Maahanmuuttajien työllistyminen on tahdon asia – Kielikoulutukseen tarvitaan lisää satsauksia

Blogi 05.03. 12:33 Kyntäjä Eve
SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä

Maahanmuuttajien työttömyys Suomessa on pitkään ollut korkeampi kuin kantasuomalaisten, mihin myös OECD on kiinnittänyt huomiota. Erityisesti pakolaistaustaisten maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on muita ryhmiä alhaisempi.

Tyypillisin maahanmuuttajien työllistymisen este liittyy kielitaitovaatimuksiin. ELY-keskuksen kyselyn mukaan noin 80 prosenttia työnantajista palkkaa mieluummin suomalaisen kuin ulkomaalaisen työttömän työnhakijan. Maahanmuuttajan palkkaamisen esteeksi ilmoitettiin täydellisen kielitaidon puute. Hyvää suomen kielen taitoa edellytetään myös usein työpaikkailmoituksissa, vaikka se ei olisi työtehtävien hoitamisen kannalta olennaista. Yksi maahanmuuttopolitiikan suurimmista haasteista onkin, miten pystytään vaikuttamaan ennakkoluuloihin ja syrjintään työmarkkinoilla.

Kielikoulutusta tulisi tarjota myös työperäisille maahanmuuttajille, koska kielitaito vaikuttaa myönteisesti työllistymiseen pitkällä tähtäimellä, edesauttaa kotoutumista ja lisää niin sanottua pitovoimaa. Kielikoulutusta olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan työpaikoilla ja työajalla tai vaihtoehtoisesti tukea maahanmuuttajien osallistumista kielikoulutukseen työajan ulkopuolella.

Korkeakouluja, ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt ovat esittäneet kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistamista korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomen korkeakouluista valmistuneet kansainväliset opiskelijat eivät kuitenkaan kelpaa yrityksille – vain alle puolet heistä työllistyy valmistumisensa jälkeen.

Ilman suomen ja/tai ruotsin kielen taitoa on Suomessa edelleen vaikea työllistyä – on vähän paikkoja, jossa pärjää vain englannilla. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden suomen tai ruotsin kielen opiskelu olisi siksi järkevä sisällyttää tutkintovaatimuksiin.

Kielitaito ei ole pelkästään työllistämistä edistävä tekijä, vaan mahdollisuus olla mukana ympäröivässä yhteisössä.

Maahanmuuttajien aiempaa osaamista ja lähtömaissa suoritettuja tutkintoja ei Suomessa edelleenkään kyetä tunnistamaan ja tunnustamaan koulutusjärjestelmässä tai työelämässä riittävästi. Tarvitsemme ketterän ja joustavan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden ammattilaisten täydennyskoulutusmallin, joka tähtää ulkomailla suorittaneiden maahanmuuttajien ammattipätevyyden tunnustamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja työllistymiseen.

Kelitaidon merkitystä ei kannata arvioida ainoastaan työllisyyden vaan myös kotoutumisen näkökulmasta. Kielikolutusta sisältävän kotouttamiskoulutuksen kilpailutus on johtanut siihen, että valinnan ratkaiseva kriteeri on usein pelkästään edullinen hinta eikä laatu. Koulutuksen valintakriteereihin tulee pikaisesti lisätä laatuvaatimukset.

Usein unohdetaan, että kielitaito ei ole pelkästään työllistämistä edistävä tekijä, vaan mahdollisuus olla mukana ympäröivässä yhteisössä. Se on edellytys ymmärtää, mistä uutisissa ja kahvipöydässä puhutaan, kyky lukea lasten Wilma-viestejä ja mahdollisuus saada uusia ystäviä. Kotoutuminen tuskin onnistu pelkästään viranomaisten kotouttamisteollisuuden liukuhihnalla.

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Demokraatissa 4.3.2021.

SAK esitys kehysriiheen: Maahanmuuttajien kielikoulutukseen lisää resursseja

SAK haluaa hallituksen tekevän kevään kehysriihessä päätöksiä, jotka edistävät maahanmuuttajien työllisyyttä. Paikallisen kielen oppiminen on keskeinen tekijä maahanmuuttajien työllistymisen kannalta ja siihen tulee siksi suunnata riittävästi resursseja.

SAK:n kehysriihitavoite: Maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen panostettava

Koronatilanne on entuudestaan vaikeuttanut maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla, joten elpymisrahaston varoja tulisi käyttää myös maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen. Paikallisen kielen oppimisen on useassa EU-maassa todettu olevan keskeisin tekijä maahanmuuttajien työllistymisen kannalta ja siihen tulee myös Suomessa suunnata riittävästi resursseja.

Kotoutumiskoulutuksen valintakriteereihin tulee lisätä laatuvaatimukset, ja käyttää elpymisrahaston varoja kielikoulutuksen laadun ja tuloksellisuuden varmistamiseen.

Maahanmuuttajilla tulee taata myös mahdollisuus laadukkaisiin ja räätälöityihin työvoima- ja yrityspalveluihin sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tutkintojen tunnustamiseen ja osaamisen tunnistamiseen on panostettava.

Tutustu SAK:n kehysriihitavoitteisiin tarkemmin