Eläkkeelle siirtymisikä on noussut odotettua enemmän, mutta paine korottaa maksuja ei ole kadonnut

Blogi 13.10. 08:59 Näätsaari Sinikka
Työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaaren kasvokuva

Eläketurvakeskus julkaisi tänään uudet pitkän aikavälin laskelmansa. Hyviä uutisia eläkejärjestelmälle ovat, että vuonna 2017 voimaan tullut eläkeuudistus on toiminut ja tavoite eläkkeellesiirtymisiän noususta on toteutunut tavoiteltua aiemmin. Myös sijoitukset ovat tuottaneet aiemmin ennustettua paremmin lukuun ottamatta kulunutta vuotta. 

Laskelman huonot uutiset liittyvät siihen, että vaikka pitkän aikavälin näkymät ovat parantuneet, ja paine korottaa työeläkemaksua on pienentynyt, nousupaineesta ei ole päästy eroon. Syntyvyys on reippaasti aiemmin oletettua heikompaa ja maahanmuuttotavoitekin on jäänyt saavuttamatta.

Kysymys ei kuitenkaan ole ennusteesta vaan laskelmasta. Tulevaan on mahdollisuus ainakin joissain määrin vaikuttaa. Meillä on vielä aikaa miettiä, miten eläkejärjestelmän kestävyyttä voitaisiin parantaa.

Viime syksynä julkaistussa kansainvälisessä arviossa kiinnitettiin erityinen huomio eläkejärjestelmämme rahoituksellisen kestävyyden parantamiseen pitkällä aikavälillä. Sijoitusten paremmilla tuotoilla olisi suuri merkitys tulevaan maksupaineeseen. 

Suuri kysymys sijoitustuottojen riskin lisäämisen osalta on, miten mahdollinen riski jakaantuu, jos kaikki ei menekään toivotulla tavalla. Ja miten sijoituksille saadaan paras mahdollinen tuotto niin, että samalla huomioidaan lain turvaavuusvaatimukset. 

Tarkastelupisteistäkin on sovittu. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin työurien ja työurasuhteen seuraamisesta. Tavoitteena on tuottaa säännöllisesti kokonaisarvio työurien kehityksestä sekä työeläkejärjestelmän taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä järjestelmän kehittämisen ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Ensimmäinen arvio sopimuksen mukaan tehtäisiin vuonna 2026.

Olisi kuitenkin tärkeää miettiä, mitä pitää tehdä, että pääsemme tilanteeseen, jossa mahdollisimman moni voi hankkia lapsia toivomansa määrän.

Nyt julkaistun laskelman mukaan yksi merkittävimmistä haasteista on, miten syntyvyys kehittyy. On varmasti vaikea vaikuttaa siihen, että syntyvyys saataisiin edes sille tasolle, mitkä olivat muun muassa viime eläkeuudistuksen ja aiempien laskelmien lähtökohdat. Olisi kuitenkin tärkeää miettiä, mitä pitää tehdä, että pääsemme tilanteeseen, jossa mahdollisimman moni voi hankkia lapsia toivomansa määrän. Tämä on paitsi eläkkeiden, niin koko kansakunnan kannalta tärkeä kysymys ja sen tulisi nousta yhdeksi tärkeimmistä politiikkakysymyksistä jatkossa.

Oma osuutensa on myös työelämän kehittämisellä. Miten voisimme saada työuria pidennettyä? Sekin riippuu monesta asiasta. Mitä työuran aikana tapahtuu, onko työntekijällä mahdollisuus vahvistaa osaamistaan, miten työkykyä ja terveyttä pystytään pitämään yllä, miten suhtaudumme ikääntyvään työntekijään? Haluammeko pitää ikääntyneemmät mukana työelämässä vai annammeko ymmärtää, että parasta ennen meni jo? Vaikka ikäsyrjintä on työvoimapulan edetessä vähentynyt, sitä on edelleen työpaikoilla. Nuorten mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen pitäisi myös löytää ratkaisu.

SAK:n ehdotus yli 60 vuotta täyttäneiden kokoaikatyötä tekevien mahdollisuudesta lyhentää määräaikaisesti työaikaansa on tarkoitettu keinoksi tukea työssä jaksamista ja mahdollisuuksia pidentää työuria.

Työeläkejärjestelmän työkalupakissa tarvitaan monia työkaluja: keinoja nostaa sijoitustoiminnan tuottoja, hyvää työllisyyskehitystä, työurien pidentämistä, työelämän kehittämistä ja myös mahdollisuutta korottaa työnantajilta ja työntekijöiltä perittävää työeläkemaksua. 

On tärkeää, että luottamus työeläkejärjestelmään säilyy niin että kaikki haluavat osallistua yhteisen eläketurvamme maksamiseen ja saavat aikanaan kohtuullisen eläkkeen. Myös viimevuotisessa kansainvälisessä arviossa kiinnitettiin huomiota paitsi rahoituksellisen kestävyyden parantamiseen, myös eläkeläisten toimeentuloon.

Työeläkejärjestelmämme on perustaltaan hyvässä kunnossa. Työmarkkinaosapuolet ovat aika ajoin tarkastelleet järjestelmän kehittämistarpeita ja niin tulemme tekemään jatkossakin.