Euroopan palkansaajajärjestöt haluavat kehittää keikkatyöntekijöiden työehtoja ja nykyisiä sosiaaliturvajärjestelmiä
Työ on murroksessa. Teknologian kehitys ja globalisaatio vaikuttavat työpaikkojen toimintaympäristöön. Varsinkin suorittavat työt näyttäisivät vähentyvän.
Suomessakin osa työntekijöistä tekee keikkatyötä, nollatuntisopimustyötä tai työskentelee itsensä työllistäjänä. Tässä yhtälössä kansalaisten toimeentulo askarruttaa. Olisiko ratkaisu sosiaaliturvan uudistamisessa?
Eurooppalaisen vertailutiedon hankkimiseksi SAK selvitti Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Ison-Britannian palkansaajajärjestöjen näkemyksiä keikkatyöntekijöiden toimeentulosta ja sosiaaliturvasta. Ruotsi ja Tanska valittiin mukaan, koska ne ovat Pohjoismaita ja niiden yhteiskunnallisia rakenteita verrataan usein Suomeen. Myös Saksan työmarkkinoihin vertailu on Suomessa yleistä.
Iso-Britannia on vertailussa mukana, koska OECD ehdotti maaraportissaan keväällä 2018 Suomelle sosiaaliturvan järjestämismuodoksi yleistukea. Yleistukimalli on saanut vaikutteita Ison-Britannian uudesta universal credit -järjestelmästä. OECD:n mukaan yleistuen tapainen järjestelmä lisäisi työn vastaanottamisen kannustimia, myös kun kyse on lyhemmistä työsuhteista.
Työn murrokseen liittyvät ilmiöt ovat kansainvälisiä. Näin ollen puheenaiheetkin neljässä maassa ovat samankaltaisia, mutta niiden painoarvoja näkökulma vaihtelevat maan yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Pohjoismaiset palkansaajajärjestöt puhuvat ansioturvasta ja keikkatyöntekijöiden paremmasta sisällyttämisestä sen piiriin. Isossa-Britanniassa vastaavaa keskustelua ei käydä, koska sosiaaliturvajärjestelmä on lähtökohtaisesti erilainen.
Maiden palkansaajaliikkeillä on kuitenkin yhteinen huoli: miten turvata samaan aikaan sekä keikkatyötä ja epätyypillistä työtä tekevien toimeentuloturva että työehdot. Tällä hetkellä ympäri Eurooppaa jotkut yritykset – esimerkiksi monet alustataloudessa toimivat firmat – määrittävät niiden palveluksessa olevat itsensä työllistäjiksi, vaikka työn tekeminen tapahtuu enemmän työsuhteen kaltaisessa epäitsenäisessä palvelussuhteessa. Palkansaajajärjestöjen mukaan keikkatyöntekijän aseman täsmällisempi määrittely ja näennäisen itsensä työllistämisen ehkäisy auttaisivat selkeyttämään monen keikkaa tekevän asemaa myös sosiaaliturvan näkökulmasta. Järjestöt näkevät, että keikkatyön tuomaa epävarmuutta tulee hillitä ensisijaisesti sääntelemällä työsuhteen ehtoja eikä suunnittelemalla koko sosiaaliturvajärjestelmä uudelleen.
Selvityksessä mukana olevien maiden palkansaajajärjestöt ovat esittäneet parannuksia nykyisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Muun muassa Tanskassa työmarkkinajärjestöt ovat sopineet uudesta mallista, jolla freelancerit rinnastetaan työttömyysturvassa työntekijöihin.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta löytyy puolestaan kielteinen esimerkki Isosta-Britanniasta: Maan palkansaajakeskusjärjestö TUC on huolissaan brittien universal creditin muovautumisesta pikemminkin sosiaaliturvamenojen leikkuriksi sen sijaan, että se tukisi matalatuloisten kotitalouksien asemaa.
Taustaselvitys Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa on osa SAK:n syksyn 2018 Mahdollisuuksien aika -teemaa. SAK esittää omia ehdotuksiaan työttömyysturvan ja työttömien palvelujen uudistamiseksi tammikuussa 2019. Ehdotukset etsivät ratkaisuja myös keikkatyön ja työttömyysturvan yhdistämisen ongelmiin.
Alli Tiensuu
SAK:n työvoimapoliittinen asiantuntija
@Alli_Tie
