Kuinka moni selviytyisi kaksi kuukautta ilman tuloja?

Blogi 25.10. 14:15 Ilveskivi Paula
Paula Ilveskivi

Irtisanomissuojan heikentämisesityksen ympärillä käyty keskustelu on korostanut työnantajan näkökulmaa ja hänen riskejään. Vähemmälle on jäänyt työntekijän riski.

Jos työtekijä irtisanotaan henkilöperusteisesti, hän saa työttömyysturvan karenssin eli ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan ennen kuin tietty aika on kulunut. 

Tällä hetkellä työttömyysturvalain mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos hän on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen ja jos  hän ei ole riitauttanut irtisanomistaan.

Nyt hallituksen lakiesitys työntekijän irtisanomissuojan heikentämisestä vie lakia siihen suuntaan, että nimenomaan henkilöstä johtuvista syistä tehtävistä irtisanomisista tulisi aiempaa helpompaa pienessä yrityksessä. Se taas tarkoittaisi yhä useammalle työntekijälle heikennyksiä heidän toimeentuloturvaansa, jos heidät  sanottaisiin irti uuden lain myötä.

Hallituksen lokakuussa tekemät korjaukset eivät tuoneet tähän  helpotusta eivätkä tehneet lakia yhdenvertaisemmaksi. Hallituksen uuden esityksen mukaan karenssi lyhenisi nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

Uudenkin ehdotuksen mukaan irtisanottu menettäisi siis toimeentulonsa – mutta kolmen kuukauden sijaan kahdeksi kuukaudeksi.

Kaksi kuukautta on pitkä aika ilman tuloja, varsinkin jos irtisanominen tulee yllättäen eikä ”pahanpäivän” varastoja ole. Käsi sydämellä: kuinka moni meistä selviytyisi kaksi kuukautta ilman tuloja? Kuinka moni saisi maksettua lainat, lasten harrastukset ja muut isommat erät? Ja sen jälkeen pitäisi vielä olla rahaa ruokaan ja muihin päivittäisiin tarpeisiin. 

Jos hallituksen ehdotus menee läpi, pienten yritysten työntekijät joutuvat irtisanomissuojan ja sosiaaliturvan osalta heikompaan asemaan verrattuna suurempien työpaikkojen työntekijöihin Myös irtisanomisen laillisuuden arviointi olisi jatkossa tuomioistuimissa erilainen riippuen siitä, työllistääkö irtisanova työpaikka vähemmän vai enemmän kuin 10 työntekijää.

Tämä loukkaisi yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja  olisi omiaan lisäämään ihmisten eriarvoisuutta työelämässä. 

Hallituksen pitää vetää tämä esitys pois ja ryhtyä työelämän eriarvoisuuden lisäämisen sijaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kehittämään työelämää  ja edistämään työllisyyttä neuvotellen ja sopien. 

Irtisanomissuojan heikentämiselle löydämme varmasti yhdessä toimivamman vaihtoehdon, joka ei aseta työntekijöitä epätasa-arvoiseen asemaan eikä heikennä kenenkään työsuhdeturvaa nykyisestä.

Paula Ilveskivi 
Twitter @paulailv