Koronan tehosterokotteet ovat tulossa työterveyshuoltojen saataville – kannattaako rokote käydä hakemassa?
Koronapandemia on onneksi muuttanut luonnettaan, mutta se ei suinkaan ole vielä ohi. Virus kiertää edelleen, ja Suomeenkin juuri saapunut uusi omicron-virustyyppi korostaa tarvetta rokotesuojan päivittämiseen.
Osa koronatapauksista on vaikeita ja/tai pitkäkestoisia myös työikäisillä perusterveillä ihmisillä. Sairastamisesta aiheutuu paljon harmia ja kuluja niin ihmiselle itselleen kuin työpaikoille ja yhteiskunnalle.
Koronan pitkäaikaisvaikutukset ovat meillä Suomessa jääneet vähäiselle huomiolle. Joitakin ”pitkän koronan” eli long covidin oireita jää noin kymmenelle prosentille taudin sairastaneista. Pari prosenttia potee hankalia pitkäaikaisia oireita, jotka voivat jäädä vaivaamaan myös aluksi lieväoireisen taudin jälkeen. Useiden kuukausien sairauslomat ovat mahdollisia hankalissa tapauksissa.
Lisäksi sairastettu korona lisää riskiä sairastua moniin muihin vakaviin tauteihin noin vuoden ajan – näyttöä on ollut muun muassa rytmihäiriöistä ja useista muista sydän- ja verisuonisairauksista, dementiasta ja diabeteksesta. Koronatauti on myös mahdollista sairastaa uudelleen jo kuukauden kuluttua edellisen jälkeen.
Sairastaminen aiheuttaa turhia kustannuksia työpaikoille ja yhteiskunnalle
Yksi sairauspäivä kustantaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n laskelman mukaan keskimäärin 370 euroa työnantajalle. Sairausviikko maksaa näin ollen lähes 2000 euroa.
Helpotettu tartuntatautipäivärahan maksatus päättyi vuoden 2023 alussa, joten sairastaminen jää työpaikan lisäkustannukseksi. Tavallinen Kelan sairauspäiväraha on työnantajan tai työntekijän saatavilla vasta noin kahden viikon omavastuuajan jälkeen, mikäli sairastaminen jatkuu edelleen.
Koronan lisäksi erilaisia muitakin tartuntatauteja on kiertänyt Suomessa runsaasti viime kuukausina, joten laajat sairauspoissaolot aiheuttavat lisäkuormitusta ja -kustannuksia työyhteisöissä. Ylimääräisen kassavirran voisi käyttää muihinkin menoihin kuin ehkäistävissä olevien sairauslomien rahoittamiseen.
Koronaan liittyvät käynnit terveydenhuollon palveluissa lisäävät osaltaan jonoja ja ruuhkia sekä aiheuttavat turhia lisäkustannuksia alibudjetoituun palvelujärjestelmäämme. Terveyspalvelujen lisäkuormitus ei aiheudu pelkästään sairaalahoitoa vaatineista potilaista, joten koronahaittojen tarkastelu ensisijaisesti vain sairaalahoidon tarpeen näkökulmasta antaa liian suppean kuvan.
Sote-sektorin työntekijöiden tehosteita priorisoitu muissa maissa
Maailman terveysjärjestö WHO sekä Euroopan tartuntatautikeskus ovat suositelleet sote-alan työntekijöille toista tehostetta (neljättä koronarokotetta) jo viime syksynä. Lähes kaikissa EU-maissa alan ammattilaiset ovatkin halutessaan saaneet toisen tehosteen. Sote-alan työntekijät ovat keskimääräistä suuremmassa tartuntariskissä potilaita hoitaessaan ja työskentelevät usein seniorikansalaisten ja muiden riskiryhmäläisten parissa. Siksi myös tartunnan eteenpäin välittämisen riskiä on hyvä pienentää.
WHO suosittelee muutoinkin aktiivisuutta vapaaehtoisten koronarokotteiden ja niiden tehosteannosten ottamisessa. Kolmen rokoteannoksen antama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan säilyy pitkään hyvänä, mutta siinäkin lisäannos voi tuoda lisäsuojaa. Lievempää tartuntaa vastaan tehosteannos antaa noin 50 prosentin suojan muutamien kuukausien ajan.
Perusterveiden suomalaisten kevättalvena 2022 saamilla rokoteannoksilla ei enää ole suojatehoa tartuntaa ja lievempää tautimuotoa vastaan. Rokoteannosten määrä ei ole ratkaiseva tekijä, vaan viimeisen rokoteannoksen ajankohta. Tehoste vähentää samalla riskiä sairastua niin sanottuun pitkään koronaan sekä jonkin verran myös useisiin vakaviin kroonisiin sairauksiin, joissa korona on vaikuttamassa taustalla.
Työnantajan kannattaa sisällyttää koronatehoste työterveyshuoltosopimukseen
Vastuullinen työnantaja haluaa vähentää työntekijöidensä sairastumisriskiä. Vuosittaista kausi-influenssarokotetta ovatkin monet työnantajat tarjonneet henkilöstölleen jo pitkään. EK ja SAK esittivät viime syksynä influenssarokotuksien alkaessa, että samalla kannattaisi tarjota mahdollisuutta työikäisten koronatehosteen ottamiselle.
Nyt helmikuussa 2023 rokotukset viimein käynnistyvät työterveyshuolloissa. Useimmissa länsimaissa tehoste on ollut jo koko talven ajan tarjolla laajoille joukoille terveitä työikäisiä, monesti kaikille yli 18-vuotiaille.
Koronatehoste maksaa yksityisillä lääkäriasemilla ja työterveyshuolloissa hieman yli 40 euroa. Rokoteaine on lahjoitus valtiolta, mutta pistämisestä, kirjaamisesta ja logistiikasta aiheutuu kustannuksia. Kela korvaa rokottamisesta 16 euroa, jolloin työnantajalle tai yksityiselle asiakkaalle jää maksettavaksi 25–30 euroa. Työnantajan kannattaa siis tarjota koronatehosteita, jos 70–80 henkilön rokottamisella pystytään estämään yksikin viikon sairausloma. Tämä pelkästään talousnäkökulmasta asiaa arvioiden – sairastamiseen liittyvä inhimillinen haitta, muun työyhteisön kasvava kuormitus sekä töihin toipilaana palaavan mahdollisesti alentunut työteho voidaan huomioida vielä lisähaittoina.
Monta hyvää syytä hankkia tehosterokote
Tehosterokote kannattaa hankkia, jos haluaa pienentää koronatartunnan sekä osalle koronaan sairastuneista tulevien pitkäaikaishaittojen riskiä. Tartuntariski ei poistu kokonaan, mutta jos taudin saa, se on todennäköisesti lievempi ja edelleen tartuttamisen riski vähenee.
Lääkäriasemat kertovat omilla sivuillaan, että edellisestä koronarokotteesta tulee olla kulunut vähintään kolme kuukautta. Jos henkilö on sairastanut koronan, viimeisestä taudista tulee olla kulunut vähintään kolme kuukautta. Sairastettua koronaa ei yleisesti maailmalla tai WHO:n luokituksessa lasketa pysyvästi rokotuskertaa korvaavaksi. WHO ei suosittele kenellekään taudin sairastamista, vaan suojautumista rokottein.
Jos ensimmäinenkin koronarokote on jäänyt ottamatta, se kannattaa edelleen hakea julkiselta terveysasemalta. Perussarja tarkoittaa kahta pistosta. Tehosteannoksen saa myös työterveyshuollon kautta.
Mahdolliset rokotehaitat ovat lievähköä pistospaikan oiretta lukuun ottamatta harvinaisia. Vakavat haitat, kuten verisuonitukos tai sydänlihaksen tulehdus ovat hyvin harvinaisia. Niiden riski on koronasairauden seurauksena monituhatkertaisesti suurempi kuin rokotehaittana.
Jos kuulut koronan riskiryhmiin, tehosteiden päivittäminen on erityisen tärkeätä ja saatat työikäisenä hyötyä neljättä annosta seuraavistakin annoksista. Monilla riskiryhmäläisillä on tällä hetkellä suositeltuja tehosteita ottamatta eli vakavan koronasairauden riski on heillä kohonnut.
Terveenä kevättalveen – muukin ennaltaehkäisy edelleen suositeltavaa
Työpaikoilla kannattaa tehosterokotteiden lisäksi edelleen jatkaa koronan ja muiden tarttuvien tautien ennaltaehkäisyä. Hyvä ilmanvaihto sisätiloissa on tärkeä, samoin käsi- ja yskimishygienia. Koronan osalta ilmavälitteisyys on tärkein tarttumistapa, mikä korostaa ilmanvaihdon merkitystä.
Sairaana kannattaa pysyä kotona, ja työpaikalle palattuakin toipilas voi osoittaa huomaavaisuutta muille käyttämällä maskia muutamien päivien ajan. Edelleen koronaan sairastuneista suurin osa on tartuttavia vähintään viisi vuorokautta.
Tartuntaa välttääkseen kannattaa laadukkaan FFP2-suojaimen käyttöä harkita ruuhkaisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä, koska siellä todennäköisesti on aina joitakin henkilöitä, joilla on tartuttavassa vaiheessa oleva infektio.
