Keisarin uudet vaatteet?

Blogi 11.01. 18:00 Eloranta Jarkko
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

Paperiliiton jäsenistä kolme neljästä on jo yhtiökohtaisten työehtosopimusten piirissä, mutta metsäyhtiö UPM:ssa neuvottelut ovat konkelossa. Konkelossa niin pahasti, että neuvotteluja ei ole kunnolla edes aloitettu. Lakko on ollut jo käynnissä toista viikkoa.

UPM haluaa viisi työehtosopimusta Paperiliiton vaatiman konsernikohtaisen sopimuksen sijaan ja heikentää näin työntekijöiden neuvottelu- ja edunvalvontavoimaa.  Sen lisäksi UPM haluaa muun muassa pidentää työaikaa jopa sadalla tunnilla ilman kompensaatiota. Kyse olisi tosiasiallisesti reippaasti yli viiden prosentin palkanalennuksesta. Yhtiö haluaisi myös yhdessä sopimisen sijaan yksipuolisesti päättää osasta työn tekemisen ehdoista. 

UPM:n toiminta sotii vastoin nykyisiä kansainvälisiä sijoittamisen vastuullisuussitoumuksia ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusoikeuksia. UPM:n toiminta on niin poikkeuksellista, että kansanedustaja Mikko Kärnä on tehnyt Finanssivalvontaan selvityspyynnön siitä, onko yhtiö rikkonut arvopaperilakia. Kärnä nostaa esiin yhtiön pyrkimyksen sanella työehdot työntekijöilleen ja toimitusjohtaja Pesosen puheet työehtoneuvottelujen vaikutuksista tehtaiden sulkemiseen tai jatkamiseen. Nämä toimet ja puheet voivat vaikuttaa haitallisella tavalla yhtiön liikevaihtoon, liikevoittoon ja osakkeen arvoon. 

Monet koti- ja ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat vaativat yhtiöiltä vastuullisuutta niin ympäristö- kuin sosiaalikysymyksissä, joihin työntekijöiden kohtelukin kuuluu. Nyt kun yhtiö kohtelee työntekijöitään niin kuin kohtelee, on aika peräänkuuluttaa UPM:n omistajien sitoutumista omiin vastuullisen sijoittamisen periaatteisiinsa.

Ilmapiiri yhtiössä, joka kohtelee työntekijöitään näin kovalla kädellä, on varmasti jäätävä. 

UPM menettää lakon seurauksena vähintään 20 miljoonaa euroa voittoa kuukaudessa. Kun lakko aikanaan päättyy, ei jäätyneitä tehtaita heti saada käyntiin. Osa käynnistyy vasta, kun aurinko ne sulattaa.  Menetettyjä voittoja ja muita tappioita ei kymmeniin vuosiin saada maksettua takaisin paperimiesten ja -naisten palkoista ja työehdoista leikkaamalla. Omistajien etu eikä tehtävä ole rahoittaa yhtiön johdon jääräpäistä työehto- ja henkilöstöpolitiikkaa. Ja minkälaisen kolhun henkilöstön kohtelusta saa UPM:n yhteiskunnallinen maine, työnantajamaineesta puhumattakaan? Ilmapiiri yhtiössä, joka kohtelee työntekijöitään näin kovalla kädellä, on varmasti jäätävä. 

Muut metsäyhtiöt ovat tehneet työehtosopimuksen Paperiliiton kanssa. Ne jatkavat toimintaansa, palvelevat asiakkaitaan, tuottavat arvoa omistajilleen ja kohtelevat työntekijöitään arvokkaana sidosryhmänä. Ja solmittujen sopimusten sisällössä ei ole mitään sellaista, jonka erityisesti pitäisi työnantajia hiertää. Taso on maltillinen ja tekstimuutoksiakin on tehty. Ay-liikkeen neuvottelijat ja päättäjät ovat tehneet vastuullista työtä yhdessä työnantajapuolen kanssa. Kansainvälinen kilpailukyky ei ole vaarassa, eikä inflaatiopiikkiä lähdetty sopimuskorotuksissa jahtaamaan. UPM eroaa joukosta voimakkaasti, ja huonoon suuntaan. Se on jäämässä yksin ideologisine taisteluineen. 

UPM:n korkeimman johdon toiminnasta tulee mieleen H.C. Andersenin kuuluisa satu Keisarin uusista vaatteista. Keisarin uusien vaatteiden piti näkyä vain fiksuille ja älykkäille. Tosiasiassa keisarilla ei ollut vaatteita lainkaan. Kukaan ei kuitenkaan uskaltanut keisarille sanoa hänen olevan alasti, kunnes pikkulapsi sen kaupungilla uskalsi sanoa. Kuka uskaltaa yhtiössä sanoa sen, joka näkyy ulospäin kaikille?  Sen, ettei UPM:n korkeimmalla johdolla ole uusia vaatteita. Näytös on ohi, nyt on aika lähteä neuvottelupöytään.