Ei ole olemassa joko työttömiä tai työntekijöitä

Blogi 10.11. 09:00 Tiensuu Alli
Työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuun kasvokuva

Kun Lauri menetti työnsä, ensin hävetti – sanoo nyt suorat sanat työssäkäyville: ”Työtön ei ole tilastomerkintä”, toteaa Duunitorin artikkelin otsikko.

Otsikko kertoo yhteiskunnastamme mielestäni aika osuvasti. Työllä ja työnteolla on vahva ja arvostettu asema. Työttömyyteen sen sijaan liittyy häpeää ja tietynlainen leima eli stigma. Kuten otsikossakin, työssäkäyvät ja työttömät on jaettu yleensä omiin kategorioihinsa. Työttömistä saatetaan olettaa asioita vain siksi, että he ovat työttömiä. 

Muiden ohella työnantajat saattavat tehdä näitä oletuksia. Valtaosa rekrytoiduista työntekijöistä siirtyy uuteen työhön toisesta työpaikasta suoraan.

Tanskan kuntien työllisyysstrategioissa ja suunnitelmissa puhutaan kansalaisista – ei vain asiakkaista, työnhakijoista tai työttömistä.

Valitut sanat heijastavat aina todellisuutta ja voisimme ottaa tässä asiassa mallia Tanskasta. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan Tanskan kuntien työllisyysstrategioissa ja suunnitelmissa puhutaan kansalaisista – ei vain asiakkaista, työnhakijoista tai työttömistä.

Näin me pyrimme puhumaan ja tekemään myös SAK:ssa. Esimerkiksi kannustava työllistymisturva -ehdotuksemme päättyy konkreettisesti näin: 

Kuka tahansa meistä voi joutua työttömäksi. Ei ole olemassa joko työttömiä tai työntekijöitä vaan ihmisiä, jotka ovat välillä työssä tai työttömänä. Tästä syystä SAK edustaa myös työttömiä jäseniään.

En missään nimessä tarkoita, että työssä oleva ei saisi olla ylpeä työstään. Päinvastoin näin saa olla, ja se on toivottavaa. Alussa mainitussa Duunitorin artikkelissakin haastateltava Lauri oli alkanut miettiä, että mitä hän oikeastaan häpeää työttömyydessä. Hän tajusi, että tunne ei ehkä ollutkaan häpeää, vaan pikemminkin ylpeyden aiheen väliaikaisen poissaolon käsittelyä.

Lopuksi heitän pallon sinulle, lukija. Voimme kaikki toimia arjessamme niin, ettei työttömyyden stigma korostu. Kun kohtaat seuraavan kerran uuden ihmisen, voisitko jutustellessa jättää kysymättä häneltä ”missä olet töissä?” Jos kysyt, kysy sen sijaan vaikkapa: ”minkä alan ihminen olet?”. Vastaajalle jää näin monipuolisempi mahdollisuus sanoittaa oma tilanteensa.