Kilpailun avaaminen rautateillä lisää kustannuksia – hyödyt epävarmoja
– Suomen rautatiejärjestelmän tehokkuus piilee kaluston korkeassa käyttöasteessa. Pitkien etäisyyksien ja ohuiden liikennevirtojen maassa on samoilla vetureilla ja henkilöstöllä ajettu vuosikymmeniä sekä henkilö- että tavaraliikennettä.
– Lisääntyvät kustannukset valuvat lippujen hintoihin ja teollisuuden logistiikkakustannuksiin. Vielä ei ole varmaa, saadaanko kilpailuttamisesta edes vastaavia säästöjä, saati merkittävää lisähyötyä, Hievanen lisää.
Kilpailulle avaamisen jälkeen tavara- ja henkilöliikenteelle tarvittaisiin SAK:n elinkeinopoliittisen asiantuntijan mukaan oma kalustonsa ja henkilöstönsä – samalla varakaluston ja henkilöstön määrää on kasvatettava.
Myös VR:n pilkkominen neljään eri yhtiöön lisää hallintoon liittyviä kustannuksia.
– Uusista ratainvestoinneista ei ole puhuttu mitään, vaikka ne ovat ehdoton edellytys, jotta voisimme saavuttaa kilpailuttamisen hyötyjä lisäliikenteestä tai paremmasta täsmällisyydestä, Hievanen ihmettelee.
– Valtaosa Suomen junista lähtee ja saapuu Helsingin ratapihalle, joka on rataverkon todellinen pullonkaula.
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen on kutsuttu liikenneministeri Anne Bernerin epäviralliseen taustaryhmään, joka valmistelee kilpailun avaamista. Eri alojen asiantuntijoista koostuvalla ryhmällä ei ole varsinaista päätösvaltaa, mutta Berner kertoo haluavansa hyödyntää asiantuntijoiden osaamista valmistelun aikana.
Mukana ryhmässä on henkilöstön edustajana myös SAK:laisen Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki.
