Liittojen esitykset SAK:n kevätedustajistolle 2018

Edustajisto muutti SAK:n hallituksen lausuntoja esityksiin 6 ja 8 (yhteinen lausunto) sekä 9. Muutokset näkyvät kursivoituina (poisto) ja lihavoituina (lisäys).

Sisällys

1 SAK:n ja sen liittojen yhteistyö sekä koordinaatio uudelle vuosikymmenelle
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

2 Maakuntauudistus jättää työttömät heitteille - uudistus keskeytettävä
Teollisuusliitto ry

3 Sähkön siirtohintoja on saatava halvemmiksi
Teollisuusliitto ry

4 Työllisyyspolitiikan painopiste muutettava kokoaikaiseen palkkatyöhön
Teollisuusliitto ry

5 Maailmankaupan kauppapolitiikassa noudatettava pelisääntöjä
Teollisuusliitto ry

6 Työehtoshoppailu tulee eliminoida
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

8 Sääntömuutosesitys SAK:n sääntöjen 22 §:ään
Sähköalojen ammattiliitto ry

7 Työehtosoplmustoiminnan koordinaatio ja KIKY-soplmuksen työajanpidennykset
Sähköalojen ammattiliitto ry

9 Selvitetään työnteon tapojen volyymit SAK:laisessa liikkeessä
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry

1 SAK:n ja sen liittojen yhteistyö sekä koordinaatio uudelle vuosikymmenelle

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Keväällä päättyvä neuvottelukierros osoittautui ennakoidun vaikeaksi SAK:lle ja sen jäsenliitoille. Työnantajaliitot koordinoivat tiukasti sekä palkankorotusten tasoa ja muotoa että ratkaisujen kustannusvaikutuksia. Samalla alakohtaisten työehtojen kehittämisen liikkumatila jäi jopa keskitettyjä ratkaisuja kapeammaksi: työnantajaliitot kieltäytyivät neuvottelemasta SAK:n hallituksen asettamista yhteisistä laatutavoitteista, minkä myötä myös niihin linkitettyjen alakohtaisten tavoitteiden edistäminen osoittautui erittäin vaikeaksi.

Työnantaja liitoille ojennetaan vastaavanlainen mahdollisuus laatia esityslista myös tuleville neuvottelukierroksille, jos emme pysty parantamaan palkansaaja liikkeen sisäistä tekemistä. Se, että EK lopetti työmarkkinatoimintansa, ei siis tarkoita sitä, etteikö palkansaajapuolella olisi edelleen tarvetta tiiviille vhteistyölle. SAK:lla onkin edelleen vahva mandaatti edustaa jäsenliittojaan. Se pystyy tarjoamaan jäsenliittojensa yhteistyölle vankan ja toimivan kehyksen.

Palkkaratkaisujen osalta SAK:laisten liittojen yhteistä näkemystä linjattiin jo syksyllä 2015. Tuolloin katsottiin, että kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukyky on sopiva alusta neuvotteluille. Samalla todettiin, että palkankorotusmalleissa on oltava elementtejä, joilla huolehditaan siitä, etteivät palkkaerot perusteetta kasva. Linjaus voi toimia perustana SAK:laisten liittojen yhteistyölle tulevia neuvottelukierroksia silmällä pitäen. Palkankorotusten mitoituksessa kilpailukyky on keskeinen tekijä. Samalla on kuitenkin yhteisvastuullisesti huolehdittava myös matalan palkkatason ammattiryhmien ansiokehityksestä.

SAK:n johdolla on siten jatkettava ja saatettava valmiiksi jäsenliittojen yhteisten palkkapoliittisten periaatteiden ja tavoitteiden rakentaminen niin, että jo seuraavalla neuvottelukierroksella aloite palkankorotusten määrittämisessä palautuu palkansaaja puolelle. SAK:n johdolla on myös tiivistettävä jäsenliittojen yhteistyötä työelämän lainsäädännön ja palkkaperusteisen sosiaaliturvan kehittämisessä. Yhteistyö myös muiden palkansaajajärjestöjen kanssa on merkityksellistä. Yhteistyöllä on mahdollista lujittaa ay-liikkeen perustavoitetta sosiaalisen yhtenäisyyden ylläpitämiseksi erityisesti nyt, kun työnantajapuoli ja maan poliittinen johto näyttävät suosivan vastakkaista kehityssuuntaa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK jäsenliittoineen toimii jatkossakin ay-liikkeen keskeisenä toimijana tiivistämällä keskinäistä yhteistyötä erityisesti työelämän lainsäädännön ja palkkaperusteisen sosiaaliturvan kehittämiseksi. Yhteistyön syventämiseksi SAK valmistelee jäsenliittojensa kanssa lisäksi palkkapoliittiset linjaukset, jotka pitävät sisällään yhteiset perusteet ja menettelytavat tulevien neuvottelukierrosten tavoitteiden määrittelemiseksi sekä tavoitteiden saavuttamiseksi. SAK ja sen jäsenliitot hakeutuvat myös tiiviiseen yhteistyöhön muiden palkansaajajärjestöjen kanssa.

SAK:n hallituksen lausunto 7.5.2018

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittää SAK:n edustajistolle, että SAK jäsenliittoineen toimisi jatkossakin ay-liikkeen keskeisenä toimijana tiivistämällä keskinäistä yhteistyötä erityisesti työelämän lainsäädännön ja palkkaperusteisen sosiaaliturvan kehittämiseksi. Yhteistyön syventämiseksi SAK valmistelee jäsenliittojensa kanssa lisäksi palkkapoliittiset linjaukset, jotka pitävät sisällään yhteiset perusteet ja menettelytavat tulevien neuvottelukierrosten tavoitteiden määrittelemiseksi sekä tavoitteiden saavuttamiseksi. SAK ja sen jäsenliitot hakeutuvat myös tiiviiseen yhteistyöhön muiden palkansaajajärjestöjen kanssa.

PAM esittämä keskinäisen yhteistyön syventäminen vaatii ennen kaikkea avointa ja rehellistä keskustelua yhteisestä tavoitteista lainsäädännön, sosiaaliturvan sekä palkkapolitiikan osalta. Se vaatii myös organisaation kriittistä tarkastelua sen suhteen, miten liitoille rakennetaan osallistumisen mahdollisuuksia sekä aitoa mahdollisuutta vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon.

SAK:n uusi asento mainituilla edunvalvonnan osa-alueilla vaatii sekä käytännön työtä että hallinnon korostunutta sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. SAK:n toimisto voi luoda puitteet koordinaatiotyölle, mutta liittojen on resursoitava siihen omaa henkilökuntaansa sekä sitouduttava pitkäjänteiseen työhön.

PAM:n edustajistolle esittämässä asiassa on lisäksi kysymys järjestöllisestä yhteistyöstä. Sipilän hallituksen harjoittama politiikka on osoittanut SAK:lle ja sen liitoille yhteisen järjestöllisen painostusvalmiuden merkityksen. Järjestöllistä voimaa on tämän hallituskauden aikana jo käytettykin kaksi kertaa. SAK:lla ja sen liitoilla on oltava valmius yhteisiin mielenosoituksiin sekä poliittisiin lakkoihin. Tämä koskee ensisijaisesti tilanteita, joissa normaali vaikuttamistyö ei kanna hedelmää ja työntekijöiden asemaa työelämässä tai sosiaaliturvassa ollaan heikentämässä kohtuuttomalla tavalla.

Toiseksi SAK:lla ja sen liitoilla on jatkossa oltava halu ja kyky tukea toisiamme tilanteissa, joissa ajamme läpi yhdessä sovittuja sopimustavoitteita. Nämä tavoitteet voivat koskea palkkapolitiikan eri osa-alueita tai laadullisia kysymyksiä. SAK:lla ja sen liitoilla on oltava valmius järjestöllisiin tukitoimiin, jos yhteinen etu sitä vaatii. Yhtään liittoa ei saa jättää yksin yhteisen asian edessä.

Päätös:

SAK:n edustajisto jakaa Palvelualojen ammattiliiton PAM ry:n näkemyksen SAK:n ja sen liittojen sisäisen koordinaation tarpeesta sekä painottaa kaikkien jäsenliittojen sitoutumista sekä yhteiseen tavoiteasetantaan että uuden palkkamallin rakentamiseen. Loppunut/loppumaisillaan oleva neuvottelukierros sekä hallituksen harjoittama politiikka työ- ja sosiaalilainsäädännössä on näyttänyt SAK:lle ja sen jäsenliitoille, mikä on jatkossakin linja, jollei SAK omalta osaltaan harjoita vahvaa ja yhtenäistä edunvalvontaa.

SAK:n on jo aloittanut yhteisten palkkapoliittisten linjausten rakentamisen. Näiden linjausten yhteiset perusteet on jo kevätedustajiston käsiteltävänä ja menettelytavat ovat valmistelussa syysedustajiston päätettäviksi. SAK on myös valmis hakeutumaan tiiviiseen yhteistyöhön muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. Tämä edellyttää kuitenkin vastavuoroisuuden periaatteen toteutumista ja kykyä löytää yhteisiä asioita ja tavoitteita.

2 Maakuntauudistus jättää työttömät heitteille - uudistus keskeytettävä

Teollisuusliitto ry

SAK:n edustajisto ei hyväksy työllisyyspalveluiden alasajoa maakuntauudistuksen nimissä.

Maakunnille ollaan siirtämässä sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi muun muassa TE-palveluita. Maakunnille ei kuitenkaan ole tulossa verotusoikeutta eikä merkittävää vastuuta työttömyyden kustannuksista. Näin ollen maakunnille ei tule riittäviä taloudellisia kannustimia huolehtia työllisyyden edistämisestä ja työttömyyden vähentämisestä.

Uudistuksessa palveluita ollaan lisäksi yksityistämässä, mikä tulee pirstomaan palvelukentän täysin. Lukuisat esimerkit ja tutkimukset osoittavat, että markkinat eivät kykene tukemaan työllistymistä etenkään silloin, kun työttömän elämäntilanteessa on moniulotteisia hankaluuksia. Yksityiset yritykset tullevatkin kuorimaan kerman päältä työllistämällä ne, joista saa parhaimmat tulot.

Vaikka nykyistenkin TE-toimistojen toiminnassa on runsaasti kehitettävää, maakuntauudistus olisi takapakkia nykyiseen verrattuna. Samaan aikaan, kun palvelukenttää ollaan näivettämässä, myös työttömyysturvaa on muutettu entistä enemmän työttömiä rankaisevaksi. Työttömiltä edellytetään aktiivisuutta ja osallistumista aktivointipalveluihin, joita ei tälläkään hetkellä kyetä tarjoamaan.

Pirstaleina etenevä työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen myllertäminen on keskeytettävä, ja sen sijaan on ryhdyttävä kolmikantaiselta pohjalta valmistelemaan sekä työttömyysturvan että työvoimapalvelujen uudistamista.

SAK:n hallituksen lausunto 7.5.2018

Teollisuusliitto esittää edustajistolle, että SAK:n vaikuttamistyössä tulisi tähdätä työvoimapalveluiden maakuntauudistuksen yhteydessä tapahtuvan uudistamisen keskeyttämiseen. Teollisuusliitto ilmaisee huolensa siitä, ettei maakunnille ole tulossa tarpeeksi taloudellisia kannusteita työllisyyden hoitoon. Lisäksi Teollisuusliitto on huolissaan palveluiden yksityistämisestä, mikä saattaa heidän mukaansa pirstoa palvelukenttää. Teollisuusliitto huomauttaa, että myös nykyisissä TE-palveluissa ja työttömyysturvassa olisi kehitettävää. Maakuntauudistuksen kasvupalvelu-uudistuksen toteuttamisen sijaan Teollisuusliitto ehdottaa työttömyysturvan ja työvoimapalveluiden uudistamista kolmikantavalmistelulla.

SAK on pyrkinyt vaikuttamaan kasvupalvelu-uudistukseen koko sen valmistelun ajan. SAK on ilmaissut lausunnoissaan ja kannanotoissaan, että se ei kannata työvoimapalveluiden siirtoa pääsääntöisesti yksityisille palveluntuottajille. Kansainväliset vertailut osoittavat, että laajamittainen palveluiden yksityistäminen ei johda välttämättä julkista parempaan tulokseen työllistymisessä eikä ole toteutuskustannuksiltaan välttämättä halvempaa kuin julkinen.

Maakuntien työllisyyspalvelut rahoitettaisiin yleiskatteellisesti. Näin ollen työllisyyspalveluihin ei kohdenneta valtiolta erikseen rahaa, vaan maakunta päättää itse rahoituksen jakamisesta esimerkiksi sote- ja työllisyyspalveluiden kesken. Maakunta saisi sitä enemmän rahaa, mitä korkeampi työttömyys sen alueella olisi, joten maakunnan kannuste työttömyyden alentamiseen uhkaa jäädä liian heikoksi. SAK onkin korostanut koko valmisteluprosessin ajan työllisyydenhoidon rahoituksen korvamerkinnän tarvetta yleiskatteellisen rahoituksen sijaan.

SAK pitää työttömien laadukkaita ja työvoimapalveluita sekä selkeää palveluprosessia hyvin tärkeinä. SAK on ollut maakuntauudistuksen valmistelun ajan huolissaan erityisesti vaikeimmin työllistyvien palveluista. Tutkimuksen mukaan vaikeasti työllistyvien palveluille ei ole tällä hetkellä markkinoita. Kasvupalveluiden lakiesitykset ovat parantuneet jonkin verran tältä osin valmistelun aikana ja maakunnille on kirjattu velvollisuus huolehtia kasvupalveluista erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa oleville. Lisäksi maakuntien tulee varmistaa palvelupisteitä, joissa olisi mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin. Maakunta vastaa tulevaisuudessa sekä työllisyyspalveluista että sosiaali- ja terveyspalveluista. Ihanteellisessa tapauksessa maakuntauudistus voisi parantaa vaikeasti työllistyvien palveluita tilanteissa, joissa työtön tarvitsee ensisijaisesti sote-palveluita.

SAK:ssa on meneillään vuoden 2018 ajan työttömyysturvan uudistamishanke, jossa kartoitetaan, millaisia palveluita liitot voivat tarjota työttömille jäsenilleen ja miten työttömyysturvaa voitaisiin Suomessa yksinkertaistaa ja kehittää.

Päätös:

SAK on tuonut Teollisuusliiton esiin nostamat huolet esiin koko kasvupalvelu-uudistuksen valmistelun ajan. Taloudellisen kannusteen osalta SAK on esittänyt työllisyysmäärärahojen korvamerkintää. SAK korostaa julkisen sektorin keskeistä roolia työttömän palveluprosessin vastaavana tahona sekä vaikeasti työllistyvien palveluiden turvaajana. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, on uudistus SAK:n näkemyksen mukaan keskeytettävä. Työttömyysturvaa ja työvoimapalveluita koskevat uudistukset tulee tehdä kolmikantaisesti, hyödyntäen SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen tuloksia.

3 Sähkön siirtohintoja on saatava halvemmiksi

Teollisuusliitto ry

Suomen teollisuus toimii kireässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Tilausten saaminen vaatii, että kaikki kilpailukykytekijät, kuten laatu, hinta ja markkinointi, ovat samaan aikaan kunnossa. Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta, jolle sähkön hinta on merkittävä kustannusja kilpailukykytekijä. Osa sähkön käytöstä riippuvista kustannuksista on sähkön siirtohintaa.

Energiavirasto määrittää sähköverkkoyhtiölle hyväksytyn tuottotason ja sitä kautta siirtohintojen ylärajan. Tähän on päädytty, koska sähkönsiirtoon luonteeltaan kilpailulta suojassa olevaa monopolitoimintaa, jonka hinnoittelua on säänneltävä. Tällä hetkellä monien sähköverkkoyhtiöiden kannattavuus on kuitenkin korkea. Tämä viittaa siihen, että Energiavirasto sallii verkkoyhtiöiden laskuttaa sähkön siirrosta perusteettoman korkeaa hintaa.

Teollisuusliitto ry esittää, että SAK vaikuttaa Energiavirastoon ja lainsäädäntöön siten, että sähkönsiirtomaksut alenisivat ja täten myös teollisuuden, muun liike-elämän ja kotitalouksien sähkölasku halpenisi.

SAK:n hallituksen lausunto 7.5.2018

Teollisuusliitto toteaa, että Suomen teollisuus toimii kireässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Teollisuusliitto on todennut, että kaikkien kilpailutekijöiden, kuten laadun, hinnan ja markkinoinnin on oltava kunnossa. Suomessa energiavirasto päättää ja määrittää sähköverkkoyhtiöille hyväksytyn tuottotason ja sitä kautta siirtohintojen ylärajan. Tähän on päädytty, koska sähkönsiirto on luonteeltaan kilpailulta suojassa olevaa monopolitoimintaa, jonka hinnoittelua on säänneltävä. Teollisuusliitto esittää, että SAK vaikuttaa Energiavirastoon ja alan lainsäädäntöön siten, että sähkönsiirtomaksut alenisivat ja täten myös teollisuuden, muun liike-elämän ja kotitalouksien sähkölasku halpenisi.

SAK:n näkemyksen mukaan energiaviraston päätös korottaa verkkoyhtiöiden kotiutettavaa voittoa on todennäköisesti syy sähkön kuluttajahintojen nousuun. Eräänä perusteena on myös esitetty yhtiöiden investointitarvetta säävarmoihin sähköverkkoihin. Käytännössä sähköverkot vedetään maakaapelointina. 90 prosenttia verkkojen häiriöistä johtuu puiden kaatumisesta linjojen päälle. Energiavirasto on arvioinut, että vuoteen 2029 mennessä jakeluverkkoihin investoidaan 8,6 miljardia euroa ja alkuvaiheessa vuosittain 700–800 miljoonaa euroa.

Ylisuuria voittoja on perusteltu muun muassa huonon vakavaraisuuden omaavien sähkön jakeluverkkoyhtiöiden tilanteella. Niille ulkopuolisen rahoituksen saaminen on vaikeaa, sillä yhtiöt ovat pääasiallisesti pieniä maaseuduilla toimivia yhtiöitä.

Nämä yhtiöt voivat rahoittaa tarvittavat investoinnit Energiaviraston päätöksellä sallia ylisuuret voitot. Tämä johtaa epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, koska kaikki sähköverkkoyhtiöt keräävät suuria voittoja muutaman yhtiön rahoitusongelmien vuoksi. Tästä kärsivät sekä kuluttajat että teollisuus.

Päätös:

SAK pyrkii vaikuttamaan Energiavirastoon ja alan lainsäädäntöön siten, että sähkönsiirtohintojen maksut alenisivat. Tällöin myös teollisuuden, muun liike-elämän ja kotitalouksien sähkön käyttökulut alenisivat.

4 Työllisyyspolitiikan painopiste muutettava kokoaikaiseen palkkatyöhön

Teollisuusliitto ry

Maan hallituksen harjoittamassa työllisyyspolitiikassa ei vain todeta osa-aikatyön ja silpputyön tekemisen yleistyvän, vaan niiden normalisointia myös edistetään. Tähän viittaavat teot, toimenpiteet ja lausunnot. On esimerkiksi todettu, ettei yhdellä palkkatyöllä ole tarkoitus tulla toimeen. Linjauksista selviää, että kunkin on koostettava toimeentulonsa eri työtehtävistä, olivat ne palkkatyötä tai jotakin muuta. Myös läpirunnotut lait ja työllistämistoimenpiteet sisältävät viestin siitä, että on hyväksyttävä työn koostuvan samanaikaisista sirpaleista ja useista eri poluista.

Hallituksen toimilla pyritään normalisoimaan lyhytaikainen ja pienipalkkainen työ suomalaisilla työmarkkinoilla. Pääministeri Sipilä on suorasanaisesti esittänyt, että kokoaikainen ja vakituinen työsuhde ei enää olisikaan se tyypillinen työsuhde. Tätä näkemystä Teollisuusliitto ry ei hyväksy. Kokoaikaisen palkkatyön tuottama turva on työntekijöille kiistämätön. Työelämän tahallinen haurastuttaminen ei johda muuhun kuin yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen.

Teollisuusliitto ry esittää, että SAK vaikuttaa aktiivisesti työllisyyspolitiikan sisältöihin ja työn tekemisen ja teettämisen tavoista käytävään julkiseen keskusteluun. Niin puheissa kuin toimissa on painopiste saatava muutettua kokoaikaista palkkatyötä suosivaksi.

SAK:n hallituksen lausunto 7.5.2018

Teollisuusliitto ry toteaa esityksessään, että Suomen hallituksen suoranaisena tavoitteena on edistää silpputyön ja osa-aikatyön tekemistä. Läpirunnotut lait ja työllistämistoimenpiteet viestivät kaikki siitä hallituksen viestistä, että työn koostuminen samanaikaisista sirpaleista ja useista eri poluista on hyväksyttävää. Tavoitteena on normalisoida lyhytaikainen ja pienipalkkainen työ Suomessa. Teollisuusliitto ei voi hyväksyä tätä näkemystä, koska se johtaa yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen.

Teollisuusliiton kuvaama kehityssuunta on havaittavissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallituksen nimenomaisena tavoitteena on hallitusohjelman mukaan lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä osa-aikaisesti ja saada toimeentulonsa useista samanaikaisista pätkätyösuhteista. Tämän edistämiseksi on myös säädetty ja ehdotetaan säädettävän edelleen lisää lainsäädäntöä, joilla edistetään työsuhteiden pilkkoutumista usealla eri tavalla.

Määräaikaisten työsuhteiden edellytyksistä on säädetty poikkeuksia pitkäaikaistyöttömien osalta. Kevään 2018 kehysriihessä ehdotetaan lisähelpotuksia nuorten alle 30-vuotiaiden työttömien palkkaamiseksi määräaikaiseen työsuhteeseen. Pienille alle 20 työntekijää työllistäville yrityksille ehdotetaan myös mahdollisuutta käyttää laajemmin yksilökohtaisia irtisanomisperusteita, joka osaltaan lisää epävarmuutta työsuhteen pysyvyydestä. Hallitus on jo pidentänyt lakisääteisiä koeaikoja ja lyhentänyt lakisääteistä takaisinottovelvollisuutta. Viimeisimpänä hankkeena on ns. nollatyösuhteisten aseman heikentäminen lakisääteistämällä vaihtelevan työajan käsite. Tämä tapahtuu ilman todellisia käyttöä rajoittavia perusteita. Työaikalain osalta hallitus kuitenkin lopulta luopui aikeistaan helpottaa paikallista sopimista myös järjestäytymättömissä yrityksissä.

SAK on edunvalvonnassaan johdonmukaisesti toimien esittänyt perusteltuja eriäviä työryhmäkannanottoja, jotka olisivat paremmin huomioineet työntekijöiden oikeuksia. SAK on yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa osin onnistunut torjumaan pahimmat työlainsäädännön alasajoyritykset, usein kansainvälisiin velvoitteisiin perustuen. Hallituksen väkisin läpiajamien heikennysten osalta SAK on tuonut epäkohtia aktiivisesti esille. SAK:n ja liittojen yhteisissä sopimuskierrostavoitteissa oli eräänä keskeisenä asiana epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien aseman parantaminen. Tämä tavoite toteutui kuitenkin lopullisissa työehtosopimusneuvotteluissa vaihtelevalla menestyksellä.

Päätös:

SAK vaikuttaa edelleen sekä yleisessä edunvalvonnassaan, konkreettisessa lainsäädännön kolmikantaisessa valmistelutyössä sekä tiedotuksessaan kokoaikaista palkkatyön puolesta. Tämän lisäksi SAK asettaa eduskunta- ja hallitusohjelmatavoitteita, joissa vaaditaan todellisia toimenpiteitä kokoaikaisen palkkatyön pitämiseksi ensisijaisena työn suoritustapana.

5 Maailmankaupan kauppapolitiikassa noudatettava pelisääntöjä

Teollisuusliitto ry

Maailmankaupan toimintatavat ovat muuttumassa. Esimerkiksi Kiina on tällä vuosituhannella vallannut markkinaosuuksia polkumyynnin ja kielletyn valtionavun avulla. Yhdysvallat on vastaamassa teollisuustyöpaikkojen siirtymiseen maan rajojen ulkopuolelle asettamalla tuontitulleja ja muita kaupan esteitä.

Suomen kannalta kumpikin kehityskulku ovat ongelmallisia. Ei ole hyväksi, että maailmankaupan pelisääntöjen vastaiset toimet vaikuttavat markkinaosuuksiin ja investointien kohdistumiseen eri maiden välillä. Ei myöskään ole hyväksi, jos eri maat ottavat enenevästi käyttöön tulleja ja muita suojamekanismeja. Suomessa asiasta käytävä keskustelu on niukkaa eikä Suomi ole näkemyksemme mukaan tarpeeksi aktiivinen kauppapoliittisissa kysymyksissä.

Euroopan unionin kauppapolitiikan on perustuttava vapaalle kaupalle, mutta samanaikaisesti maailmankaupan on oltava solmittujen sopimusten mukaista ja sosiaalisesti kestävää. Epäreilulta kilpailulta suojautumiseen käytettäviä tulleja ja muita toimia on kuitenkin käytettävä varoen. On pyrittävä välttämään suojatullien asettamisessa tapahtuvaa ketjureaktiota ja kauppasotien syntymistä.

Teollisuusliitto ry esittää, että SAK vaikuttaa aktiivisesti Suomessa kauppapolitiikasta käytävään keskusteluun ja asiasta tehtäviin päätöksiin. On pyrittävä samanaikaisesti suojautumaan epäreilulta kilpailulta, puolustamaan vapaakauppaa ja ehkäisemään kauppasotien uhkaa.

SAK:n hallituksen lausunto 7.5.2018

Teollisuusliitto esittää, että SAK tukee aktiivisesti avointa ja sääntöpohjaista kansainvälistä kauppaa. Protektionismin uusi nousu kansainvälisessä kaupassa on aiheellinen huoli. Yhdysvallat suojaa omaa tuotantoaan tuontitulleilla ja muilla kaupan esteillä, kun taas Kiina laajentaa markkinaosuuksia kyseenalaisilla tuilla vientiyrityksilleen. EU on puolestaan kohdistanut Venäjään kauppapakotteita poliittisista syistä.

Ehkä huomionarvoisin protektionismin nousun taustatekijä on kansainvälisen kaupan hyötyjen epätasainen jakautuminen ja epävarmuuden lisääntyminen. Vaikka maa kokonaisuutena olisi hyötynyt avoimesta kansainvälisestä kaupasta, tietyt väestöryhmät eivät välttämättä ole päässeet osaksi hyödyistä ja epävarmuus työstä ja toimeentulosta on voinut kasvaa. Tämä on osaltaan aiheuttanut vastareaktion avointa kauppaa kohtaan.

Tulevaisuudessa kansainvälisen kaupan hyötyjen on jakauduttava tasaisemmin ja epävarmuutta on kyettävä vähentämään. Tulojen uudelleenjako esimerkiksi progressiivisen verotuksen avulla on tärkeää siitäkin näkökulmasta, että kansainvälisen kaupan hyödyt jakaantuisivat tasaisemmin. Epävarmuuden vähentämiseksi tuotannon rakennemuutoksiin voidaan tehokkaasti sopeutua kattavalla ja tasokkaalla sosiaaliturvalla ja koulutuksella. Nämä keinot paitsi tasoittavat kansainvälisen kaupan hyötyjä, ne myös edesauttavat sopeutumista jatkuvasti muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön.

EU:n viimeaikaisiin kauppasopimuksiin on sisällytetty kestävän kehityksen -lukuja. Näillä luvuilla pyritään edistämään sitä, ettei kilpailuetua haeta ihmisoikeuksia, työelämäoikeuksia tai ympäristölainsäädäntöä heikentämällä. Nykyisin kestävän kehityksen -luvut ovat sisällöllisesti kunnianhimoisia, mutta niiden valvonta ja toimeenpano on tosiasiallisesti heikkoa. Jotta kauppasopimusten kestävän kehityksen -luvut saataisiin oikeasti vahvoiksi, on ETUC ja suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt esittäneet, että niihin tulee saada:

a) Toimiva malli esimerkiksi ammattijärjestöjen eräänlaisesta kanneoikeudesta, jos kestävän kehityksen -lukujen asioita rikotaan.
b) Jos rikkomuksia on jatkuvasti, tulee niiden johtaa kauppaetujen menetykseen (sanktiot).

Päätös:

SAK jatkaa työtä avoimen kansainvälisen kaupan puolesta korostaen tasapuolisia pelisääntöjä, hyötyjen tasapuolisempaa jakautumista ja epävarmuuden vähentämistä. SAK ottaa aktiivisesti kantaa sen puolesta, että EU:n tuleviin kauppasopimuksiin sisällytetään sanktiot työelämäsääntöjen rikkomuksista. Lisäksi SAK edistää kanneoikeuden ulottamista ammattijärjestöille kauppasopimusten kestävän kehityksen (ihmisoikeudet, työelämä ja ympäristö) rikkeiden osalta. Koska tasapuoliset pelisäännöt ovat tärkeitä, SAK puolustaa monenvälistä kansainvälisen kaupan sääntelyä.

6 Työehtoshoppailu tulee eliminoida

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

Sana shoppailu saattanee aiheuttaa monelle mielleyhtymän autuaaksi tekevästä ostoshetkestä. Työehtoihin liitettynä asia muuttuu kokolailla toisenlaiseksi- työnantajapuolen tekemäksi lailliseksi ryöstöksi. Erityisen vastenmielinen siitä tulee siksi, että ryöstö toistuu näissä tilanteissa jatkossa jokaisena palkkapäivänä.

Ammattiyhdistysliikkeessä asiasta on puhuttu kauan. Puheista ei ole päästy pidemmälle. Yhteisissä kokouksissa ollaan yleisemmin yhtä mieltä ja työehtoryöstely tuomitaan. Karu arki taasen kääntää tilanteen toiseksi. Ammattiliittojen intressit vaikuttavat olevan välillä erisuuntaiset ja jäsenten etu jää tässä toissijaiseksi. On omituista, että etsiessään halvempia työehtoja, tarjoutuu siihen monesti mahdollisuus ammattiliittojen täysin passiivisella avustuksella.

Onko todellakin niin, ettemme kykene ammattiyhdistysliikkeen sisällä tuottamaan sellaista ratkaisua, jolla työehtojen ryöstöretket voitaisiin lopettaa.

Tilannetta ei yhtään helpota se, että YTK:n jäsenmäärä näyttää olevan koko ajan nousujohteinen ja SAK:n liittojen jäsenmäärät etenevät alaspäin.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PA Un mielestä ammattiyhdistysliikkeen jäsenet eivät kestä tämänkaltaista tilannetta hamaan tulevaisuuteen. Jäsenten ja työntekijöiden etu on nostettava ensisijaiseksi. Nykyisen kaltaiseen tilanteeseen täytyy etsiä ratkaisu.

PAU esittää, että SAK:n edustajisto velvoittaa SAK:n hallitusta tuomaan ensi syksyn edustajistolle ratkaisuesityksen/-esityksiä siitä, miten työnantajien työehtoshoppailu voitaisiin joko lainsäädännöllä, työehtosopimustoiminnalla tai liittojen yhteistyöllä eliminoida.

8 Sääntömuutosesitys SAK:n sääntöjen 22 §:ään

Sähköalojen ammattiliitto ry

SAK:n sääntöjen 2 §:n mukaan sen tarkoituksena ja toiminnan yhtenä kutmakivenä on jäsenliittojen ja keskusjärjestön yhteisten tavoitteiden edistäminen ja yhteistyön vahvistaminen.

Sääntöjen 7 §:n mukaan SAK:n jäsenliitto ei saa toiminnallaan vahingoittaa keskusjärjestöä, eikä siihen kuuluvaa liittoa. Sääntöjen 8 §:n mukaan toiminta joka vahingoittaa toista jäsenliittoa, voi johtaa siihen syyllistyneen jäsenliiton
erottamiseen keskusjärjestöstä. Lievän rikkomuksen osalta voidaan antaa kirjallinen varoitus.

Säännöissä ei kuitenkaan ole määritetty aktiivista valvonta- ja toimintavastuuta SAK:lle sääntöjen 7. ja 8 §:n osalta.

Sähköalojen ammattiliitto esittää SAK:n edustajistolle seuraavaa:

Muutetaan sääntöjä niin, että sääntöjen 22 §:äan lisätään uusi kohta i). Uuden kohdan i) mukaan SAK:n hallitus vah/oo sitä, että sen jäsenliitot noudattavat näiden sääntöjen 7 §:n määräyksiä ja ryhtyy tarvittaessa sääntöjen 8 §:n mukaisiin toimiin. Nykyisten sääntöjen 22 §:n kohta i) siirtyy uudeksi kohdaksi j).

SAK:n hallituksen lausunto 7.5.2018 esityksiin 6 ja 8

Sähköliitto esittää, että SAK:n sääntöjä muutetaan siten, että sääntöjen 22 §:ään lisätään uusi kohta. Lisäyksen mukaan SAK:n hallitus valvoisi jäsenliitot sääntöjen 7 §:n määräyksiä ja ryhtyy tarvittaessa sääntöjen 8 §:n mukaisiin toimiin. Sähköliitto toteaa SAK:n sääntöjen kulmakivenä olevan jäsenliittojen ja keskusjärjestön yhteisten tavoitteiden edistäminen ja yhteistyön vahvistaminen. Jäsenliittojen ei tulisi toiminnallaan vahingoittaa toisia liittoja eikä keskusjärjestöä. Viimekätisenä keinona on tällöin sääntöjä rikkoneen liiton erottaminen keskusjärjestöstä tai lievän rikkomuksen osalta kirjallinen varoitus. Näiden toteutumiseksi ei säännöissä kuitenkaan ole määritelty aktiivista valvonta- ja toimintavastuuta SAK:lle.

PAU esittää, että SAK:n edustajisto velvoittaa SAK:n hallitusta tuomaan ensi syksyn edustajistolle ratkaisuesityksen/-esityksiä siitä, miten työnantajien työehtoshoppailu voitaisiin joko lainsäädännöllä, työehtosopimustoiminnalla tai liittojen yhteistyöllä eliminoida. PAU toteaa, että ammattiyhdistysliikkeessä on puhuttu kauan sopimusshoppailusta, mutta puheista ei ole päästy pidemmälle. Yhteisissä kokouksissa työehtorötöstely tuomitaan yhteisesti, mutta arjessa ollaan eri mieltä.

SAK:n sääntöjen kohteena ovat SAK ja sen jäsenliitot. Keskusjärjestö SAK:n sääntöjen lisäksi jokaisella jäsenliitolla on omat liittoa velvoittavat sääntönsä, joiden mukaan jokainen liitto toimii ensisijaisesti. Jokainen liitto vastaa oman toimintansa suunnittelusta, toiminnasta ja valvonnasta omien sääntöjensä mukaan jäsenistönsä suuntaan.

Jäsenliittojen ja keskusjärjestön välisen toiminnan ongelmat sääntöjen näkökulmasta voivat liittyä moninaisiin syihin. Sen vuoksi SAK:n ja sen liittojen toimintaa on pyritty sääntöjen lisäksi ohjaamaan myös keskinäisellä sopimuksella. Tämä liittojen keskinäinen sopimus järjestö- ja sopimusrajaepäselvyyksien ja työnantajapuolen yksipuolisten liitto- ja sopimusvaihdosten ennalta ehkäisemiseksi sekä näitä koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi on tarkoitettu käytännön toimintatapaa ohjaavaksi ja velvoittavaksi sopimukseksi.

Kyseistä sopimusta on uudistettu pariin otteeseen. Tuolloin on ollut esillä myös sopimuksen velvoittavuuden lisääminen. Tämä lopputulema on kuitenkin molemmilla valmistelukerroilla hylätty liittojen toimesta, jolloin sopimuskin on viime kädessä suositusluontoinen. Vuoden 2017 edustajiston kokouksessa on esitetty nykyisen järjestörajariitasopimuksen tosiasiallisen velvoittavuuden lisäämistä.

Tässä edustajiston kokouksessa kyseistä asiaa ja ehdotusta käsitellään kokouksen asialistan mukaisessa kohdassa.

SAK:n sääntöjen muuttaminen edellyttää sääntöjen mukaan 2/3 osa määräenemmistöä. Säännöt tulee myös virallisesti rekisteröidä muutosten osalta, mikä tarkoittaa niiden täydellistä julkisuutta sekä viime kädessä myös viranomaisvalvontaa.

Päätös:

SAK:ssa on käynnistetty edustajiston kokousaloitteella 2017 niin sanotun järjestörajariitasopimuksen päivittäminen jäsenliittoja velvoittavampaan suuntaan. Poistettu kursivoitu kohta: Tämän työn tuloksia on tarkoitus käsitellä tässä edustajiston kokouksessa. SAK toteaa, että sääntömuutosten ollessa enemmän velvoittavia ja julkisia, on tarkoituksenmukaisempaa lisätä jäsenliittojen velvoittavuutta sähköliiton toteamalla tavalla niin sanotun järjestörajariitasopimuksen pohjalta. Tämäkin edellyttää käytännössä laajaa yhteisymmärrystä, jossa joudutaan sovittamaan yhteen kaikkien jäsenliittojen näkemyksiä.

Lisäys: SAK valmistelee edustajiston velvoittamana seuraavaan syksyn edustajiston kokoukseen esityksen menettelytavoista, joilla työnantajien työehtoshoppailu voitaisiin välttää ja vahvistaa liittojen välistä yhteistyötä. Sääntömuutostarve arvioidaan osana sääntöjen läpikäyntiä ennen vuoden 2020 edustajiston järjestäytymiskokousta.

7 Työehtosoplmustoiminnan koordinaatio ja KIKY-soplmuksen työajanpidennykset

Sähköalojen ammattiliitto ry

Työehtosopimusneuvottelut 2017–2018 on käyty työnantajajärjestöjen tiukasti ja keskinäisesti koordinoimana. Työehtosopimusten "palkkakatoksi" on muodostunut teollisuuden kierroksen alkuun muodostama 3,2 prosenttia kahdelle vuodelle. Työnantajien kulisseissa toteuttama koordinaatio ja työnantajien saneluyritykset neuvotteluissa ovat vaikeuttaneet vakavasti neuvottelujen käymistä.

Myös valtakunnansovittelijan toimiston sovintoesitykset ovat rajautuneet niin sanotun yleisen palkkalinjan sisään. Alakohtaisia ongelmia ei sopimuskierroksella ole pystytty ratkaisemaan. Työnantajien koordinoima sopimuskierros ja valtakunnansovittelijan esitykset ovat taanneet sen, että sopimusneuvotteluista on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta muodostunut yleisen linjan mukainen palkkakierros, ilman merkittäviä laadullisia sopimusmuutoksia.

Kilpailukykysoplmuksen (KIKY) mukaiset työajanpidennykset, 24 tuntia vuodessa, ovat olleet hankalasti työpaikoilla sovittavissa. Käytännöt ovat olleet yritys- ja toimialakohtaisesti hyvin erilaisia. Osa työnantajista ei ole halunnut toteuttaa niitä ollenkaan ja osa on hyödyntänyt ne täysimittaisesti. SAK:lainen palkansaajallike on myös katsonut maan hallituksen rikkoneen KIKY-sopimuksen tekemällä työttömyysturvaan useampaan otteeseen heikennyksiä.

Sähköalojen ammattiliitto esittää SAK:n edustajistolle seuraavaa:

Seuraavaan työehtosopimuskierrokseen valmistaudutaan SAK:n ja liittojen sekä mahdollisuuksien mukaan myös keskusjärjestöjen välillä koordinoidusti. SAK:n hallitus nimeää tarvittavat elimet seuraavan sopimuskienoksen valmistelemiseksi. Neuvottelujen aikana tehdään liittojen välistä yhteistyötä ja annetaan keskinäistä tukea tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdeksi yhteiseksi tavoitteeksi otetaan KIKY-sopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä luopuminen.

SAK:n hallituksen lausunto 7.5.2018

Sähköliitto esittää, että seuraavaan työehtosopimuskierrokseen valmistaudutaan SAK:n ja liittojen sekä mahdollisuuksien mukaan myös keskusjärjestöjen välillä koordinoidusti. SAK:n hallituksen tulee nimetä tarvittavat elimet seuraavan sopimuskierroksen valmistelemiseksi. Neuvottelujen aikana tulee tehdä liittojen välistä yhteistyötä ja liittojen tulee antaa keskinäistä tukea tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdeksi yhteiseksi tavoitteeksi tulisi Sähköliiton mielestä ottaa KIKY-sopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä luopuminen.

Valmistautuminen 2017–2018 työehtosopimusneuvotteluihin ei edistänyt kovin hyvin yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Yhtenä syynä oli Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n systemaattinen kieltäytyminen yhteisistä neuvotteluista sekä tulopolitiikan että lainsäädännön osalta. Toiseksi valmistautuminen neuvottelukierrokseen oli osin hajanaista, eikä todellista pyrkimystä yhteisiin sopimustavoitteisiin syntynyt. SAK:n sisällä oli myös jossain määrin vanhanaikainen käsitys liittokierroksen olemuksesta, joten työnantajapuolen tiukka koordinaatio yllätti. Sama koskee myös valtakunnansovittelijan toimiston sovintoesitysten tiukkaa sisältöä. Sovittelutoimessa oltiin tällä kertaa entistä sitoutuneempia kansantalouden ulkoisen kilpailukyvyn vaalimiselle. Tästä syystä sovintoesitysten sisältö ei poikennut lainkaan yleisestä linjasta.

Suurin yksittäinen koordinaation haaste on yhteisen dialogin ja sitä kautta luottamuksen rakentaminen liittojen välillä sekä SAK:n ja liittojen kesken. Ilman luottamuksellisia suhteita on lähes mahdotonta löytää todellisia yhteisiä tavoitteita.

Yhtä yhteistä tavoitetta saattaa olla hankala lyödä tällä hetkellä lukkoon, sillä keskusteluprosessia vuoden 2019–2020 neuvotteluista ei ole vielä käyty. Yhtenä vaihtoehtona voi olla kilpailukykysopimuksen 24 työtunnin työajan pidentämisen poistaminen SAK:laisista sopimuksista.

Päätös:

SAK:n toteaa, että tulevien neuvottelujen turvaamiseksi tarvitaan sekä avoimempaa, sitoutuneempaa että muodollisempaa koordinaatiota liittojen ja SAK:n kesken. Tähän on mahdollista päästä avoimen ja luottamuksellisen dialogin avulla.

Päätökset yhteisistä tavoitteista tehdään SAK:n hallituksessa. Hallituksen jäsenten ja sitä kautta liittojen sitoutuminen on onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

9 Selvitetään työnteon tapojen volyymit SAK:laisessa liikkeessä

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry

Palkkatyöyhteiskunta on rapautunut reunoiltaan pitkään monin tavoin. Yhä useammalle on arkipäivää, että työnteko ei tarkoita kaikille vakituista ja kokoaikaista palkkatyösuhdetta. Kun tarkastellaan työn muutosta 1990-luvulta nykypäivään, havaitaan, että 1990-luvulta alkaen työmarkkinoilla työllistyy vakiintuneesti noin joka neljäs muuten kuin vakituisessa ja kokoaikaisessa palkkatyösuhteessa, naisista näin työllistyy jopa joka kolmas. Lukumääräisesti muussa kuin vakituisessa ja kokoaikaisessa palkkatyössä työllistyviä on vähintään 700 000–800 000 ihmistä, laskutavasta riippuen enemmänkin.

Työvoimaan on vakiintunut "yli neljänneksen toiseus", joka ei ongelmitta sovi vakituisen ja kokoaikaisen palkkatyön varaan rakennettuun ideaaliin, työ- ja sosiaalilainsäädännön normiin. "Toiseuden työmarkkinoilla" tehdään työtä vakiintuneesti määräaikaisissa- ja osa-aikaisissa työsuhteissa sekä erilaisissa työsuhteen ulkopuolisissa työn muodoissa itsensätyöllistäjinä sekä näiden eri yhdistelmillä. Huomiota herättävää on, että monista pätkätyöyhteiskuntaan kohdistuneista muutosvaateista ja toteutuneistakaan työ- ja sosiaalilainsäädäntömuutoksista huolimatta muun kuin vakituisen ja kokoaikaisen työn osuus ei ole vähentynyt. "Toiseuden työmarkkinat" ovat vakiintuneet osaksi suomalaisia työmarkkinoita.

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden alojen: av-, elokuva-, sirkus-, tanssi- ja teatterialan työnteon muodoissa on jo pitkään näkynyt työn moninaiset, vaihtelevat, rinnakkaiset muodot. Vakituista ja kokoaikaista työtä ei voi pitää Temen edunvalvonnan ainoana mittapuuna. Edunvalvontaa ja yhteiskuntapoliittista-, sosiaali- ja työlainsäädäntöön sekä mm. työsuojelu, koulutus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikkaan vaikuttamista on tehtävä moninaisen työnteon tarpeista ja lähtökohdista.

Teme esittää SAK:lle, että 1. SAK selvittää koko SAK:n jäsenliittojen jäsentensä tasolla työllistymisen tapojen volyymeja vastinparilla vakituinen ja kokoaikainen palkkatyösuhde ja muu kuin vakituinen ja kokoaikainen palkkatyösuhde. 2. Selvityksen tulosten perusteella Teme esittää, että vähintään volyyminsa voimalla kaikkea SAK:n edunvalvonta- ja yhteiskuntapoliittista, sosiaali- ja työlainsäädäntö sekä mm. koulutus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikkavaikuttamista tehdään myös moninaisten työnteon tavoilla työllistyvien lähtökohdista.

SAK:n hallituksen lausunto 7.5.2018

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry (Teme ry) toteaa, että palkkatyöyhteiskunnan rapautuminen tarkoittaa, ettei työnteko ole enää kaikille vakituista ja kokoaikaista. Vähintään 700 000–800 000 ihmistä on vakituisen työsuhteen ulkopuolella ja työvoimaan on vakiintunut ns. "yli neljänneksen toiseus". Tämä malli ei istu palkkatyön ideaaliin työ- ja sosiaalilainsäädännön osalta. Teme ry esittääkin, että SAK:n tulisi selvittää kaikkien jäsenliittojensa jäsenten osalta työllistymisen tapojen määriä vastinparilla vakituinen ja kokoaikainen sekä muu kuin vakituinen ja kokoaikainen palkkatyösuhde. Mikäli selvityksen tulosten perusteella moninaisten työnteon tavoilla työllistyneet ovat yleistyneet, tulisi SAK:n edunvalvontaa Temen mukaan suunnata enemmän tällaisten työntekijäryhmien aseman parantamiseksi.

SAK:laisten liittojen jäsenten työsuhteiden jakautumista on selvitetty viimeksi vuoden alussa tehdyssä SAK:n työolobarometrissa. Selvityksen mukaan kokoaikaisessa työssä on 85 prosenttia ja osa-aikaisessa työssä 12 prosenttia jäsenistä. Kolmella prosentilla on työssään joku muu järjestely, kuten esimerkiksi erikseen työhön kutsuttava. Vakituisessa eli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa on 87 prosenttia ja määräaikaisessa työssä 9 prosenttia. Vuokratyön ilmoittaa pääasialliseksi työkseen kaksi prosenttia jäsenistä ja jonkin muun järjestelyn myös kaksi prosenttia. Ainakin silloin tällöin toista työtä työsuhteen ohella kertoo tekevänsä 12 prosenttia SAK:laisista. Tiedot on kerätty helmi-maaliskuussa 2018.

SAK:n on ollut viimeisen vuoden aikana mukana kehittämässä eri työn muodoissa työskentelevien aseman parantamiseen kohdistuvia kehittämisehdotuksia sosiaaliturvan osalta. Näitä ovat esim. eri työn muodot huomioiva työttömyysturvan yhdistelmävakuutus, yrittäjien eläkevakuuttamisen uudistaminen, sovitellun päivärahan yksinkertaistaminen sekä tulorekisterin luomat mahdollisuudet. Lisäksi SAK:ssa on käynnissä oma työttömyysturvan kehittämishanke sekä Mahdollisuuksien aika - hanke, jossa käsitellään muuttuvien työnteon tapojen vaikutuksia ja muutostarpeita mm. lainsäädäntöön.

Päätös:

SAK:n jäsentutkimusten ja työolobarometrin kautta saadaan jo tietoa SAK:laisten jäsenten työn tekemisen tavoista. Lisäksi suunnitteilla on laajempi hanke, josta saataisiin vastaavaa tutkimustietoa potentiaalisista SAK:laisia jäsenistä. Lisäys: Hankkeessa selvitetään syitä liittoon kuulumiseen/kuulumattomuuteen sekä nuorten asenteita ja odotuksia ammattiliitoille. Osana tätä hanketta toteutetaan myös ulkopuolinen selvitystyö, jossa kartoitetaan kattavasti ei-vakituisessa työsuhteessa olevien tilannetta.

Mikäli jäsenten jakautumisesta vakituiseen ja kokoaikaiseen palkkatyösuhteeseen tai muihin työn tekemisen muotoihin ilmenee vielä lisätiedon tarpeita, SAK selvittää yhteistyössä liittojen kanssa mahdollisuuksia jäsentensä työn tekemisen muotojen tilastointiin. SAK vaikuttaa myös suoraan jo käynnissä olevissa työryhmissä ja hankkeissa eri työn muodoissa työskentelevien aseman parantamiseksi.