Häirintä ja väkivalta pois työelämästä – uusi kansainvälinen ihmisoikeussopimus ja suositus hyväksytty

Blogi 25.06. 13:09 Ilveskivi Paula
Paula Ilveskivi

YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työkonferenssi hyväksyi Genevessä juhannusaattona 21. kesäkuuta 2019 uuden kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen häirinnän ja väkivallan poistamiseksi työelämästä. Sopimus ja sitä täydentävä suositus ovat merkittävä askel häirinnän ja väkivallan kitkemiseksi työelämästä.

Sopimuksen johdanto-osassa tunnustetaan jokaiselle oikeus työelämään ilman häirintää ja väkivaltaa – mukaan lukien sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin taikka henkilön haavoittuvaan asemaan perustuva häirintä ja väkivalta. Lisäksi on merkittävä edistysaskel, että kotiväkivallan seurausten vaikutukset mahdollisuuksiin osallistua työelämään tunnustetaan kansainvälisellä tasolla.

Erityisesti naisten ja tyttöjen osallisuuden, tasa-arvon ja työelämään osallistumisen edistämiseksi hyväksytyillä kansainvälisillä instrumenteilla on suuri merkitys – varsinkin kehittyvissä maissa ja epävirallisessa taloudessa. Häirinnän ja väkivallan todetaan nimenomaisesti olevan ihmisoikeusloukkauksia.  

Takana pitkä ja vaikea neuvotteluprosessi

Neuvottelu uuden sopimuksen ja täydentävän suosituksen hyväksymiseksi oli pitkä ja haastava prosessi. Aihe ei toki ole uusi ILO:n asialistalla. Esimerkkinä mainittakoon vuoden 2009 työkonferenssi, joka hyväksyi työelämän tasa-arvoa koskevan julkilausuman. Muiden työelämän tasa-arvokysymysten ohella julkilausumassa kiinnitettiin nimenomaisesti huomiota naisiin kohdistuvaan häirintään ja väkivaltaan. 

Vuoden 2015 syksyllä ILO:n hallintoneuvoston kokouksessa päätettiin ottaa työelämän häirintä ja väkivalta kaksivuotisen keskustelun aiheeksi ja tavoitteena oli ILO:n työelämän normien kehittäminen. Päätöksellä käynnistetyn valmistelun tuloksena saatiin ILO:n työtoimiston laatimat luonnokset sopimukseksi ja sitä täydentäväksi suositukseksi vuoden 2018 työkonferenssiin. Ensimmäisen vuoden neuvottelut jäivät kesken eikä suositusluonnosta saatu käsiteltyä edes loppuun. Työnantajapuoli vastusti sitovaa kansainvälistä sopimusta ja olisi ollut suostuvainen korkeintaan suositukseen. 

Työntekijäpuolen ja hallitusten enemmistön tuella päädyttiin kuitenkin neuvottelemaan sopimuksesta ja sitä täydentävästä suosituksesta. Viimein välillä kovin vaikeiden neuvottelujen ja kompromissien jälkeen sopimus ja suositus hyväksyttiin tämän vuoden ILO:n työkonferenssin päätösistunnossa juhannusaattona. 

Toivoa työelämän häirinnän ja väkivallan kitkemiseksi 

Saavutettu uusi sopimus ja suositus antavat toivoa häirinnän ja väkivallan kitkemisestä työelämästä. Sopimuksen henkilöllinen soveltamisala on sillä tavoin laaja, että se kattaa työntekijät niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla palvelussuhteen oikeudellisesta luonteesta riippumatta.

Soveltamisalaan kuuluvat niin työnhakijat kuin harjoittelijat sekä vapaaehtoistyöntekijät ja suoja jatkuu vielä palvelussuhteen päättymisenkin jälkeen. Lisäksi suoja kattaa virallisen talouden lisäksi myös epävirallisen talouden, mikä on huomattavan laajaa esimerkiksi kehittyvissä talouksissa.

Pyrkimys lieventää kotiväkivallan seurausten vaikutuksia erityisesti naisten osallisuuteen työelämässä on merkittävä saavutus kansainvälisellä tasolla, jossa kulttuurisilla eroilla on suuri merkitys neuvottelutilanteessa. 

Sopimuksessa käytetään tarkoituksellisesti käsitettä työelämä suppeamman työpaikan käsitteen sijaan. Soveltamisalaan kuuluvat muun ohella tosiasialliset työntekopaikat, työmatkat ja työnantajan järjestämät majoitukset ja sosiaaliset tapahtumat. Selvää on, että vastuu työntekijöiden suojelusta kuuluu ensisijaisesti työnantajille, mutta myös hallituksille asetetaan velvoitteita työntekijöiden suojelemiseksi.   

Työnantajat eivät halunneet sitovaa sopimusta

Neuvottelujen vaikeimpia kysymyksiä instrumenttien oikeudellisen luonteen lisäksi olivat muun ohella sopimuksen soveltamisala, kotiväkivallan seurausten huomioon ottaminen työelämässä sekä häirinnän ja väkivallan määritelmät ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden nimenomainen luettelo. Viimeksi mainittu oli vaikea kysymys erityisesti Afrikan maille, mutta se ratkaistiin viittaamalla ILO:n sopimuksiin ja muihin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tämä ratkaisu oli tosiasiassa parempi kuin suljettu luettelo.

Työnantajapuoli pyrki koko neuvottelun ajan vesittämään sopimuksen ja suosituksen tekstiä, mutta lopputulosta voi luonnehtia varsin hyväksi kompromissiksi. Myös osalla hallituksista oli kielteinen suhtautuminen uuteen kansainväliseen sopimukseen ja suositukseen. Työnantajien ja joidenkin hallitusten asenteet näkyivät myös lopullisessa äänestyksessä päätettäessä instrumenttien hyväksymisestä. Lopputulos oli kuitenkin selkeä hyväksymisen puolesta.  

Suomen työnantajat olivat niiden 12 maan työnantajien joukossa, jotka vastustivat suosituksen hyväksymistä.  Pohjoismaista joukkoon kuuluivat myös Tanskan ja Ruotsin työnantajat.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä profiloituneiden Pohjoismaiden työnantajien äänestyskäyttäytymistä ei voi kuin kummastella – varsinkin, kun Elinkeinoelämän Keskusliitto on kampanjoinut näkyvästi työelämän yhdenvertaisuuden puolesta teemalla ”Työ ei syrji”. 

SAK toivoo aktiivisuutta Suomen hallitukselta sopimuksen ratifioimiseksi

Uusi sopimus tulee kansainvälisoikeudellisesti voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä, kun kaksi sopimusvaltiota ovat ratifioineet sen. SAK odottaa Suomen hallitukselta aktiivisia toimia, jotta Suomi olisi ensimmäisinä sopimuksen ratifioivien valtioiden joukossa. Myös Suomessa olisi viimeinkin aika saada häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi täsmällisempää sääntelyä.

Jo ainakin kaksi kertaa on valmisteltu asetusta työpaikkaväkivallan ennaltaehkäisemiseksi, siihen varautumiseksi ja uhrien ja työyhteisön auttamiseksi väkivaltatilanteiden jälkeen. Hankkeet ovat kuitenkin kaatuneet työnantajien vastustukseen. Nyt olisi aika saattaa hankkeet maaliin.

Me too -kampanjoiden pitää jäädä menneisyyteen ja häirintä ja väkivalta juuria pois työelämästä. Työelämän pelisääntöjen tulee perustua ihmisarvon ja integriteetin kunnioittamisen periaatteisiin. 

Paula Ilveskivi

lakimies