Alustatyöntekijöitä, onko heitä?

Blogi 27.10.2017 09:15 Juntunen Riitta
SAK:n tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen

Alustatalous, jakamistalous, keikkatalous, yhteistyötalous ja muut samaa ilmiötä kuvaavat termit ovat nousseet muutaman viime vuoden aikana suuren yleisön tietoisuuteen. Monet tahot yrittävät parhaillaan määritellä ja tarkastella tätä uutta ja laajentuvaa ilmiötä eri kanteilta. SAK:ta kiinnostavat erityisesti työntekijän asema alustatalouden kiemuroissa sekä työn tekemisen tavat ja ehdot.

Alustatalouden työt ovat usein lyhyitä keikkoja tai yksittäisiä tehtäviä, jotka ovat ennen saattaneet muodostaa isompia kokonaisuuksia. Töitä voidaan tehdä joko pelkästään verkossa niin sanottuna pilvityönä tai jossain paikassa tehtävinä keikkoina, joita välitetään verkkopalvelussa tai erilaisissa sovelluksissa. Useimmille tuttuja alustataloustöitä ovat Suomessa Uber-taksin kuljettaminen, Wolt- ja Foodora-ruokalähetin työt sekä useiden alustojen välittämät kotitaloustyöt.

Alustatyöntekijät ja asiakkaat löytävät toisensa alustan välityksellä erittäin nopeasti, jopa minuuttien sisällä työn tehtäväksi ilmaantumisesta. Töitä tehdään epäsäännöllisesti ja kysynnällä on suuri rooli töiden löytymisessä: Mitä enemmän on kysyntää, sitä enemmän alustatyöntekijällä on töitä. Jos asiakkaita ei ole, ei alustatyöntekijöillä ole töitä eivätkä he saa myöskään palkkaa.

Alustatyön laajuus on mysteeri

Kukaan ei tiedä tarkasti, kuinka paljon ihmisiä alustojen välityksellä työskentelee. Alustafirmat ovat joskus haluttomia kertomaan tietojaan. Vaikka tiedot käyttäjistä olisivatkin julkisia, osa tilastoissa mukana olevista on saattanut käyttää alustaa vain kerran ja jotkut puolestaan tekevät töitä useamman eri alustan kautta.

Alustatalous ei välttämättä näy vielä virallisissakaan tilastoissa. Ilmiön jatkuva kehittyminen ja laajeneminen tekevät sen laajuuden arvioinnin hankalaksi. Valistuneita arvauksia ja laskelmia on kuitenkin esitetty.

Yhdysvaltalaiset Rebecca Smith ja Sarah Leberstein arvioivat syksyllä 2015 yhdentoista ison alustatalousyhtiön työvoiman kokoa 1). Kansainvälisesti toimivia alustoja taulukossa ovat Uber, TaskRabbit, Care.com, Amazon Mechanical Turk, Crowdflower, Crowdsource ja Clickworker.

Työvoiman määrä jokaisella alustalla oli huomattavan suuri. Suurimmalla eli Isosta-Britanniasta lähtöisin olevalla Crowdsourcella oli 8 miljoonaa alustatyöntekijää ja taulukon pienimmällä kansainvälisellä toimijalla, yhdysvaltalaisella TaskRabbitilla, 30 000 alustatyöntekijää.

Taksiyhtiö Uberin työvoiman kooksi arvioitiin 160 000 kuljettajaa. Suomessakin toimivalla Care.com:illa oli arvion mukaan 6,6 miljoonaa alustatyöntekijä maailmanlaajuisesti. Alustayritysten työvoiman koko muuttuu kuitenkin jatkuvasti, joten vuonna 2015 julkaistut laskelmat tuskin pitävät enää paikkaansa. Luvut antavat kuitenkin osviittaa siitä, kuinka suuresta ilmiöstä puhutaan.

Major Companies in the On-Demand Economy

Lähde: Rebecca Smith & Sarah Leberstein (2015): "Rights on Demand: Ensuring Workplace Standards and Worker Security In the On-Demand Economy"

Alustatyö on Suomessa alkutekijöissään

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin kahdeksan prosenttia suomalaisista on käyttänyt vähintään kerran jakamistaloudessa toimivien alustoiden palveluita. Suomessa toimi vuonna 2016 yhteensä 37 kotimaista erilaisia palveluita tarjoavaa alustaa ja arviolta 30 000 "yksittäistä palveluntarjoajaa" eli osapuolta, joka ovat tarjonneet joko keikkatyötä, ruuankuljetusta tai vaikkapa asunnonvuokrausta matkustajille. 2)

Jo tässä kehityksen alkuvaiheessa on huolehdittava siitä, että myös alustataloudessa työskentelevien työehdot ja oikeudet turvataan.

Arviota siitä kuinka moni tekee Suomessa alustatyötä lisäansioiden hankkimiseksi tai kuinka moni saa tätä kautta toimeentulonsa, ei varmaan kukaan tohdi esittää.

Alustatyö on Suomessa vielä harvinaista, mutta jos muun maailman kehitystä on seuraaminen, alustatyöntekijöiden määrä lisääntyy meilläkin. Siksi jo tässä kehityksen alkuvaiheessa on huolehdittava siitä, että myös alustataloudessa työskentelevien työehdot ja oikeudet turvataan.

Alustatalouden työnantajat on myös saatava hoitamaan velvollisuutensa niin, ettei niille synny ansiotonta kilpailuetua perinteisiin toimijoihin verrattuna. Tavoitteena on oltava hyvä työelämä ja samat pelisäännöt kaikille.

Riitta Juntunen
SAK:n tutkimusasiantuntija

Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017. Teemaa koskevat selvitykset valmistuvat marras- ja joulukuun aikana.

1) Smith, Rebecca & Sarah Leberstein (2015): "Rights on Demand: Ensuring Workplace Standards and Worker Security In the On-Demand Economy"
2) Työ- ja elinkeinoministeriö (2017): "Jakamistalous Suomessa – Nykytila ja kasvunäkymät"