että olemme esimerkiksi perustietojen ja taitojen osalta jäämässä jälkeen monista kilpailijamaistamme.  Tarvitsemme yhteistä näkemystä siitä, miten käännämme oppimiskäyrät nousuun ja huolehdimme tulevaisuuden kyvykkyyksistä.

3) Tarvitsemme työkykyisiä työntekijöitä, joka jaksavat tehdä nykyistä pitempiä työuria.  Työt eroavat paljon siinä suhteessa, millaista henkistä, fyysistä tai sosiaalista kuormitusta tai riskejä ne sisältävät.   Työpaikkojen työolosuhteita ja työsuojelua on tärkeää kehittää riskejä ennakoiden, suunnitelmallisesti ja yhdessä henkilöstön kanssa.  Suurimmat työkyvyttömyyden syyt ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinvaivat.  Työelämässä tarvitaan turvallista joustavuutta, ihmisen näkemistä kokonaisena ilman syrjintää ja elämänkaaren eri vaiheiden huomioonottamista.  Miten voisimme parhaiten edistää mielen terveyttä sekä esimerkiksi osatyökykyisten tai ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden panosta työelämässä?