Miesten ja naisten työt – tyttöjen ja poikien koulupolut
Suomalaista koulua on totuttu pitämään tasa-arvoisena ja sukupuolineutraalina. Samoilla määreillä kuvataan suomalaisia työmarkkinoita. Käytännössä kuitenkin Suomen työmarkkinat ovat vahvasti sukupuolittuneet ja käsitykset tytöille ja pojille sopivista rooleista ja ammateista syntyvät jo lapsuudessa – usein huomaamatta.
Ammatinvalintaan vaikuttavat monet syyt, kuten kulttuuritausta ja työmarkkinoiden rakenne. Kaikkein ratkaisevin tekijä saattaa kuitenkin olla koulu ja koulutus.
Koulutuksella on huomattava vaikutus miesten ja naisten asemaan työmarkkinoilla, palkkaukseen ja muuhun elämään. Jyrkkää eriytymistä luo osaltaan ammattien arvostus ja niiden palkkataso. Naisten ammatit ja naisvaltaiset alat ovat keskimäärin selkeästi huonommin palkattuja kuin miesten ammatit ja miesvaltaiset alat.
Suomessa ammatit jakaantuvat kansainvälisesti vertailtuna erityisen selvästi naisten ja miesten töihin. Miehet ja naiset työskentelevät omilla sektoreillaan ja omissa ammateissaan. Ilmiö on tuttu myös muissa Pohjoismaissa, siis yhteiskunnissa, joissa naisten asema yhteiskunnassa on yleisesti vahva.
Pohjoismaiden ministerineuvoston mukaan vain 13 prosenttia pohjoismaisista miehistä työskentelee naisvaltaisilla aloilla. Jako on viime vuosina vain vahvistunut nuorissa ikäluokissa.
Nuorisobarometri kysyi nuorten toiveammatteja, ja naisista neljä viidestä esitti toiveammatin terveys- ja hyvinvointialalta ja miehistä yli 90 prosenttia tietojenkäsittely- ja tietoliikennealalta. Tämä näkyy myös käytännössä. Nuoret naiset valitsevat yhä useammin niin sanotun naisten alan ja nuoret miehet miesten alan. Näin tekevät etenkin ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaneet.
Kun koulutuksella on ratkaiseva vaikutus yksilön elämänpolkuun, ei koulutuksen tasa-arvo ole leikin asia. Yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä omien kykyjen mukaisesti on kansalaisoikeus. Sillä on keskeinen vaikutus yhteiskunnan epätasaarvoistumisen tasaajana. Se ei ole vain sukupuolikysymys tai ammattirakennetta ohjaava tekijä, vaan laajempi kysymys yhdenvertaisuudesta.
Tuoreimmat tilastokeskuksen luvut vahvistavat sen, mitä on jo tiedetty pitkään: Suomessa koulutus periytyy ja kasaantuu, mutta myös sukupuolittuu. Naisia on korkeakoulutetuissa hieman miehiä enemmän, vastaavasti miehet jäävät naisia useammin ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on eroja, mikä osaltaan vaikuttaa miesten myöhempiin koulutusvalintoihin ja intoon opiskella.
Ammattien ja opintopolkujen eriytymistä pitää purkaa. Tämä edellyttää asennekasvatusta monella taholla: kodeissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä opinto- ja uraohjauksessa.
Yhtä tärkeää on, että nuoret saavat tietoa ja omakohtaista kokemusta eri aloista. Ja myös esikuvia ja innostavia roolimalleja, samaistumisen kohteita ja ymmärrystä siitä, mitä tarjottavaa eri aloilla on. Tärkeää olisi, että nuoret pääsivät kurkistamaan ja tutustumaan työelämään jo varhain ja valitsemaan itselleen sopivimman polun.
