Laajat veropohjat kansantalouden etu – verotuksen painotus pääomiin työn sijaan 

Blogi 01.02. 06:01 Kaukoranta Ilkka
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta

SAK tavoittelee hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamista veropohjia tiivistämällä ja pääomien verotusta vahvistamalla. Taustalla on tulonjakotavoitteiden lisäksi huolemme työllisyydestä ja talouskasvusta.

Veronkorotukset voivat herättää joissain huolta siitä, miten käy yritysten, työllisyyden ja talouskasvun. Vaikka verot yksinään eivät vahvista yleensä kansantaloutta, tällainen verolinja on kuitenkin kokonaisuutena arvioituna myös talous- ja työllisyyskehityksen kannalta Suomen etu. 

Vaikka toki pääomiinkin kohdistuva vero voi vaikuttaa investointeihin tai talouteen, on niiden vaikutus työllisyyteen tai liiketoimintaan epäsuorempi kuin työn verottamisella tai kulutusveroilla. Verotuksen painopisteen siirto varallisuuteen vähentää myös painetta korottaa työn verotusta.

Laajat veropohjat mahdollistavat kohtuulliset veroprosentit

Veroasiantuntijoiden ja -tutkimuksen yleinen suositus on, että veropohjat on syytä pitää laajoina. Veropohja tarkoittaa niitä tuloja tai varoja, joista vero peritään. Verotuotto on karkeasti veropohja kertaa veroprosentti. Mitä enemmän luodaan erilaisia poikkeuksia, verovähennyksiä tai kohdennettuja verohelpotuksia, sitä korkeampaa veroprosenttia tarvitaan halutun verotuoton saamiseksi.

Sen vuoksi myös SAK pyrkii verotavoitteissaan tiivistämään veropohjia. Ehdotamme perintö- ja lahjaveron sekä osinkoveron ja tuloveron veropohjien tiivistämistä. Näillä toimin saamme merkittäviä uusia verotuottoja ilman varsinaisen veroprosentin korottamista. 

Laajat veropohjat parantavat verotuksen neutraaliutta

Toinen yleisesti hyvänä pidetty verotuksen piirre on verotuksen neutraalius. Tavoite on siis se, että verotus ei kohtuuttomasti ohjaa ihmisten tai yritysten käyttäytymistä. Veropohjien laajentaminen kohdennettuja veroetuja karsimalla vie tähän suuntaan.

Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin ja listaamattomiin yrityksiin koskevien veroetujen karsiminen parantaa verotuksen neutraaliutta. Nykyiset veroedut saattavat toisinaan kannustaa pitämään yrityksen suvun omistuksessa ja pörssin ulkopuolella. 

Neutraalimpi verokohtelu pörssiyhtiöiden ja perheyritysten välillä johtaisi siihen, että valinta omistuspohjasta tehdään enemmän liiketoiminnan kuin verotuksen ehdoilla. 

Puskureiden kerääminen helpottaa suhdanteiden tasaamista

SAK:n verotavoitteiden taustalla on analyysi, että julkisen talouden puskureita on vahvistettava nyt, kun taloudessa menee hyvin. Tämä on paras tae sille, että seuraavan taantuman koittaessa meillä on varaa elvyttää ja tarvittaessa tukea kuluttajien ostovoimaa.

Elvytys taantumissa on työttömyyden ja siihen liittyvän inhimillisen kärsimyksen kannalta tärkeää, mutta se on myös yritysten etu. Jos julkisen talouden ongelmat johtavat taantumaa syventäviin leikkauksiin, johtaa se myös yritysten vaikeuksiin ja konkursseihin. Siksi julkisen talouden puskureiden vahvistaminen hyvinä aikoina on myös yritysten etu.

Hyvinvointivaltio mahdollistaa korkean työllisyyden ja tuottavuuden

Verotuksen perimmäinen tarkoitus on tietysti rahoittaa julkisen sektorin toiminta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio etuuksineen ja palveluineen ei ole pelkästään ihmisten halu ja etu, vaan myös kansantalouden tärkeä tukipilari.

Laadukas ja ilmainen koulutus turvaa osaavan työvoiman saatavuuden ja sitä kautta korkean työllisyyden ja tuottavuuskasvun. Terveyspalvelut pitävät ihmiset terveinä ja työkykyisinä. Laadukkaat vanhuspalvelut ja varhaiskasvatus vapauttavat ihmisiä työmarkkinoille, kun kansalaiset  eivät ole sidottuina omien vanhempiensa tai lastensa hoivaan. 

Veroilla rahoitetut liikenneväylät mahdollistavat työvoiman ja tavaroiden liikkuvuuden. Julkinen hallinto ja oikeuslaitos turvaavat vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Hyvin toimivan julkisen sektorin hyödyt kansantaloudelle ovat siis laajat ja ilmeiset.

Kaiken tämän hyvän turvaaminen edellyttää verotusta. Talouskasvun kannalta olennaisinta ei olekaan se, kuinka paljon veroja kerätään, vaan mihin verorahat käytetään. Jos verorahat käytetään viisaasti koko maata hyödyttäviin palveluihin ja investointeihin, verotus ei olekaan taloudelle taakka, vaan menestyksen yksi tärkeä edellytys.

Tutustu SAK:n verolinjauksiin hallituskaudelle 2019-2023

Lue blogikirjoitukseni Perintövero on hyvä vero – veropohjan tiivistys lisäisi oikeudenmukaisuutta"

Lue myös blogikirjoitus "Varallisuuserojen kimppuun verolla - SAK esittää yleistä varallisuusveroa"

Ilkka Kaukoranta
pääekonomisti
Twitter @ikaukora