Alustatyö haastaa myös ay-liikkeen

Blogi 07.11.2017 11:12 Harjula Eija
SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula

Suomalainen ammattiyhdistysliike on toiminut työntekijöiden tukena ja turvana, työehtojen kehittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana jo 110 vuotta. Ajan saatossa työ on muuttunut ja muutos on haastanut myös ay-liikettä.

Miten käy, kun työ silppuuntuu entisestään ja samalla esimerkiksi alustataloudessa perinteinen työntekijä-työnantaja-asetelma katoaa? Löytyykö meiltä ketteryyttä, valmiutta ja ennen kaikkea tahtoa muuttaa omaa ajattelutapaamme ja toimintatapojamme?

Onko ay-liikkeen muutokselle edes tarvetta? Kokoaikainen "perinteinen" työsuhde on kuitenkin edelleen pääasiallinen työsuhteen muoto: miksi siis edes miettiä alustatalouden kaltaisia marginaali-ilmiöitä?

Olemmeko oikeasti osanneet toimia ajassa, ihmisten toiveita ja tarpeita kuunnellen?

Työntekijöiden järjestäytymisaste on Suomessa edelleen maailman huippuluokkaa. OECD:n tilaston mukaan 68,6 prosenttia Suomen palkansaajista kuului ammattiliittoon vuonna 2013. Luku on maailman toiseksi korkein. Samainen tilasto kuitenkin kertoo järjestäytymisasteen pudonneen rajusti vuoden 1993 huippuluvusta, joka oli 80,7 prosenttia.

Järjestäytymisasteen pienenemiselle löytyy monia ay-liikkeestä riippumattomia uskottavia ja perusteltuja selityksiä. Uskallan kuitenkin kysyä, voiko jäsenmäärien laskuun löytyä syytä myös ay-liikkeestä itsestään. Olemmeko oikeasti osanneet toimia ajassa, ihmisten toiveita ja tarpeita kuunnellen? Vai olemmeko sortuneet marginaali-ilmiöajatteluun?

Emme saa kääntää selkäämme alustataloudessa työskenteleville. Miten ay-liike pystyy olemaan myös alustatyöntekijöiden tukena ja turvana? Ja miten alustataloudessa työskentelevien mahdollisuus järjestäytymiseen varmistetaan?

Britanniassa alustataloudessa työskentelevät ruokalähetit ja Uber-kuskit ovat järjestäyneet riippumattomaan IWGB-liittoon. IWGB:n perustivat perinteiseen ammattiliittotoimintaan tyytymättömät prekaaria työtä tekevät aktiivit. Tyytymättömyys ay-liikkeen toimintaan tuli ilmi myös Suomessa tehdyistä alustatalouden työntekijöiden haastatteluissa, joiden mukaan alustatyötä tekevät eivät koe saavansa ammattiliitolta tarvitsemaansa apua.

Juuri Pohjoismailla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet hillitä alustatalouden epäkohtia – meillä kun on totuttu ratkaisemaan asioita yhdessä sopien. Sääntely luo ennustettavuutta ja uudet toimijat joutuvat seuraamaan suurelta osin jo olemassa olevia toimintakehyksiä. Esimerkiksi Tanskassa on luotu "Tanskan malli", jossa alustat sopeutuvat tanskalaiseen järjestelmään eikä päinvastoin 1).

Teemme kuitenkin virheen, jos tarkastelemme alustatyöntekijöiden edunvalvontaa vain järjestelmien kautta. Perinteiset neuvottelumekanismit, työntekijä–työnantajarakenteet, normit ja lainsäädäntö – eivät ne kosketa alustaduunaria.

Britannian TUC:n tutkimus osoittaa, että erityisesti nuoret eivät tunne perusoikeuksiaan työelämässä. He myös uskovat huonojen työehtojen olevan normaali käytäntö. 2) Tällöin on täysin yhdentekevää, kuinka pitkä ja vakiintunut sopimisen kulttuuri maassa vallitsee.

Suomalaisella ay-liikkeellä on nyt momentum. Meidän on päästävä irti perinteisistä järjestämisrajakiistoista ja lähdettävä yhdessä kohtaamaan alustatalouden työntekijöitä. Heitä kuunnellen ja kuullen pystymme rakentamaan parempaa alustatyöelämää.

Epäilemättä vastassa on lainsäädännön haasteita, sisäisiä rajaristiriitoja, harmaita alueita ja monia muita hankaluuksia. Mutta onhan ay-liike aikaisemminkin tehnyt mahdottomasta mahdollisen – yhteisellä tahdolla.

Eija Harjula
SAK:n järjestöpäällikkö
@EijaHarjula

Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017. Teemaa koskevat selvitykset valmistuvat marras- ja joulukuun aikana.

1) LO Danmark (2016): "Platformsøkonomi – lovgivningsmæssige udfordringer og fagbe-vægelsens løsningsforslag" & Altinget (2016): "HK: Det er tid til Den Danske Model 4.0.".
2) Bance, Antonia (2017): "The working lives of the under-30s show the future of work for us all".