Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät työntekijöiden arjessa – nyt tarvitaan yhteisesti tuotettua tietoa

Blogi 08.12.2021 10:00 Toiviainen Anni
SAK:n korkeakouluharjoittelija Anni Toiviainen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja lähivuosina tulvat, hellejaksot ja rankkasateet tulevat yleistyessään muuttamaan työntekijöiden arkea. Ammattiliittojen asiantuntijat kokoontuivat 24. marraskuuta palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiseen ilmastoseminaariin keskustelemaan näihin muutoksiin sopeutumisesta työelämässä. 

Seminaarin työpajoissa ilmastonmuutokseen sopeutumista lähestyttiin koulutuksen ja osaamisen, työsuojelun, lainsäädännön ja työehtosopimusten sekä oikeudenmukaisuuden näkökulmista. 

Työpajakeskusteluissa yksi teema nousi ylitse muiden: sopeutumista käsittelevälle tiedolle ja osaamiselle on huutava tarve. Ilman koulutusta sopeutumiskysymysten laajamittainen huomioiminen työpaikoilla on mahdotonta. 

Tämä heijastuu myös ammattiyhdistysliikkeen sisäiseen ilmastokeskusteluun. Ilmastonmuutos on noussut liittojen asialistoille, ja etenkin hillintätoimien vaikutukset työntekijöiden arkeen tunnistetaan jo hyvin. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta keskustellaan kuitenkin vielä melko yleisellä tasolla.

Eri kohderyhmille räätälöityä tietoa tarvitaan lisää

Täsmällinen keskustelu ilmastonmuutoksen työelämävaikutuksista ja työpaikkojen sopeutumistoimista ei ole haastavaa ainoastaan ay-liikkeessä. Valitettavasti helposti saatavilla olevaa ja ymmärrettävää, eri kohderyhmille räätälöityä tietoa on huonosti tarjolla.

Yleisellä tasolla aiheeseen liittyvästä ilmastotiedosta ei ole pulaa: sää- ja ilmasto-olojen muutoksia valottavia tietolähteitä on useita, ja Suomessa on myös tehty selvityksiä ilmastonmuutoksen alueellisista ja toimialakohtaisista vaikutuksista. Fokus on kuitenkin usein yleisessä alojen toimintaedellytysten muutoksessa, eikä niinkään työntekijän arjessa, työoloissa ja työn sisällöissä.

Ilmastonmuutoksen viheliäiset vaikutukset näyttäytyvät työntekijöiden arjessa eri tavoin: paahtavassa helteessä rehkivän rakennustyöntekijän, uudenlaisia tuholaisia vastaan kamppailevan viljelijän ja lääkkeiden saatavuusongelmien kanssa painivan sairaanhoitajan kokemukset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ala- ja aluekohtaisuus alleviivaakin entisestään eri ammattiryhmien tietotarpeet tunnistavan tiedon merkitystä. 

Tutkimusten mukaan työntekijöiden ja työpaikkojen sopeutumisessa keskeisessä asemassa on käyttäjäkohtaisesti räätälöidyn tiedon saatavuus, joten helppotajuisen ja alakohtaisen tiedon puutetta ilmastonmuutokseen sopeutumisen esteenä ei voi vähätellä.

Työntekijöiden tietotaitoa ja kokemusta hyödynnettävä

Palkansaajajärjestöjen ilmastoseminaarissa maa- ja metsätalousministeriön Karoliina Pilli-Sihvola kertoi kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelutyöstä ja avasi keskustelun ammattiliittojen ja työntekijöiden osallistamisesta sopeutumissuunnitelman valmisteluun. Jäinkin pohtimaan, mitä ilmasto- ja kestävyystieteilijät voisivat oppia työntekijöiden osallistamisesta ja heidän tietotaitonsa ja kokemustensa hyödyntämisestä. 

Kun työntekijöiden ja ammattiliittojen tarpeisiin vastaavasta tiedosta on huutava pula, ketkä olisivatkaan parempi apu tutkimusongelmien tunnistamiseen ja ratkaisujen kehittämiseen kuin työntekijät edustajineen? 

Vastaus työntekijöiden ja tutkijoiden osaamisen yhdistämiseen voi löytyä tiedon yhteisestä luomisesta. Siinä tutkijat ja yhteiskunnan eri toimijat jakavat ajatuksiaan tieteen ajankohtaisista aiheista ja osallistuvat yhteistyössä tutkimusongelmien määrittelyyn ja ratkaisujen tuottamiseen. Menetelmää on kehitelty eniten tutkijoiden ja yritysten välisenä toimintamallina, mutta mikään ei estä yhteistyön rakentamista myös muunlaisten kokoonpanojen, kuten ammattiyhdistysliikkeen ja tutkijoiden, välille. 

Marraskuun ilmastoseminaari teki näkyväksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja työelämän muutoksiin liittyvän tiedon puutteen. Me SAK:ssa otamme askeleen tiedon tarpeen täyttämiseksi ja julkaisemme loppuvuonna yleistajuisen oppaan ilmastonmuutoksen toimialakohtaisista vaikutuksista ja sopeutumistoimista. Löytyisikö tämän lisäksi tiedon yhteisestä luomisesta keinoja lisätä osaamista ja edistää työntekijöiden hyvinvointia muuttuvissa ilmasto-oloissa?