Julkista taloutta kannattaa vahvistaa nyt, jotta vältetään osaajapulaa pahentavat koulutusleikkaukset

Blogi 24.08. 12:53 Kaukoranta Ilkka
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta

Koronapandemian vaikutukset kansantalouteen näyttävät jäävän paljon pelättyä pienemmiksi ja lyhytkestoisemmiksi. Perusteltu huoli työttömyyden pitkittymisestä on jo osin korvautunut puheilla yritysten kokemasta työvoimapulasta. Tämä uusi tilanne pitää ottaa huomioon talouspolitiikassa.

Työvoimapula perustelee uusia toimia, joilla helpotetaan osaavan työvoiman saatavuutta. Avainasemassa on esimerkiksi lyhyet työvoimapoliittiset koulutukset, nuorten oppisopimusten lisääminen työnantajan koulutuskorvauksia nostamalla ja lyhyiden pätevyyskoulutusten lisääminen. Nämä SAK:n jo pitkään esittämät nopeasti vaikuttavat keinot ovat edelleen ajankohtaisia.

Samaan aikaan on kuitenkin hyvä muistaa, että koulutuspolitiikka on pitkäjänteistä. Aiempien vaalikausien koulutusleikkaukset vaikuttavat osaavan työvoiman saatavuuteen nyt. Jälkiviisaana voi todeta, että leikkauksia vastustavat olivat oikeassa sanoessaan, että niillä heikennetään tulevan kasvun eväitä.

Vahva julkinen talous on köyhän paras ystävä, mutta se on myös pitkäjänteisen koulutuspolitiikan perusta.

Nyt on tärkeää tehdä politiikkaa, jolla ehkäistään haitallisia menoleikkauksia tulevaisuudessa. Vahva julkinen talous on köyhän paras ystävä, mutta se on myös pitkäjänteisen koulutuspolitiikan perusta. Sen takia on viisasta vahvistaa julkista taloutta.

Talouden elpyessä ennakoitua nopeammin meillä ei ole enää samanlaista tarvetta finanssipoliittiselle elvytykselle. Nyt on siis oikea suhdannetilanne julkisen talouden vahvistamiselle.

Käytännössä tämä tarkoittaa verotusta, koska aiempien vuosien kokemusten perusteella menosäästöt tarkoittavat käytännössä leikkauksia esimerkiksi koulutukseen ja muihin hyvinvointivaltion tärkeisiin palveluihin. Vaikka koronan talousvaikutukset jäivät pelättyä pienemmiksi, koronan aiheuttama kiireettömän hoidon lykkääminen, etäopiskelu ja eristäytyminen ovat aiheuttaneet sellaista sosiaalista velkaa, jota ei ole varaa leikkauksilla syventää. 

Veropohjien tiivistäminen erityisesti pääomien verotuksen osalta vahvistaisi julkista taloutta ja parantaisi verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta.

Kehysriihessä hallitus sopi alustavasti 100–150 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavasta verokokonaisuudesta. Tämä pitää toteuttaa täysmääräisesti, mutta nyt olisi järkevää tehdä enemmänkin. 

SAK:n ennen vaaleja esittämät verolinjaukset ovat siis jälleen ajankohtaisia. Veropohjien tiivistäminen erityisesti pääomien verotuksen osalta vahvistaisi julkista taloutta ja parantaisi verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta.

Jos hallitus pystyy sopimaan kunnianhimoisesta julkista taloutta vahvistavasta veroratkaisusta, se mahdollistaisi myös kohdennettuja verokevennyksiä. SAK on jo aiemmin esittänyt varainsiirtoveron alentamista keinona tukea työvoiman liikkuvuutta, mutta se pitää yhdistää isompiin verotuottoja lisääviin reformeihin, jotta kokonaisuus on tasapainoinen.

Veroratkaisun pitää nyt vahvistaa julkista taloutta ja korjata kestävyysvajetta. Meillä ei ole varaa siihen, että kestävyysvajeen pelko johtaa taas uusiin koulutusleikkauksiin tulevaisuudessa.