Maahanmuutto ei yksin ratkaise väestön ikääntymisestä johtuvia ongelmia

Blogi 27.11. 15:25 Kyntäjä Eve
SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä

Tuore väestöennuste maalaa synkän kuvan Suomen väestökehityksestä, huoltosuhteesta ja kestävyysvajeesta. Ennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035 ja työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä. Ratkaisuna väestön ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin on esitetty maahanmuuton merkittävää lisäämistä. 

Maahanmuutto ei kuitenkaan yksin ratkaise väestön ikääntymisen ja alhaisen syntyvyyden aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia. Pelkkä työikäisen väestön määrän lisääminen ei auta, jos taloudellinen huoltosuhde eli työllisten määrä ei lisäänny. Maahanmuuton lisäämisellä on myönteisiä vaikutuksia väestön ikääntymisestä ja hoivamenojen kasvusta johtuvaan kestävyysvajeeseen vasta, jos maahanmuuttajat myös työllistyvät. 

Tarvitsemme laaja-alaisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman

Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta sen onnistuminen edellyttää eri politiikan lohkot huomioivaa, laaja-alaista ja tavoitteellista maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Tarvitsemme lyhyen ja pitkän aikavälin ennakoivaa tietoa työvoiman tarpeista: mille ammattialoille, alueille ja miten paljon työvoimaa – myös ulkomaista – tulevaisuudessa tarvitaan. Lisäksi meidän on kyettävä ennakoimaan, millaiselle koulutukselle ja osaamiselle on kysyntää. 

Erityisen tärkeää on analysoida rekrytointiongelmien syitä – liittyykö työvoiman saatavuuden heikentyminen aitoon työvoimapulaan vai huonoihin työehtoihin ja palkkaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen on viitannut siihen, että yksi tekijä työvoimapulan takana on työnantajien maksamat liian pienet palkat. 

Ulkomaisten huippuosaajien houkuttelemiseksi meidän on laadittava vetovoimastrategia, johon sisältyy tehokas, eettisesti kestävä ja järjestelmällinen ulkomaisten osaajien rekrytointi. Työperäisiä maahanmuuttajia on toistaiseksi tullut Suomeen käytännössä ainoastaan Virosta ja muista maista tulleiden työntekijöiden määrä on marginaalinen. Viime vuosina työn perässä Suomeen tulleiden virolaistenkin määrä on selvästi laskenut, ja monet Suomeen jo muuttaneet virolaiset ovat lähteneet takaisin. 

Työehtojen ennakkovalvonnasta ei pidä luopua

Yhtenä esteenä ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnille on lupajärjestelmän jäykkyys ja käsittelyaikojen kohtuuton pituus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehdottaa, että työntekijän oleskelulupa pitäisi käsitellä kuukaudessa. Tästä ei voi olla muuta kuin samaa mieltä – lupakäsittely on saatava nykyistä nopeammaksi ja sujuvammaksi. 

Sujuva lupakäsittely ei saa tarkoittaa työehtojen heikentymistä. Työehtojen ennakkovalvonnasta ei pidä luopua vaan työlupaa myönnettäessä on jatkossakin arvioitava työantajan kyky ja halu suoriutua työnantajavelvoitteistaan. Palkkojen polkemista tapahtuu jo nyt – Rakennusliitto julisti hiljattain saartoon yrityksen, joka maksoi työntekijöilleen palkkaa vain 2,90 euroa tunnilta.

Työvoiman saatavuusharkinta ei työlupien käsittelyaikaa juuri pidennä. Pullonkauloina ovat lupakäsittelyn hitaus ja puutteet viranomaisten yhteistyössä. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole syytä luopua kokonaan ennen kuin työehtojen valvonta on kunnossa ja työehtojen rikkomusten sanktiot riittäviä (esimerkiksi alipalkkaus kriminalisoidaan). 

Työntekijän oleskeluluvan jatkolupaa hakevat alanvaihtajat voitaisiin rajata saatavuusharkinnan ulkopuolelle. Muutos tuskin johtaa työntekijän oleskelulupamenettelyn väärinkäyttöön, koska edellytyksenä on, että ulkomaalainen on työskennellyt työntekijän oleskeluluvan nojalla vähintään vuoden. Rajaus parantaisi jo työmarkkinoilla olevien ulkomaalaisten mahdollisuuksia ammatilliseen liikkuvuuteen ja lisäisi työvoiman tarjontaa aloilla, joilla työvoiman saatavuus on vähentynyt ja kohtaanto-ongelmat yleisiä.

Maltillinen palkkatuki edistää työllistymistä

Kannattaa myös muistaa maassa jo asuvat maahanmuuttajat, joiden työttömyys on pitkään ollut korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten. Heikoimmassa asemassa ovat maahanmuuttajanaiset. EK ehdottaa yrityksille 70 prosentin palkkatukea, jos se työllistää oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan. Turvapaikanhakijoina tulleiden maahanmuuttajien työllistäminen ja kotouttaminen on tärkeää, mutta EK:n esittämä palkkatuen suurusluokka vääristäisi kilpailua, lisäisi eriarvoisuutta ja voisi pahimmillaan lisätä myös rasismia. 

Eve Kyntäjä
maahanmuuttopolitiikan asiantuntija
@EveKyntaja