Kotouttamisteollisuuden kiviset polut – Onko kilpailuttaminen heikentänyt maahanmuuttajien kotouttamisen laatua?

Blogi 05.04. 08:05 Kyntäjä Eve
SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä

Kotouttamiskoulutus on selvästi rikki ja tulokset näkyvät maahanmuuttajien työllisyyden ja kielitaidon huonossa jamassa. Siitä on tullut eräänlainen kotouttamisteollisuus, joka porskuttaa omassa tahdissa välittämättä siitä, onko tuote viallinen vai ei. 

Viime vuoden lopussa julkaistu OECD:n Suomen maaraportti tarkasteli Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen ja kielitaidon sekä maahanmuuttajalasten oppimistuloksien perusteella. Suomi sijoittuu OECD-vertailussa aika heikosti. 

Maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kolmikertainen kantaväestön verrattuna, mutta samalla erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat merkittäviä. Erityisesti konfliktialueilta pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleiden työttömyys on ollut pitkään huomattavasti korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten. Heikoimmassa asemassa ovat pakolaistaustaiset maahanmuuttajanaiset. 

OECD:n raportin mukaan maahanmuuttajien kielikoulutuksen tulokset ovat jääneet sangen heikoiksi ja riittämätön kielitaito vaikeuttaa niin työllistymistä kuin kotoutumista. Vuonna 2016 kielikurssit käyneistä oppilaista vain yksi viidestä saavutti työelämän valmennukseen vaaditun B1-tason kielitaidon. Alle puolet saavutti kehittyvän kielitaidon A2-tason, joka oli aiemmin edellytyksenä ammatilliseen koulutukseen valmentavalle opetukselle. 

Kielikoulutuksen tuloksellisuus vaihtelee huimasti eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Virosta tulleista maahanmuuttajista valtaosa eli 80 prosenttia saavuttaa suomen kielen tason B1.1 kotoutumiskoulutuksen loppuun mennessä. Muissa kieliryhmissä vain yksi prosentti saavuttaa saman tason. Somalin- ja arabiankieliset saavuttivat lähinnä tason A2.2. Muut kieliryhmät saavat suomen kielen opetusta 40 tuntia virolaisia enemmän.

OECD:n mukaan maahanmuuttajanaisten työllisyys on merkittävästi miehiä alempi, mitä selittänee varhainen perheellistyminen. Vuoden päästä Suomeen asettuneiden naisten työllisyysprosentti on noin 50 prosenttiyksikköä alempi kuin syntyperäisten suomalaisnaisten.  

Viiden vuoden sisällä maahan saapumisesta maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on 40 prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa syntyneillä naisilla. Ero on lähes kaksinkertainen verrattuna maahanmuuttajamiehiin. Tilanne on erityisen heikko niillä maahanmuuttajanaisilla, joilla on paljon lapsia. OECD näkee, että työttömyydestä johtuva syrjäytyminen uhkaa rajoittaa maahanmuuttajanaisten osallistumista ja kotoutumista. 

Kuten kielitaidossa niin myös työllistymisessä erot eri ryhmien välillä ovat todella merkittävät. Heikointa työllisyys on Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilla pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla. 

Parhaiten työllistyneitä ovat Viron kansalaiset, sillä virolaisten ja suomalaisten työllisyys- ja työttömyysaste ovat lähes identtisiä. Venäjän kansalaiset ovat työllistyneet sinänsä kohtalaisesti – heidän työllistymisensä myös paranee maassa olon myötä. 

Myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin kotouttamistoimenpiteiden toimivuutta erikseen työllistymisen näkökulmasta ja johtopäätökset ovat yhtä huolestuttavia kuin OECD:n raportissa. 
Tutkimuksen perusteella eduskunnan tarkastusvaliokunta laati oman mietintönsä kotouttamisen toimivuudesta, jossa nykyinen kotouttamisenpolitiikka saa kunnolla pyyhkeitä.

 Valiokunnan mielestä kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja – kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee olla riittävien yhteiskunta-, työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttaminen, jotka ovat edellytyksiä työllistymiselle.

Löytyykö syy ongelmiin kilpailuttamisesta?

Vaikuttaa vahvasti siltä, että kotouttamiskoulutus ei ole kovin tuloksellista niin kielitaidon kehittymisen kuin työllistymisen osalta. Vuonna 2015 kotouttamiskoulutuksessa kaksi viidestä osallistujasta päätyi työttömäksi tai työmarkkinoiden ulkopuolelle kotouttamisen päätteeksi. Parhaiten ovat kotoutuneet ne ryhmät, joita ei ole virallisesti ”kotoutettu”, 

Yhtenä selittävänä tekijänä kotouttamiskoulutuksen huonossa tuloksellisuudessa lienee kilpailutus, jonka myötä kotoutumiskoulutusten järjestäminen on siirtynyt oppilaitoksilta yksityisille yrityksille. Oppilaitokset, joilla on pitkä koulutuskokemus ja pätevyys alalta eivät pysty kilpailemaan hinnassa konsulttifirmojen kanssa. 

Kilpailutus on johtanut siihen, että koulutuksen palveluntarjoajan valinnan ratkaisevaksi kriteeriksi on tullut mahdollisimman halpa hinta eikä koulutuksen laatu. Opettajien ammattijärjestö OAJ onkin toistuvasti ilmoittanut huoltaan koulutuksen laadusta ja opettajien työehdoista, kun hankinnat tehdään pelkästään markkinoiden ehdoilla.

Uudella hallituksella onkin kunnon työsarka laittaa kotouttamiskoulutus kuntoon.

Eve Kyntäjä