Liittojen esitykset SAK:n edustajiston syyskokoukselle 2022

1 Työelämätaitoja lisättävä perusopetuksessa

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa työelämätaidot on sisällytetty paitsi yhteiskuntaopin oppiaineeseen myös etenkin kaikki oppiaineet kattavaan laajaan osaamiskokonaisuuteen Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6). Tämän laajan osaamiskokonaisuuden oppimistavoitteissa painottuvat yrittäjäkasvatuksen periaatteet, kuten esimerkiksi yritteliäisyyden merkityksen ja mahdollisuuksien sekä yrittäjämäisten toimintatapojen ymmärtäminen.

Sen sijaan palkansaajan rooliin liittyvät teemoja, kuten työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia, opetussuunnitelma ei erikseen mainitse. Tarvetta kuitenkin olisi, sillä palkansaajasuhde on edelleen ja varmasti pitkälle tulevaisuuteenkin ylivoimaisesti yleisin sopimussuhde työn tekemiselle. Myös viime aikoina julkisuuteenkin nousseet toistuvat työehtojen, taukomääräysten ja muiden työelämän perusasioiden laiminlyönnit ovat räikeä esimerkki siitä, että nuoret tarvitsevat turvakseen nykyistä paremmat tiedot työelämän pelisäännöistä.

Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet tuleekin nimetä selvemmin osaksi perusopetuksen laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotta ne otettaisiin paremmin huomioon eri oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä.

Myöskään aktiivista kansalaisyhteiskuntaan osallistumista ei peruskoulussa riittävästi käsitellä eikä ammatillista järjestäytymistä mainita opetussuunnitelman perusteissa lainkaan. Esimerkiksi vuosiluokkien 7–9 aikana oppilaat saavat tietoja ja kokemuksia yhteiskuntaa rakentavan osallistumisen keinoista ja muodoista kuten tukioppilastoiminnasta, ympäristötoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä tai median, taide-elämän, julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden kautta vaikuttamisesta. Ammattiliitot kuitenkin loistavat poissaolollaan opetussuunnitelman listauksesta.

Ammatillinen järjestäytyminen ja ammattiliittojen toiminta tulee lisätä opetussuunnitelman laajoihin osaamiskokonaisuuksiin ja etenkin yhteiskuntaopin oppiaineen yhteydessä tulee käsitellä myös työehtojen muodostumista, ammatillista järjestäytymistä ja ammattiliittojen toimintaa osana toimivaa kansalaisyhteiskuntaa.

PAM esittää, että SAK

pyrkii kaikin tavoin edistämään, että peruskoulunsa päättävillä on riittävät tiedot työelämästä ja että työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä ammattiliittojen toiminta ja ammatillinen järjestäytyminen sisältyvät nykyistä paremmin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja opetussuunnitelman laaja-alaisiin osaamiskokonaisuuksiin.

SAK:n hallituksen lausunto 7.11.2022

PAM esittää aloitteessaan, että SAK pyrkisi edistämään perusopetuksen päättävien riittäviä tietoja työelämästä, työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ammattiliittojen toiminnasta. PAM näkee erityisenä vaikuttamisen kohteena perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelman laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet.

Työelämäosaaminen erityisesti työntekijän näkökulmasta jää tämän päivän koulutusmaailmassa yrittäjyysosaamisen varjoon kaikilla asteilla. Kaikista ei tule yrittäjiä vaan suurin osa opintiensä päättävistä nuorista ja aikuisista suuntaa edelleen palkkatyöuralle. Vähäinen työelämätietous johtaa siihen, että ihmiset erityisesti uransa alussa ovat alttiita kokemaan työelämän ongelmia. Haluttomuus mainita ammattiliittoja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Suomalaisten työmarkkinoiden vahvuus on korkea osaaminen sekä ammattiliittojen toiminnalla mahdollistettu suhteellisen vähäinen laadullinen polarisaatio. Laiminlyömällä perusopetuksen työelämäosaamisen vaarannamme nämä molemmat vahvuudet.

Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet astuivat voimaan vuonna 2014. Seuraava uudistus tulee todennäköisesti tapahtumaan jossain vaiheessa 2020-luvulla. SAK pyrkii tässä yhteydessä lisäämään perusteisiin työelämäosaamista erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Työelämätietoutta voidaan kehittää myös esimerkiksi työelämään tutustumisjaksojen (TET) kautta. SAK:n näkemyksen mukaan TET-jaksoja tulisi hyödyntää enemmän jo yläkoulun aikana. TET-paikkoja tulisi olla enemmän tarjolla kaikille oppilaille ja useammalla luokka-asteella. Kouluaikana tehty työelämään tutustuminen on erinomainen kurkistusikkuna eri ammatteihin ja työelämään sekä siellä tarvittaviin taitoihin.

SAK tekee myös yhteistyötä eri koulutustasojen opettajien ja opinto-ohjaajien kanssa eri puolella Suomea. Opinto-ohjaajalla on usein merkittävä vaikutus siihen, millaisen kuvan oppilas saa työelämästä sekä työelämätoimijoista ja -instituutiosta. Positiivinen käsitys ammattilitoista jää nuoren oppilaan mieleen ja kantaa hedelmää pitkällä aikavälillä. On tärkeää, että opinto-ohjaajilla on ajantasainen näkemys liittojen toiminnasta, työelämän ilmiöistä sekä pelisäännöistä.

Työelämän pelisääntöjä SAK tuo esiin myös mm. Talous ja nuoret TAT:n Duunikoutsi- ja Yrityskylä-yhteistyön kautta. Duunikoutsi on työelämään tutustumista tukeva digitaalinen ohjelmasovellus ja TAT:n lanseeraama Yrityskylä-konsepti saattaa tuhannet perusopetuksessa olevat nuoret työelämän teemojen äärelle. Yrityskylä tuomme työelämän perusasiat ja -pelisäännöt koululaisten tietoon.

Päätös:

SAK vaikuttaa edunvalvonnassaan siihen, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden seuraavassa uudistuksessa työelämän teemat erityisesti työntekijän näkökulmasta huomioidaan nykyistä paremmin. Työelämätaitojen opetusta on lisättävä myös ammatillisessa koulutuksessa. SAK toimii myös sen puolesta, että perusopetuksen aikainen työelämään tutustuminen (TET) mahdollistetaan laajasti kaikille yläkoululaisille sekä työelämän perusteita ja pelisääntöjä tuodaan nuorten tietoisuuteen Duunikoutsi ja Yrityskylä yhteistyön avulla.

2 SAK:lta tarvitaan vahvaa koordinaatiota hallitusohjelmavaikuttamisessa

Palvelualojen ammattiliitto PAM

SAK:n edustajiston syyskokouksesta on seuraaviin eduskuntavaaleihin aikaa 129 päivää. Palkansaajien kannalta eduskuntavaalit ovat merkittävät, koska monet työelämäasiat ovat seuraavalla hallituksella päätettävänä. SAK:laisen ay-liikkeen on valmistauduttava yhdessä ja yhtenäisenä sekä vaaleihin että hallitusohjelmaneuvotteluihin.

SAK:laisten liittojen yhteistyöllä on varmistettava, että mahdollisimman moni liittojemme jäsen käy äänestämässä ja ymmärtää mistä politiikassa päätetään. Tässä tehtävässä meillä ei ole varaa epäonnistua. Siksi on tärkeää, että kaikki liitot ovat mukana yhteisessä kampanjoinnissa jäsenistön äänestysaktiivisuuden kasvattamisessa. Yhteistyö tulisi ulottaa myös hallitusohjelmavaikuttamiseen ja sen koordinointiin.

PAM pitääkin tärkeänä, että SAK ja ammattiliitot toimivat yhtenäisesti valmistautuessa hallitusohjelmaneuvotteluihin sekä vaikuttaessaan hallitusohjelman sisältöön ja sen toimenpanoon. Tarvitsemme SAK:lta jatkossa vahvaa ja johdonmukaista vaikuttamistyön koordinaatiota, johon olemme yhteisesti valmistautuneet. Näin toimimalla mahdollistetaan liittojen jäsenille paras lopputulos.

PAM esittää, että SAK

vahvistaa hallitusohjelmaneuvotteluihin liittyvää SAK:n ja liittojen vaikuttamistyön koordinaatiota.

SAK:n hallituksen lausunto 7.11.2022

PAM:n aloitteessa esitetään vahvistettavaksi hallitusohjelmaneuvotteluihin liittyvää SAK:n ja liittojen vaikuttamistyön koordinaatiota.

Monet työelämäasiat tulevat päätettäviksi tulevalla hallituskaudella. Vaikuttamistyön vaikeuskerrointa voi lisätä se, jos tulevassa hallituksessa ei ole palkansaajiin, ammattiyhdistysliikkeeseen perinteisesti myönteisesti suhtautuvia puolueita. Tämä ei kuitenkaan voi olla este vaikuttamistyölle – päinvastoin – vaan sitä on tehtävä entistä suunnitelmallisemmin ja voimakkaammin. Tätä työtä on jo tehty valmistauduttaessa ensi vuoden huhtikuun eduskuntavaaleihin.

Päätös:

SAK vahvistaa entisestään keskusjärjestön ja liittojen vaikuttamistyön koordinaatiota tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Yhteisemmästä vaikuttamistyöstä tehdään pysyvä toimintamuoto. Tätä kehitetään aina kuhunkin aikaan ja tilanteeseen sopivaksi.

3 Palkka-avoimuuden takaavaa tasa-arvolain muutosta ajettava edelleen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

JHL esittää, että SAK jatkaa ponnisteluja naisten ja miesten välisen tasa-arvoa koskevan lain (ns. tasa-arvolaki) muuttamiseksi siten, että palkka-avoimuutta lisätään.

Perustelut:

Säännöllistä työaikaa tekevien naisten ja miesten välinen palkkaero oli keskimäärin 16 prosenttia vuonna 2020. THL:n mukaan naisten ansiot olivat koko työmarkkinoilla keskimäärin 84 prosenttia miesten ansioista vuonna 2020. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut erittäin hitaasti. Jos tahti jatkuu samalla vauhdilla, miesten ja naisten palkkaeron häviämiseen menee vähintään kymmeniä, ellei jopa satoja vuosia.

Tarvitaan välttämättä uusia keinoja kaventamaan nopeammin naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Palkka-avoimuuden säätäminen pakolliseksi lainsäädännössä on yksi tehokas keino tällä tiellä. On selvää, että palkkaeroja ei voida ratkaista ilman tietoa palkoista. Kun työpaikalla on tieto palkoista, osaa jokainen työntekijä paremmin pyytää itselleen oikean suuruista palkkaa.

Julkisen sektorin työntekijöiden palkat ovat jo julkisia. Nimikirjalain mukaan kaikkien valtion, kuntien ja seurakuntien palveluksessa työskentelevien palkkatiedot sekä palkanosat ovat kenen tahansa saatavilla.

Yksityissektorilla näin ei ole asian laita, vaan palkka katsotaan työnantajan ja työntekijän väliseksi sopimukseksi, josta edes luottamusmies ei saa tietoja ilman edustettavansa suostumusta.

Kun palkkatiedot eivät ole julkisia, epäilyä palkkasyrjinnästä on vaikea todistaa. Verrokkien palkkatietoja on mahdollista saada vain tasa-arvovaltuutetun kautta, ja silloinkin vain, jos epäily palkkasyrjinnästä arvioidaan perustelluksi. Tällainen selvittämisväylä on kankea ja hidas.

Palkka-avoimuutta tarvitaan syrjinnän havaitsemiseksi: ilman sen lisäämistä palkkasyrjintää on likipitäen mahdotonta havaita.

Tärkeä peruste ajaa palkka-avoimuutta liittyy työnantajapuolen alati vahvistuviin vaatimuksiin lisätä paikallista sopimista. Mikäli palkoista jatkossa sovitaan enenevässä määrin työpaikoilla, edistää palkka-avoimuus työntekijöiden asemaa näissä neuvotteluissa. Paikallinen sopiminen yhdistettynä palkkasalaisuuteen tarkoittaa sitä, että työntekijän on pärjättävä palkkaneuvotteluissa omillaan. Kaikilla ei ole siihen edellytyksiä ja siksi SAK:n ja sen liittojen onkin pidettävä ääntä sen puolesta, että lainsäädännöllä turvataan kaikille oikeudenmukainen ja tasapuolinen työelämä.

SAK:n hallituksen lausunto 7.11.2022

JHL esittää, että SAK jatkaa vaikuttamista naisten ja miesten välisen tasa-arvoa koskevan lain (ns. tasa-arvolaki) muuttamiseksi siten, että työntekijöiden palkka-avoimuutta lisätään.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitusohjelman mukaan perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisen työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.

Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti kolmikantainen työryhmä valmisteli tasa-arvolakiin muutokset, joilla olisi lisätty palkka-avoimuutta. SAK esitti työryhmässä säännöksiä, joiden mukaan kaikkien palkat olisivat työpaikalla kaikkien tiedossa. Tätä työryhmä ei kuitenkaan ollut valmis hyväksymään. Työryhmän esitys olisi kuitenkin lisännyt palkka-avoimuutta. Lausuntokierroksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö muutti ehdotusta niin, että se olisi toteutuessaan työryhmän raporttiin nähden kaventanut yksittäisen työntekijän ja henkilöstön edustajan oikeutta saada palkkoja koskevia tietoja. Työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa tiedonsaantioikeuteen ei tietenkään olisi puututtu.

SAK:n vaikuttamisesta huolimatta elokuussa 2022 tuli yllättäen ministeri Thomas Blomqvistin tiedote, jonka mukaan palkka-avoimuutta koskeva lakiesitys ei etene. Ministeri totesi, että hallitus pitää tasa-arvoa ja palkka-avoimuutta tärkeänä. Vaalikauden 2019–2023 lopun lainsäädäntösuunnitelmassa palkka-avoimuutta koskeva lakiesitys on merkitty annettavaksi viikolla 46. Vastauksen laatimishetkellä on vielä käyty työntekijäpuolen aloitteesta neuvotteluja eri osapuolten kesken, jotta hallitusohjelman tavoitteiden mukainen esitys saataisiin eduskuntakäsittelyyn.

Päätös:

SAK pitää tärkeänä palkkasyrjinnän ehkäisemistä ja kitkemistä. Palkka-avoimuuden lisääminen siten, että kaikkien palkat olisivat työpaikalla kaikkien tiedossa, on yksi SAK:n eduskuntavaalitavoitteista. SAK jatkaa vaikuttamista siten, että palkka-avoimuutta lisätään lainsäädäntömuutoksella.

4 Työehtojen kehittämistä rajoittava lainsäädäntö korjattava palkanmaksun sijaismaksajatilanteista

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Vaikeavammaisten henkilökohtaiset avustajat ovat yksi suurimmista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevistä ammattiryhmistä. Heitä on yli 40 000. Henkilökohtaisista avustajista yli puolet työskentelee työnantajamallilla, jolloin työnantajana toimii vammainen henkilö itse tai hänen edustajansa. Työnantajamallissa palkan ja muista työnantajaetuuksista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset maksaa kunta, joka toimii niin sanottuna sijaismaksajana. Vammaispalvelut ovat siirtymässä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle vuoden 2023 alusta, joten jatkossa työnantajamallin sijaismaksajuudesta vastaavat hyvinvointialueet.

Tällä hetkellä lainsäädäntö ei riittävällä tavalla tunnista tilanteita, joissa työnantajan puolesta toimii sijaismaksaja. Henkilökohtaisten avustajien työnantajien lisäksi tällaisia tilanteita voi olla muun muassa konkurssipesien tai taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden työnantajien velkojien kohdalla. Merkittävimmin tämä vaikuttaa kuitenkin henkilökohtaisiin avustajiin ja mahdollisuuksiin edistää heidän työehtojaan työehtosopimusteitse.

Esimerkiksi sairausajan palkallisuudesta tai perhevapaista ei voida tuoda kirjauksia henkilökohtaisia avustajia koskevaan valtakunnalliseen työehtosopimukseen (Heta-TES) ennen kuin useat hallinnolliset esteet on purettu. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tällä hetkellä työehtosopimuksessa ei ole mahdollista sopia työsopimuslain mukaisia 9 + 1 päivää pidemmistä palkallisista sairauspoissaoloista.

Kelan etuuksia koskevassa sosiaalivakuutuslainsäädännössä päivärahat tulisi voida maksaa työnantajan lisäksi myös sijaismaksajalle. Sairausvakuutuslaki ei kuitenkaan mahdollista sairauspäivärahan maksamista sijaismaksajalle, koska:

• Sijaismaksajan oikeuksista ei ole sairausvakuutuslaissa tällä hetkellä säännöstä, eikä päivärahan maksamiselle suoraan kunnalle / hyvinvointialueelle löydy perusteita sairausvakuutuslaista.
• Sen sijaan laissa säädetään siirtokiellosta (SVL 15 luku 15 § 2 mom. Sopimus, joka tarkoittaa tämän lain mukaisen oikeuden siirtämistä toiselle, on mitätön).

Tällä hetkellä myöskään Kelan sähköisen asioinnin käytännöt eivät mahdollista sijaismaksajan toimimista työnantajan puolesta.

Jotta myös henkilökohtaisten avustajien työehtoja voidaan kaikilta osin kehittää työehtosopimuksella, tulee Kelan etuuksia koskevaa lainsäädäntöä sekä Kelan ja muiden viranomaisten käytäntöjä muuttaa tunnistamaan sijaismaksajatilanteet.

SAK:n hallituksen lausunto 7.11.2022

JHL esittää, että Kelan etuuksia koskevaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten käytäntöjä muutettaisiin tunnistamaan henkilökohtaisten avustajien sijaismaksajatilanteet. Sairausvakuutuslaista ei tällä hetkellä löydy säännöstä päivärahan maksamiselle suoraan sijaismaksajana toimivalle kunnalle tai hyvinvointialueelle. Myöskään Kelan sähköisen asioinnin käytännöt eivät mahdollista sijaismaksajana toimimista työnantajan puolesta. Ongelmat tulee korjata, jotta sairausajan palkallisuudesta tai perhevapaista voitaisiin saada kirjauksia henkilökohtaisia avustajia koskevaan valtakunnalliseen työehtosopimukseen (Heta-TES).

Vaikeavammaisten henkilökohtaisina avustajina työskentelee tällä hetkellä yli 40 000 työntekijää. Yli puolella heistä työnantajana toimii vammainen henkilö itse tai hänen edustajansa. Työnantajamallissa vammainen henkilö toimii avustajansa työnantajana, vastuine ja velvoitteineen. Palkan ja muuta kohtuulliset työnantajakustannukset maksaa kunta, joka toimii niin sanottuna sijaismaksajana. Vammaispalveluiden siirtyessä vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle, sijaismaksajana toimii jatkossa hyvinvointialueet.

Työnantajalla on työsopimuslain mukaan velvollisuus maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa vain 1+9 päivää (omavastuupäivät). Työehtosopimuksissa on pääsääntöisesti sovittu tätä pidemmistä palkanmaksuvelvollisuuksista. Mikäli työnantaja maksaa työntekijälle omavastuuajan jälkeiseltä ajalta sairausajan palkkaa, on työnantajalla oikeus hakea Kelalta sairauspäivärahaa. Palkanmaksun loppuessa sairauspäiväraha maksetaan suoraan työntekijälle.

Sairausvakuutuslaissa on säännöksiin siitä, milloin sairauspäiväraha voidaan maksaa muulle taholle kuin vakuutetulle itselleen. Lainsäädäntöön ei kuitenkaan ole kirjattu sijaismaksajatilanteita, joten etuutta ei voida maksaa heille suoraan. Etuus maksetaan työnantajana toimivan vammaisen henkilön omalle tilille, josta hänen tulisi tilittää ne edelleen kunnalle.

Kela tarjoaa työnantajille etuuksien hakemiseen oman asiointipalvelun, jonka käyttämiseen tarvitaan Y-tunnusta. Henkilökohtaisen avun työnantajilla ei yleensä ole Y-tunnusta eikä Kela mahdollista sähköistä asiointia henkilötunnuksella toimiville työnantajille. Sijaismaksaja voisi työnantajan valtuutuksella lähettää paperilomakkeen Kelaan, mutta ei hakea Kelan päivärahoja sähköisesti. SAK on yhdessä JHL:n kanssa ollut yhteydessä Kelan edustajiin tuodakseen esille sähköisen asioinnin ongelmia ja muutostarpeita.

Päätös:

SAK vaikuttaa siihen, että Kelan etuuksia koskevaa lainsäädäntöä sekä viranomaiskäytäntöjä muutettaisiin tunnistamaan sijaismaksajatilanteet. SAK toimii myös sen puolesta, että sairausvakuutuslainsäädäntöön saataisiin muutos, jonka perusteella Kelan olisi mahdollista maksaa työnantajille kuuluva sairauspäiväraha suoraan sijaismaksajalle.

SAK jatkaa vaikuttamistyötä Kelan käytänteiden muuttamiseksi.

5 Yhteistyötä somevaikuttajien kanssa ay-tiedon lisäämiseksi

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Sosiaalisen median merkitys on tänä päivänä valtavan suuri kaikenikäisille suomalaisille, mutta aivan erityisesti nuorille. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 16–24-vuotiaista suomalaisista 94 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 92 prosenttia käytti sosiaalista mediaa. On selvää, että myös ay-aktiivien, ammattiosastojen, ammattiliittojen ja palkansaajakeskusjärjestöjen on oltava somessa aktiivisia.

Somessa näkyminen vaatii resursseja, ennen kaikkea aikaa ja osaamista, mutta myös rahaa. Somessa paljon näkyvyyttä saavat influensserit eli somevaikuttajat, jotka ovat persoonia, joita ihmiset haluavat seurata somessa. Organisaatioiden, kuten ammattiliittojen, omat sometilit ja somejulkaisut harvoin keräävät yhtä suurta näkyvyyttä kuin tunnetut somevaikuttajat.

SEL teki toukokuussa kaupallista yhteistyötä somevaikuttaja Pahalapsen eli joensuulaisen leipurimestari Susanne Aallon kanssa. Pahalapsen YouTube-kanavallaan julkaisemaa Q&A-videota leipurin ja kondiittorin työstä ja työehdoista on katsottu tähän mennessä yli 30 000 kertaa. Yhteistyöhön kuului myös kesäduunareille ja ammattiin valmistuville suunnattua Pahalapsen Instagram-, Facebook- ja Snapchat-sisältöä työntekijän oikeuksista ja työehtosopimuksen merkityksestä. Somesisällöt tavoittivat tuhansia ihmisiä ja niissä ohjattiin tutustumaan myös SAK:n Työelämän pelisäännöt -verkkopalveluun.

Koska yksittäisen ammattiliiton potentiaalisten jäsenten tavoittaminen on somen kautta haastavaa, olisi kustannustehokasta, että SAK ja liitot tekisivät yhdessä nuoria laajasti tavoittavaa ja puhuttelevaa somenäkyvyyttä sekä omana työnä että kaupallisena yhteistyönä somevaikuttajien kanssa.

SEL esittää, että SAK ja liitot toteuttavat yhdessä kaupallista yhteistyötä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena olisi lisätä nuorten ja nuorten aikuisten tietoa työelämän pelisäännöistä, työntekijän oikeuksista, työehtosopimusten merkityksestä sekä ammattiliiton jäsenyyden tärkeydestä.

SAK:n hallituksen lausunto 7.11.2022

SEL ry esittää, että SAK ja liitot toteuttaisivat yhdessä kaupallista yhteistyötä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena tulisi olla nuorten ja nuorten aikuisten tiedon lisääminen työelämän pelisäännöistä, työntekijän oikeuksista, työehtosopimusten merkityksestä sekä ammattiliiton jäsenyyden tärkeydestä.

Työelämän pelisäännöt (TYPE) on SAK:n viime vuonna lanseeraama palvelukokonaisuus, jota on kehitetty yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa palvelemaan yhteisiä tarpeita niin työelämätiedon kuin työsuhdeneuvonnan parissa. Monikielinen palvelu on suunnattu ensitietoa työelämästä etsiville nuorille ja maahan muuttaneille. Palvelun tavoite on pyrkiä ennaltaehkäisemään työperäistä hyväksikäyttöä eri keinoin, kuten tekemällä tunnetuksi työelämää säätelevät ja turvaavat tahot. Palvelu tarjoaa monikielisen verkkosivuston, mahdollisuuden henkilökohtaiseen työsuhdeneuvontaan, oppilaitoksille suunnattua opetusmateriaalia työelämäasioista sekä luottamushenkilöille suunnattua koulutusta työperäisen hyväksikäyttöön tunnistamisesta ja puuttumiskeinoista. Työelämän pelisäännöt eli TYPE-palvelua tehdään tunnetuksi erilaisissa tapahtumissa ja messuilla sekä esimerkiksi verkkomainonnan ja sosiaalisen median avulla. Työelämän pelisäännöt -teemalla SAK pilotoi vaikuttajayhteistyötä kesällä 2021 hyvin tuloksin.

TYPE pyrkii olemaan läsnä siellä, missä pohditaan kysymyksiä työelämään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista – ja tarjoamaan matalalla kynnyksellä vastauksia tai ohjaamaan eteenpäin esimerkiksi liiton jäseneksi ja/tai liiton avun piiriin. Palvelun sisältöä on rakennettu kohderyhmien tarpeita kuunnellen. Videomuotoisen materiaalin tarve on tunnistettu ja sen tuottamiseen on kohdennettu resursseja tänä syksynä. Loppuvuodesta 2022 toteutuu Työelämän pelisäännöt -teemalla konseptoitu Instagram-kampanja. YouTube-kanava Työelämän pelisäännöt -teemalla aktivoituu vuonna 2023. Näihin kanaviin sopii luontevasti vaikuttajayhteistyö.

Päätös:

SAK:n Työelämän pelisäännöt -hankkeessa toteutetaan kaupallista yhteistyötä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Siinä tavoitteena on lisätä nuorten ja nuorten aikuisten tietoa työelämän pelisäännöistä, työntekijän oikeuksista, työehtosopimusten merkityksestä sekä ammattiliiton jäsenyyden tärkeydestä. SAK kerää tietoa vaikuttajayhteistyöstä ja keskustelee kokemuksista jäsenliittojen kanssa.

SAK tarjoaa jäsenjärjestöille mahdollisuuden liittyä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorille suunnattua some-yhteiskampanjaa osana TYPE-hanketta ensi vuonna.

6 Palkanmaksu kolmansista maista tulevalle työntekijälle

Rakennusliitto

Kokemukseen perustuva tosiasia on, että ulkomaista työvoimaa käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolelta, nk. kolmansista maista tulevat työntekijät ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle. Tämän todistavat viranomaisvalvonnan raportit kerta toisensa jälkeen. Työehtojen ja palkkojen jälkikäteinen valvonta olemattomin resurssein ei toimi. Kun Suomen eduskunta on uudistamassa lainsäädäntöä helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa EU/ETA- alueen ulkopuolelta esitämme SAK:n edistävän ulkomaalaislakiin tehtävää seuraavaa lisäystä:

"EU/ETA alueen ulkopuolelta tuleville vailla pysyvää oleskelulupaa Suomessa oleville työntekijöille on palkka maksettava Suomen valtion ylläpitämälle tilille."

Työnantajan maksusuoritus kiertää tässä mallissa älytilin kautta, joka jakaa maksun työntekijän palkaksi, verottajan osuudeksi, eläkemaksuiksi ja mahdollisesti myös lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osuudeksi. Lisäys mahdollistaa viranomaisten reaaliaikaisen valvonnan ja on omiaan ehkäisemään palkkadumppausta.

SAK:n hallituksen lausunto 7.11.2022

Rakennusliitto esittää, että SAK ottaa tavoitteekseen edistää ulkomaalaislakiin säännöstä, jonka mukaan EU/ETA alueen ulkopuolelta tuleville vailla pysyvää oleskelulupaa Suomessa oleville työntekijöille tulee maksaa palkka Suomen valtion ylläpitämälle älytilille.

Rakennusliitto kiinnittää huomiota ulkomaisen työvoiman häikäilemättömään hyväksikäyttöön. Erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolelta, nk. kolmansista maista tulevat työntekijät ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle. Ilmiö tulee esiin viranomaisvalvonnan raporteista kerta toisensa jälkeen. Työehtojen ja palkkojen jälkikäteinen valvonta ei toimi valvontaviranomaisten olemattomien resurssien vuoksi.

Ehdotuksen mukaan työnantajan maksusuoritukset maksettaisiin tilille, josta maksettaisiin työntekijän palkat, verot, eläkevakuutusmaksut ja työnantajan lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Ehdotettu ulkomaalaislain lisäys mahdollistaisi myös viranomaisten reaaliaikaisen valvonnan ja olisi omiaan ehkäisemään alipalkkausta ja työnantajan sivukulujen laiminlyöntiä.

Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä on täsmennyksiä myös ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa koskevaan sääntelyyn. SAK on lausunnossaan huomauttanut, että lupaprosessien nopeuttaminen ei saisi toteutua ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön riskin lisääntymisen hinnalla. Ulkomaisen työvoiman lisääntyessä työperäisen hyväksikäytön määrän voidaan olettaa lisääntyvän ja siksi ennakkovalvonnasta ei tule luopua. SAK näkee hyvänä menettelytapana, että mahdollisuus tehdä pidättäytymispäätös, jonka mukaan päätöksen kohteena olevan työnantajan palvelukseen ei määräaikana myönnetä työnteon perusteella oleskelulupia, laajennettaisiin koskemaan työntekijän oleskeluluvan lisäksi kaikkia muitakin työperusteisia oleskelulupia. Lausuntokierroksen jälkeen ulkomaalaislain 187 §:n työantajan pidättäytymispäätöksen voimassaoloaikaa on muutettu enintään vuodeksi, kuitenkin vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Muutos tehtäisiin ”oleskelulupaprosessin nopeuttamisen ja keventämisen vastapainona ja ennakollisen vaikuttamisen keinona estämään työvoiman hyväksikäyttöä ja ohjaamaan työnantajia toimimaan sääntelyn vaatimalla tavalla”.

Päätös:

Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen mukaan lukien ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on SAK:n eduskuntavaalitavoite.

SAK edistää edunvalvonnassaan, että selvitetään lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia perustaa esimerkiksi valtion ylläpitämä älytili, jolla turvattaisiin ulkomaisten työntekijöiden oikeansuuruiset palkkasaatavat, sosiaalivakuutusmaksut, verot ja lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus.

7 Työturvallisuusrikoksista annettavien sanktioiden koventaminen

Teollisuusliitto

Työturvallisuuden parantamiseksi on viime vuosina tehty paljon työtä, ja siinä onkin menty eteenpäin. Kuitenkin on paljon yrityksiä, jotka eivät noudata edes työturvallisuuslain minimivelvoitteita. Vakavat työtapaturmat helposti kasaantuvat näihin tiettyihin yrityksiin. Työturvallisuusrikoksista annetut rahalliset seuraamukset ja sanktiot ovat niin pieniä, etteivät ne kannusta yrityksiä työturvallisuuden kehittämiseen. Ajatellaan olevan helpompaa ja edullisempaa maksaa sakot ja vahingonkorvaukset ja jatkaa toimintaa entiseen tapaan. Samalla toiset yritykset panostavat työturvallisuuteen resursseja ja työaikaa työturvallisuuden hallintaan, sekä kehittämiseen.

Rikokset vanhenevat sitä lyhyemmässä ajassa, mitä pienempi on kyseisestä rikoksesta tuomittava maksimirangaistus. Työturvallisuusrikoksesta voidaan rikoslain 47 luvun 1 8:n mukaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Näin ollen työturvallisuusrikoksen syyteoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa (RL 8 luku 1 8). Tämä on varsin lyhyt aika tapaturmatutkintaprosessille, joka alkaa aluehallintovirastosta, jatkuu poliisin esitutkinnalla, ja päättyy syyttäjän syyteharkintaan jälkeen mahdollisiin syytteisiin. Moni vakava työtapaturmajuttu ehtii vanhentua ennen kuin asian tutkinta on saatettu päätökseen. Työnantaja pystyy nykyisellään myös vaikuttamaan asian vanhenemiseen jättämällä lain mukaiset ilmoitukset työtapaturmasta tekemättä. Tämä lyhentää viranomaisen tiukkaa tutkinta-aikataulua entisestään. Maksimirangaistuksen koventaminen kahteen vuoteen vankeutta nostaisi vanhentumisajan viiteen vuoteen (RL 8:1). Tämä mahdollistaisi entistä useamman työturvallisuusrikosasian oikeuskäsittelyn ennen sen vanhentumista.

Työturvallisuusrikoksissa työnantajan maksettavaksi tuomitaan usein rikoslain 9 luvun mukainen yhteisösakko. Lain mukaan alin yhteisösakon rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 €. Vakavissakin työnantajan työturvallisuuslaiminlyönneissä yhteisösakko on säännöllisesti suuruudeltaan juuri ja juuri viisinumeroinen, joskus jopa kolme-neljänumeroinen 1). Se ei ole riittävä seuraamus työntekijän vakavaan loukkaantumiseen johtaneesta laiminlyönnistä. Pieni sakko ei myöskään kannusta työnantajaa välittömiin toimenpiteisiin työturvallisuuden kehittämiseksi siten, että tulevilta työtapaturmilta vältyttäisiin.

Teollisuusliitto esittää, että

SAK aloittaa toimenpiteet sen suhteen, että työturvallisuusrikoksista annettava maksimirangaistus nostettaisiin kahteen vuoteen vankeutta. Samalla vanhentumisaika pitenisi viiteen vuoteen. Tutkinnat eivät saisi kuitenkaan viivästyä sen vuoksi että viranomaisilla olisi teoriassa ”mahdollisuus” hoitaa asiaa hitaammin, vaan lisäksi työtapaturmatutkintaan osallistuville kuten työsuojeluviranomaiselle ja poliisille, tulisi entisestään lisätä osaamista ja resursseja työturvallisuusrikosepäilyjen tutkintaan.

Samalla Teollisuusliitto esittää, että SAK aloittaa selvityksen siitä, miten oikeushenkilöille tuomittavan yhteisösakon koko skaala saataisiin tuomioissa käyttöön, eikä sakkotuomioita annettaisi käytännössä vain asteikon alimmilla euromäärillä.

1) Esim: Vuosina 2010–2016 työturvallisuusrikoksissa keskimääräinen yhteisösakko jäi alle 10 700 euron. Työsuojelurahasto 2018.

SAK:n hallituksen lausunto 7.11.2022

Teollisuusliitto esittää, että työturvallisuusrikosten maksimirangaistusta tulisi nostaa nykyisestä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Perusteluina tälle on, että rikokset vanhenevat sitä lyhemmässä ajassa, mitä pienempi on kyseisestä rikoksesta tuomittava maksimirangaistus. Nykyisin työturvallisuusrikokset saattavat vanhentua kesken rikosten selvittämisprosessin, jolloin rikos- ja korvausvastuut saattavat jäädä kokonaan selvittämättä. Syynä selvitysaikojen pidentymiseen on työrikosasioiden monimutkaistuminen sekä työsuojeluviranomaisten ja poliisin resurssipula. Myös yhteisösakkojen eli oikeushenkilön rangaistusvastuun osalta Teollisuusliitto katsoo, että rangaistuskäytäntöä tulisi muuttaa nykyistä ankarammaksi.

Voimassa olevan rikoslain 47 luvun mukaan työturvallisuusrikoksen maksimirangaistus on yksi vuosi vankeutta. Rikosten yleisten vanhentumisaikojen laskentasääntöjen mukaan työturvallisuusrikoksen syyteoikeus vanhenee näin ollen kahdessa vuodessa. Monen muun oikeudenalan kuten talousrikosten, ympäristörikosten tai vaikka eläinsuojelurikosten osalta on enimmäisrangaistukseksi säädetty neljästä kuuteen vuoteen. Tällöin vanhenemisajat ovat moninkertaisia verrattuna työturvallisuusrikosten vanhenemisaikaan.

SAK on jo edellisen työturvallisuuslain uudistamistyön yhteydessä esittänyt työturvallisuusrikosten rangaistusmaksimin nostamista nykyisestä yhdestä vuodesta vähintään kahteen vuoteen. Tuolloin edellisen kerran työturvallisuuslakia kokonaisvaltaisemmin uudistettaessa ei kaikilla työmarkkinaosapuolilla ollut valmiutta keskustella rangaistusmaksimin nostamisesta, koska työturvallisuuslakiin tuli useita uusia sanktioitavia asioita, joiden sanktiokäytännön osalta haluttiin saada kokemuksia olemassa olevan rikoslain enimmäisrangaistuksen pohjalta. Nyt näitä kokemuksia on kerätty jo parikymmentä vuotta. Kokemusten mukaan työturvallisuusrikosten rangaistusmaksimit tuomittujen rikosten osalta ovat edelleen pääosin sakkotuomioita ja korkeintaan kahden tai kolmen kuukauden ehdollisia vankeusrangaistustuomioita. Rangaistusmaksimin nostaminen palvelisi siis paitsi vanhentumisaikojen pidentämisen tavoitetta niin myös olisi omiaan nostamaan työturvallisuusrikosten tuomittavuutta. Kyseessä on kuitenkin rikoslaji, jossa vahingot kärsii usein työsuhteen heikompi osapuoli eli työntekijä ja seuraamus voi olla elinikäinen vammautuminen tai peräti työpaikkakuolema.

Päätös:

SAK edistää lainsäädännön kehittämistä siten, että työturvallisuuslain seuraamuksena rikoslain 47 luvussa säädettävän työturvallisuusrikoksen rangaistusmaksimia nostettaisiin nykyisestä yhdestä vuodesta vähintään kahteen vuoteen. Rangaistusmaksimista seuraavan työturvallisuusrikosten vanhenemisajan pidentäminen on myös osana SAK:n eduskuntavaalitavoitteita.

SAK vaikuttaa myös, että yhteisövastuun soveltamiskäytäntöä muutettaisiin siten, että yhteisösakot eivät pääasiassa kohdistuisi ainoastaan rangaistusasteikon alapäähän.

Työturvallisuusrikosten ja yleisesti työrikosten rangaistusseuraamusten oikeudenmukaisen tason selvittämiseksi suhteessa muiden oikeudenalojen rangaistusseuraamuksiin SAK vaikuttaa, että oikeusministeriön (OM) johdolla suoritettaisiin kokonaisvaltainen keskeisten oikeudenalojen lainsäädännössä säädettyjen vankeus- ja sakkorangaistusten vertailu. Vertailussa selvitettäisiin myös eri tuomioistuinten toteutunut rangaistuskäytäntö eri oikeusasteineen. Tämän vertailun ja työelämän tarpeiden pohjalta selvitettäisiin edelleen, onko työelämän rikossanktiointia tarpeen ehkä ankaroittaa tai kehittää eri sanktiomuotojen kuten yhteisövastuun soveltamisedellytyksiä koskemaan myös yleisemmin työrikoksia (esim. työaikarikokset).