Liittojen esitykset SAK:n edustajiston syyskokoukselle 2021

1 Alipalkkauksen kriminalisointi

Rakennusliitto

Harmaan talouden torjumista tavoitteena on kiusallista vastustaa. Argumentointi onkin siirretty epäilyihin esitetyistä keinoista. Asialle ei ikään kuin hyvästä tahdosta huolimatta voitaisi tehdä mitään. Taustalla on paitsi ideologisia myös omiin etuihin, tai sellaisiksi ' oletettuihin, palautuvia syitä.

Faktojen valossa yritysten omavalvonta tai siviilioikeudelliset mekanismit eivät ratkaise (systemaattisen) alipalkkauksen ongelmaa. Työ ketjutetaan niin, että kontrolli loppupään hinnoista katoaa. Alipalkatuilla, pääosin ulkomaalaisilla työntekijöillä, ei ole tosiasiallista oikeussuojakeinoa eikä usein muutenkaan mahdollisuutta vaatia oikeuksiaan.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) tarkastukset 2019 osoittivat, ettei tilanne varsinkaan rakennussektorin ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäistyöehtojen osalta ole kunnossa, tai edes paranemaan päin. Puutteita havaittiin 68 %:ssa tarkastuksista. Palkanmaksu on työnantajan perusvelvoite, jonka sisältö on kohtuudella selvitettävissä. AVI ei tarkastuksissaan keskity tes-palkkojen yksilöarviointeihin.

Hallitusohjelman mukaisessa valmistelussa on pohdittu varsinaisen alipalkkauksen kriminalisoinnin lisäksi hallinnollisen sanktion mahdollisuutta. Lisäksi on arvioitu jo olemassa olevien tunnusmerkistöjen soveltumista tilanteeseen.

Alipalkkauksen kriminalisointia keinona torjutaan vetoamalla rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen. Todetaan lisäksi, että kriminalisointia voidaan käyttää vasta viimesijaisena keinona (ultima ratio).

Ministeriön valmistelussa kuultu rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio katsoi laillisuusperiaatteen edellyttävän minimipalkkoja koskevaa lakia. Kannanotto vaikuttaa huomattavan muodolliselta ja kategoriselta.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Edelleen laissa lähetetyistä työntekijöistä säädetään, että työntekijän vähimmäispalkan on oltava yleissitovan työehtosopimuksen mukainen, Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin kuin sen voimassaolosta säädetään laissa. Ne julkaistaan, kuten muukin regulaatio. Sääntely nojaa perustuslakimme lisäksi kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, erityisesti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksiin no: 87 ja 98. Myös EU -tuomioistuimen tuomiossa Arblade (C-369/96) on vahvistettu jäsenvaltion voivan alueellaan edellyttää maksettavaksi tes-vähimmäispalkkaa, kunhan velvollisuuksien sisältö niistä riittävän täsmällisesti selviää.

Ministeriön linjapaperin perusteella jää epäselväksi, onko pohdinnassa annettu merkitystä sille, että yleissitovuuden noudattaminen perustuu nimenomaan lain normiin, kun taas normaalisitovuuden osapuolten sopimukseen. Normaalisitovassa kentässä alipalkkauksen ongelmaa ei esiinny käytännössä laisinkaan.

Suojeluobjektin (so. laillisen palkan) tulee edelleen olla kriminalisoitaessa riittävän tarkkarajainen ja ennakoitava. Työnantajan tulisi siis liiketoimintaa kasvattaessaan ottaa selvää ja ennakoida mitä palkka- ja muita tvöehtosopimusmäärävkslä tulee noudattaa.

Referenssinä voi tarkastella esim. rikoslain 48 luvun ympäristön turmeleminen-rikosta, jonka mukaan rangaistava "teko on omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle". Mikä laki asettaa roskaantumiselle rajan? Voiko jäätelöpaperin pudottaa metsään joutumatta käräjille? Entä jos käytetty akku unohtuu tien poskeen?

Edelleen tes-minimin tarkkarajaisuutta voi suhteuttaa vaikkapa siihen, että talousrikospuolella esim. yksityisottojen rangaistavuus kulminoituu "hyväksyttävän syyn" käsitteeseen (rikoslain 39 luku). Kuinka ennakoitavasti ja tarkkarajaisesti yksilön vastuusta on näissä yhteyksissä lailla säädetty?

Rikosoikeudellisessa järjestelmässä on käytössä edelleen yleisiä oppeja, joiden avulla tilanteita voidaan arvioida tapauksen piirteiden mukaan. Systemaattinen menettely on erotettavissa tilanteesta, jossa yritys ajautuu suhdannesyistä maksukyvyttömyyteen ja palkkoja jää ennen konkurssia maksamatta. Edelleen voidaan tehdä syyttämättäjättämispäätöksiä teon vähäisyyden perusteella jne.

Kriminalisoinnin edellytyksistä keinon viimesijaisuus (ultima ratio) näyttäytyy käsitteellisesti myös varsin suhteellisena. Esim. työeläkevakuutusmaksupetos (RL 29:4a§) on voitu ongelmitta kriminalisoida; siis tilanne, jossa työeläkemaksu jää liian alhaiseksi eikä määräydy oikean palkan mukaan.

Ministeriön valmistelussa on työsuojeluviranomaisten, poliisin ja syyttäjän arvio ollut, ettei nykyinen sääntely ole riittävää alipalkkaukseen puuttumiseksi. Alipalkkausta koskevia siviilikanteita ei tuomioistuimissa ajeta käytännössä laisinkaan. Ongelmana on se, että ko. alipalkatut työntekijät eivät ole järjestäytyneitä. Oikeudenkäynnit ovat pitkiä ja niihin kytkeytyy yksilötasolla epäsuhtainen taloudellinen riski. Jos käytettävissä on jokin kriminalisoinnin viimesijaisuutta lievempi keino, mikä se on?

Oikeusministeriö on vielä todennut, että empiiriset selvitykset ja osoitukset kriminalisoinnin tehokkuudesta tulisi olla tehtynä. Vaatimus on vanhastaan tuttu, ja ollut viime vuosina puheenaiheena lainsäädännön valmistelun osalta yleisemminkin. Ilmeiseltä vaikuttaa, että päivänvaloa väistelevän toiminnan osalta tehokkuusarvioiden tekeminen on aina enemmän tai vähemmän summamutikkaa. Laittomuuksien valvontaa ei voida palauttaa menokehysajatteluun samalla tavalla kuin yhteiskunnallisesti läpinäkyviä tapahtumavirtoja. Jos alipalkkaus kriminalisoidaan, sille kyetään kyllä laatimaan asiaan reagoimista puoltava vaikuttavuusarvio.

Hallinnollisen sanktion ajatus on esiintynyt rivien välistä vastuuministerien ulostuloissa. Se on kaiketi arvioitu sopivaksi kevytversioksi, jonka perusteella voitaisiin esittää edes jotain tehdyn. Tosiasiassa edessä on samat viranomaisresurssien lisäämisen ja laillisuusperiaatteen kysymykset kuin kriminalisoinnissa, mutta vähemmän vaikuttavuutta. Ne bis in idem- kiellon (so. ei kahdesti samassa asiassa) syystä sosiaalivakuutusmaksujen ja verotulojen menettämisen ohella myös liiketoiminnan arvoketjuihin jäisi edelleen täysin piiloon alipalkkauksen ja laillisen palkkauksen välinen kustannus- ja kilpailuhyöty.

Olemassa olevien tunnusmerkistöjen soveltuvuudesta kertoo osaltaan nykytila. Juttuja ei niiden perusteella ole ajettu. Esiin nostettujen petoksen ja kiskonnan tunnusmerkistöissä on reaalisena elementtinä myös rikoksen uhrin subjektiivinen suhtautuminen. Paradoksaalisesti myös rikoksen raja (eli se, milloin epäsuhta maksetun ja laillisen vastikkeen välillä on ratkaisevan suuri) on paljon epämääräisempi kuin se olisi kriminalisoitaessa alipalkkaus palkkarikoksena, objektiivisesti työehtosopimuksissa sovitun yleissitovan minimin kautta.

Ammattiyhdistysliikkeen asia on pyrkiä kaikin keinoin estämään alipalkkaus. Nykyiset sanktiot eivät ole omiaan ehkäisemään väärinkäytöksiä. Esitämme, että SAK edistää alipalkkauksen saattamista palkkarikoksena tuomittavaksi teoksi.

SAK:n hallituksen lausunto 1.11.2021

Rakennusliitto esittää, että SAK edistää alipalkkauksen saattamista palkkarikoksena tuomittavaksi teoksi, koska työvoiman hyväksikäyttö ja alipalkkaus on lisääntynyt suomalaisessa työelämässä. Yritysten omavalvonta tai siviilioikeudelliset mekanismit eivät ole myöskään pystyneet ratkaisemaan alipalkkauksen ongelmaa eivätkä nykyiset sanktiot ole omiaan ehkäisemään väärinkäytöksiä. Käytännössä ketjutuksen johdosta kontrolli loppupään hinnoista katoaa. Alipalkatuilla, pääosin ulkomaalaisilla työntekijöillä, ei ole tosiasiallista oikeussuojakeinoa eikä usein muutenkaan mahdollisuutta vaatia oikeuksiaan. Rakennusalalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastukset ovat osoittaneet, että tilanne erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäistyöehtojen osalta ei ole kunnossa eikä kehitys ole myönteistä.

SAK tuo esille, että alipalkkaukseen puuttumisen keinoja on selvitetty työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alatyöryhmässä, jonka tehtävänä on ollut selvittää uusia keinoja alipalkkaukseen puuttumiseksi. Työryhmän tavoitteena on ollut määrittää alipalkkauksen eri ilmenemismuodot ja etsiä mahdollisimman tehokkaita keinoja alipalkkaukseen puuttumiseksi. Työ perustuu Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaukseen ”selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen” ja sillä on myös kytkentä Harmaan talouden torjuntaohjelmaan 2020 - 2024 sekä TEM:n ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn alatyöryhmään.

Työryhmässä kuultujen työsuojeluvalvonnan edustajien osalta on tullut selvästi esiin, että työsuojeluviranomaisen voimassa olevat toimivaltuudet ovat riittämättömiä alipalkkaustilanteissa. Tämä erityisesti sen vuoksi, kun työsuojeluviranomaisten käytettävissä on ainoastaan toimintaohjeen antaminen työnantajalle, joka ei maksa työntekijälle tai työntekijöille työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Poliisin ja syyttäjän kuulemisissa tuli selkeä viesti, että tarvetta olisi nimenomaiselle alipalkkausta koskevalle rikoslain säännökselle, koska nykyinen syrjintää edellyttävä rikoslain säännös ei ole riittävä. Jos syrjintäkriteeri ei täyty, asiassa tehdään syyttämättäjättämispäätös, tai syyte hylätään tuomioistuimessa näytön puuttuessa.

Työryhmässä kuultujen oikeusministeriön ja rikosoikeuden asiantuntijan kuulemisissa kuitenkin todettiin, että alipalkkauksen kriminalisointi edellyttäisi vähimmäispalkan laintasoista sääntelyä. Näissä kannanotoissa ei annettu merkitystä sille seikalle, että vähimmäispalkkojen noudattamisen velvollisuus perustuu työsopimuslakiin yleissitovassa kentässä. Alipalkkausta koskeva valmistelu on ollut pysähdyksissä, koska asia on edelleen käsittelyssä oikeusministeriössä rikosoikeudellisten ja hallinnolliset keinojen osalta.

Päätös:

SAK edistää työvoiman hyväksikäyttöön ja alipalkkaukseen perustuvan liiketoimintamallin kitkemistä suomalaisesta työelämästä. Alipalkkaukseen puuttumiseksi ja uhrien saatavien turvaamiseksi on rikosoikeudellisten keinojen ohella kehitettävä viranomaisten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä sekä menettelyjä uhrien palkkasaatavien turvaamiseksi. SAK jatkaa vaikuttamistyötä, jotta työntekijöiden hyväksikäyttöön ja alipalkkaukseen syyllistyvät työnantajat joutuvat rikosoikeudelliseen vastuuseen nykyistä useammassa tilanteessa.

2 Sosiaaliturvan uudistamisen tavoitteeksi työn ja sosiaaliturvan sujuva yhdistäminen

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parlamentaarisessa komiteassa ja työryhmissä laajaa sosiaaliturvauudistusta. Valmistelua tehdään 2020-2027 ja uudistukset voivat valmistua ja tulla voimaan osissa. Palvelualojen ammattiliitto pitää hyvänä, että uudistusta on lähdetty tekemään.

Ansioturvan merkitys sosiaaliturvassa on suuri. Sen avulla työntekijät voivat selviytyä työelämän murroskohtien yli. Ansioturva ehkäisee köyhyyttä ja kannustaa työntekoon.

Ansioturvaa täydennetään perusturvalla. Perusturvaa ja työelämän sääntelyä pitää kehittää kokonaisuutena. Tavoitteena pitää olla, että erilaiset työn tekemiset tavat tunnistetaan sosiaaliturvassa siten, että esimerkiksi alustatyön ja pakkoyrittäjyyden tai vaikkapa työosuuskuntien kautta työllistyvien oikeudet suhteessa sosiaaliturvaan selkiytyvät.

Vastentahtoisen osa-aikatyön kaltaista epätyypillistä työtä tekevien toimeentulon kokonaisuus pitää turvata niin, että työstä saatava palkka ja etuudet ovat vaivattomasti yhteen sovitettavissa. Sosiaaliturvan maksatuksen tulee olla mahdollisimman reaaliaikaista ja ennakoitavaa. Siirtyminen lyhytaikaiseenkin työhön tai työtuntien lisääminen tulee olla joustavaa ja kannustavaa ilman, että työn vastaanottaminen aiheuttaa erityisiä kannustinloukkuja tai sosiaalietuuksien takaisinperintää.

Suomessa oli vuonna 2020 yli 100 000 vastentahtoista osa-aikatyötä tekevää palkansaajaa. Samanaikaisesti sosiaaliturvan kehittämisen kanssa epätyypillistä työtä tekevien oikeuksia pitää vahvistaa myös työlainsäädännön kautta. Sosiaaliturva ei saa kannustaa työnantajia tarjoamaan epätyypillistä työtä.

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK huomioi valmistelu- ja vaikuttamistyössään työn ja sosiaaliturvan oikeudenmukaisen ja sujuvan yhdistämisen.

SAK:n hallituksen lausunto 1.11.2021

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittää, että SAK huomioi sosiaaliturvauudistukseen liittyvässä valmistelu- ja vaikuttamistyössään työn ja sosiaaliturvan oikeudenmukaisen sekä sujuvan yhdistämisen.

Sosiaaliturvauudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, joka työskentelee vuosien 2020–2027 ajan. Komitean jäseninä ovat kaikkien puolueiden kansaedustajat, mutta työskentelyyn osallistuu pysyvinä asiantuntijoina myös edustajia järjestöistä, laitoksista ja eri ministeriöistä. SAK on mukana komitean työssä asiantuntijaedustajana.

Komitean työtä tukee viisi eri jaostoa. SAK:lla on jäsen työllisyyden ja osaamisen jaostossa, työ- ja toimintakykyjaostossa sekä hallintojaostossa. Asumisen jaoston tai tutkimus- ja arviointijaostoihin ei ole nimetty työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Sosiaaliturvakomitean ja sen jaostojen työ on ensimmäisen vuoden aikana keskittynyt sosiaaliturvaan liittyvien ongelmien kartoitukseen. Syksyllä 2021 komiteassa valmistellaan kannanottoja ratkaistavista ongelmista sekä linjataan kehittämiseen liittyviä perusperiaatteita. Komitea on päättänyt siirtää nopeampaan jatkovalmisteluun mm. etuuksien hakemisen yksinkertaistamiseen sekä maksuajankohtien yhdenmukaistamiseen liittyvää työtä. Lisäksi tehdään tarkempaa selvitystyötä perhe- ja tulokäsitteistä sekä tietosuojalainsäädännöstä.

PAM tuo aloitteessaan esiin, että ansioturvan merkitys sosiaaliturvassa on suuri. Sen avulla työntekijät voivat selviytyä työelämän murroskohtien yli. Ansioturva myös ehkäisee köyhyyttä ja kannustaa työntekoon. Ansioturvaa täydennetään perusturvalla.

Sosiaaliturvan kehittämisen tavoitteena tulee olla erilaisten työnteon tapojen huomioiminen nykyistä joustavammin. Alustatyössä, pakkoyrittäjinä tai työosuuskunnissa työllistyvien oikeudet sosiaaliturvaan tulee selkiyttää. Osa-aikatyöntekijöiden osalta sosiaaliturva kaipaa uudistamista siten, että lyhytkestoinenkin työn vastaanottaminen on kannattavaa.

Päätös:

SAK:n lähtökohtana sosiaaliturvan uudistamiselle on syy- ja ansioperusteisuuden säilyttäminen. SAK huomio vaikuttamistyössään erityisesti työn ja sosiaaliturvan oikeudenmukaisen ja sujuvan yhdistämisen.

3 Työsopimussuhteen naamiointi on estettävä tällä vaalikaudella

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu erinomainen tavoite, jonka mukaan ”työsopimuslain työsopimuksen käsitettä täsmennetään siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään”. Pyrkimys on erinomainen: työelämän epävarmuuden vähentäminen. Suuntaus on valitettavasti toinen. Kevytyrittäjyys ja muut epäselvät ilmiöt laajenevat, eikä kyse ole vain alustatyöstä, vaan paljon laajemmasta ongelmasta.

Toimeksiantosuhteessa tehtävää työtä on tunnistettavissa ruokalähettien lisäksi ainakin siivouksessa, kuljetuksessa, rakennustyössä, asennustyössä sekä hoivatyössä. Työterveyslaitos julkaisee tällä hetkellä 43 alustatyötä välittävän yrityksen tiedot, joista monet ohjaavat jopa tuhansien henkilöiden työpanosta. Kysymys kuuluu: ovatko nämä henkilöt todellisuudessa työsuhteessa alustayönantajaan, vai onko kyseessä aito työnvälityspalvelu? Juuri tästä lain täsmennyksestä hallitusohjelmassa puhutaan. Epäselvää aluetta on liian paljon.

Ongelma on melko hyvin tunnistettu, mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan poliittista tahtoa. Suomi painii merkittävän työllisyyshaasteen kanssa pitkälle eteenpäin. Nykyinenkin hallitus on sitoutunut työllisyysasteen selvään nostoon ja näin tekevät tulevatkin hallinnot. Toimeksiantosuhteen kohdalla syntyy kiusaus sulkea silmät työsopimussuhdeongelmalta, koska toisessa vaakakupissa painaa työllisyys. Elinkeinoelämä onkin ottanut mediastrategiakseen juuri negatiiviset työllisyysvaikutukset, joilla ongelmaan puuttumista vastustetaan. TEMn työlainsäädännön muutoksia valmistelevassa kolmikantaisessa työryhmässä asiaa vastustavat EK ja SY sekä poliittisella puolella erityisesti Keskusta.

Meidän on ammattiyhdistysliikkeenä kyettävä vaikuttamaan työsopimuslain muuttamiseen tällä vaalikaudella. Mikäli hallituspohja, johon kuuluvat kaksi keskeistä työväenpuoluetta, ei saa muutosta aikaan, ei sitä todennäköisesti saada muillakaan koalitioilla. Tähän vaikuttamistyöhön tarvitaan sekä keskusjärjestö SAK:ta että jäsenliittoja. Seuraavat eduskuntavaalit ovat keväällä 2023 ja viimeisen vuoden puolueet valmistautuvat jo kovasti vaaleihin, usein ohjelman toteuttamisen kustannuksella. Siksi meillä on noin vuosi aikaa saada tämä asia eteenpäin. Aikaa ei ole hukattavaksi.

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että
SAK ja jäsenliitot nostavat työsopimuslain muuttamisen edellä mainituin perustein kärkihankkeeksi jäljellä olevaksi hallituskaudeksi. Toimeksiantosuhteessa tehtävän työn ongelmien leviäminen on estettävä vielä, kun se on mahdollista.

SAK:n hallituksen lausunto 1.11.2021

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittää, että SAK ja jäsenliitot nostavat työsopimuslain muuttamisen kärkihankkeeksi jäljellä olevaksi hallituskaudeksi. Toimeksiantosuhteessa tehtävän työn ongelmien leviäminen on estettävä vielä, kun se on mahdollista.

PAM ry mukaan työelämän epävarmuus on lisääntymässä. Työsuhteessa teetettävän työn sijaan kevytyrittäjyys ja muut epäselvät ilmiöt laajenevat, eikä kyse ole vain alustatyöstä, vaan paljon laajemmasta ongelmasta. Toimeksiantosuhteessa tehtävää työtä on tunnistettavissa ruokalähettien lisäksi ainakin siivouksessa, kuljetuksessa, rakennustyössä, asennustyössä sekä hoivatyössä. Näihin työn teettämisen muotoihin liittyvät ongelmat ovat hyvin tiedossa. Työntekijöillä ei ole työsuhteen mukanaan tuomaa suojaa mukaan lukien ansioperusteinen sosiaaliturva. Pitkällä aikavälillä kehitys tulee vaarantamaan myös työeläkejärjestelmän ja muun sosiaalivakuutuksen rahoituspohjaa, kun työnantajat säästävät työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksuissa.

Ongelman tunnistamisen lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa. Ongelmaa ratkaisemista näyttää vaikeuttavan se tosiasia, että toimeksiantosuhteissa työskentelevät henkilöt lasketaan mukaan työllisyysasteeseen ja sen nostaminen on nykyisen ja todennäköisesti tulevienkin hallitusten tavoitteena. Tavoitteet työllisyysasteen nostamiseksi voi kuitenkin asettaa kiusauksen sulkea silmät toimeksiantosuhteisiin liittyviltä työsuhde- ja sosiaaliturvan rahoitusongelmilta. Elinkeinoelämä vastustaa pyrkimyksiä työntekijöiden aseman turvaamiseksi vetoamalla nimenomaisesti olettamiinsa negatiivisiin työllisyysvaikutuksiin. Jos toimeksiantosuhteen sijaan henkilöt pitäisi palkata työsuhteisiin, niin se nostaisi työnantajien kustannuksia ja työtä tarjottaisiin nykyistä harvemmalle. Työllisyyden laadulliseen ulottuvuuteen ei työnantajien puheenvuoroissa viitata.

Asia on edelleen valmistelussa työ ja elinkeinoministeriön (TEM) sääntelytyöryhmässä. Työryhmätyöskentelyn sekä palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyön lisäksi SAK on tehnyt poliittista ja viestinnällistä vaikuttamistyötä. Koska hanke on saatava päätökseen tämän hallituskauden aikana, tarvitaan edellä mainittujen toimien lisäksi SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen yhteistä poliittista vaikuttamistyötä.

Päätös:

Työsopimuslaissa olevan työsopimuksen käsitteen täsmentäminen on yksi keskeisiä prioriteetteja SAK:n työlainsäädännön valmistelussa. SAK jatkaa poliittista ja viestinnällistä vaikuttamista asiaan.

4 Ammattiyhdistysliikkeen EU-vaikuttamisen resurssit

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Yhä suurempi osa työelämää ja työympäristöä koskevasta sääntelystä saa alkunsa Brysselistä ja EU:sta. EU:n kolminapainen valmistelu vaatii huomattavasti enemmän aloitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä kuin kansallisen tason vaikuttamistyö, sillä prosessit ovat pitkiä, ennakkovaikuttamisen merkitys on suuri, vaikuttamisen kohteena olevia tahoja on enemmän ja vakiintuneita, kansalliseen EU-asioiden valmisteluun verrattavia rakenteita ei ole. Lisäksi työlle on leimallista monikansallisuus, jolloin on hallittava useita kieliä ja kulttuureja.

Kansallisen sopimustoiminnan kulkiessa kohti toimialakohtaisuutta sekä paikallisuutta on keskusjärjestön luontevaa panostaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Näin on strategiassa todettukin. EU:n instituutiot ovat merkittävä osa tätä työtä. Olemme luonnollisesti jäsenenä Euroopan ammatillisessa yhteisjärjestössä, EAY:ssa, mutta se ei yksin riitä. Eurooppalainen ammattiyhdistysliike on hyvin moniulotteinen kokonaisuus, jonka sisällä näkemykset vaihtelevat hyvinkin paljon. Siksi suomalainen ammattiyhdistysliike on perustanut myös oman Brysselin-toimiston, Finunionsin.

Finunionsin tilanne muuttui vuonna 2017, kun AKAVA jätti yhteistyön ja lopetti osuutensa toimiston ylläpidosta. Tällä hetkellä toimistossa työskentelee yksi vakituinen ja yksi vaihtuva henkilö. Suomalaiseen elinkeinoelämään tai työnantajaorganisaatioihin nähden resurssit ovat vain murto-osa. Suomalaiset keskusjärjestöt ovat jakautuneet tässä asiassa kahtia, mutta uudelleenyhdistymisen perään lienee turha haikailla. Tärkeämpää on toiminnan yksituumaisuus, oikea-aikaisuus, vaikuttavuus ja tulokset sekä hyvä yhteistyö keskusjärjestöjen asiantuntijoiden kanssa.

YLE julkaisi 8.8.2021 kattavan jutun ”Kuka lobbaa Euroopan parlamentissa ja ketä?”. Se käsitteli sekä koko Euroopan parlamentin, että suomalaisten meppien harjoittamia tapaamisia ja niiden määrää. Kokonaisuutena eurooppalainen ay-liike on hyvin edustettuna ETUC/EAY:n toimesta, mutta esimerkiksi suomalaisten meppien osalta tilanne on kovin yksipuolinen. Metsäteollisuus, EK ja SY ovat vaikuttamistoimessaan kärkisijoilla, mutta ay-liike ei tule samalla tavalla esille.

Selvitys koski siis ainoastaan parlamenttia, joka on vain osa EU:n koneistoa. Tämä ei tietenkään kerro koko totuutta, mutta vahvistaa käsitystämme siitä, että suomalaisen ay-liikkeen resurssit pitäisivät olla nykyistä vahvemmat Eurooppa-tason vaikuttamistyössä.

Ei kuitenkaan kannata hutkia, ennen kuin tutkitaan. Aluksi meidän pitäisi selvittää sisäisesti SAK:n asema EU-vaikuttamistyössä. Minkälaiset resurssit meillä on suoraan vaikuttamiseen, kuinka tärkeänä suoraa vaikuttamista SAK:ssa pidetään, entä miten me saamme äänemme kuuluville EAY:n sisällä?

Toisena osa-alueena pitäisi selvittää jäsenliittojen näkemyksiä EU-vaikuttamisen osalta. EU-tason sääntely vaikuttaa jäsenistön toimialoihin, ammatteihin sekä työehtoihin ja -ympäristöön. Kuinka tärkeänä siihen vaikuttamista pidetään liitoissa? Entä pidetäänkö vaikuttamista tärkeänä myös silloin, kun sääntelystä ei olisi odotettavissa niinkään vaikutuksia suomalaisessa työelämässä mutta muissa EU-maissa kyllä?

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että
Edellä kuvattujen perusteiden mukaisesti käynnistetään SAK:n selvitystyö siitä, miten a) EU-vaikuttamistyön resurssit nähdään SAK:n toimistolla ja liitoissa vs. suomalainen elinkeinoelämä ja Pohjoismaiset verrokit sekä b) miten jäsenliitot näkevät EU-tason vaikuttamistarpeen nyt ja tulevaisuudessa - onko tämä osa-alue sellainen, johon olisi jatkossa syytä siirtää lisäresursseja.

SAK:n hallituksen lausunto 1.11.2021

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittää, että SAK:ssa käynnistetään selvitystyö siitä, millaiset EU-vaikuttamistyön resurssit ovat SAK:ssa ja liitoissa verrattuna elinkeinoelämään ja muihin pohjoismaihin sekä millaisena nähdään EU-tason vaikuttamistarpeet nyt ja tulevaisuudessa.

Suomalaisenkin työntekijän työehtoihin, -hyvinvointiin -ja -ympäristöön sekä työllisyyteen vaikuttava säätely alkaa usein EU:n komissiosta. Kansallisen yhteiskuntavaikuttamisen ohessa on tehtävä komission lisäksi töitä EU:n parlamentin ja neuvoston suuntaan, jotta myös EU-lainsäädäntö tukisi parhaalla mahdollisella tavalla myös suomalaisen ay-liikkeen tavoitteita. Osa onnistunutta toimintaa on ennakkovaikuttaminen.

Jotta tehtävässä onnistutaan, vaatii se EU-vaikuttamiseen panostamista ja riittäviä resursseja. Tällä hetkellä vaikuttamistyötä tehdään säännöllisesti niin SAK:ssa ja sen liitoissa kuin FinUnionsissakin. Vaikuttamiseen käytetyt resurssit ovat kuitenkin rajalliset.

Päätös:

SAK selvittää EU-vaikuttamisensa resurssit suhteessa tärkeimpiin verrokkiryhmiin, kuten elinkeinoelämän etujärjestöihin ja muiden Pohjoismaiden ay-liikkeisiin. Samalla selvitetään, millainen SAK:n vaikutusvalta on ETUC:ssa sekä miten olemassa olevat resurssit ja vaikutusmahdollisuudet nähdään SAK:laisessa perheessä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

5 Koronauupumuksesta eroon – työnantajilla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden työssäjaksamisesta

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Työntekijöiden viestit työtahdin kiristymisestä sekä fyysisen ja psyykkisen kuormituksen kasvusta ovat yleistyneet palvelualoilla jo useamman vuoden ajan. Koronakauden aikana tilanne on selvästi pahentunut. Jo ennestään liian pienillä henkilöstöresursseilla toimineet työpaikat eivät ole pystyneet täydentämään sairastuneiden ja altistuneiden vuoksi harventuneita työvoimiaan, vaan jäljelle jääneiden työntekijöiden on vaadittu venymään ja kantamaan koko työkuorma.

Kuormitusta lisää fyysinen työskentely maskin kanssa pitkissä työvuoroissa sekä kiireen aiheuttama taukojen pitämisen vaikeutuminen. Nämä tilanteet vaativat useampia taukoja, ei päinvastoin vähempiä. Lisäksi jatkuva huoli siitä, saako työssään tartunnan johon altistaa myös läheisiään, on ollut asiakaspalvelun etulinjalla työskentelevien työntekijöiden piina. Monen työntekijän vuosilomat ovat jo kahden kesän osalta kuluneet stressitilassa tai koronakaranteeneissa, ellei jopa virustaudin kanssa kamppaillessa.

Pandemian yhteiskuntaan levittämä pelko on osaltaan vaikuttanut asiakkaiden käytökseen. Asiakaspalvelijat ovat joutuneet kohtaamaan turhautunutta ja vihaista käytöstä. Asiakkaiden keskinäiset kiukuttelut, maskiraivo tai turvaväliraivo ovat vaatineet työntekijöiden puuttumista. Kaiken huipuksi myös seksuaalisen häirinnän tapaukset ovat lisääntyneet.

Korona ravisti aluksi kaikkien toimialojen vakautta ja toi yleisen epävarmuuden töiden jatkumiseen ja työsuhteisiin. Tällaisissa tilanteissa työntekijät ovat haluttomampia ilmoittamaan työolosuhteiden puutteista ja koetusta työkyvyn heikentymisestä. Työpaikoissa, joissa on jouduttu lomauttamaan työntekijöitä, monessa paikassa useampaan kertaan, on selvää, että huoli toimeentulosta on etusijalla. Moni on poistunut alalta, eikä aio palata.

Pitkittyneen tilanteen vuoksi liian moni kokee jaksamisensa olevan loppumassa ja työkykynsä olevan vajaa. Koronasta johtuva uupumus on yleistynyt. Työehtosopimusten kirjaukset ovat selkeät; sairaalla työntekijällä on oikeus sairausajanpalkkaansa. Työuupumus on pitkään ollut kiistanalainen diagnoosi ja useat työnantajat ovat käytännössä halunneet tulkita sairauspoissaolon tämän perusteella olevan palkatonta, vaikka oireiden syyt olisivat selkeästi työperäisiä. Kansaneläkelaitoksen linjaukset päivärahojen epäämisestä työuupumuksen vuoksi eivät nykyisellään vahvista työnantajien ymmärrystä siitä, että työolot on korjattava, vaan johtavat siihen, että uupuneelta työntekijältä evätään oikeus sairausajan palkkaan.

Palvelualojen työvoimapula kiihtyy nopeaa tahtia. Työnantajien on nyt äärimmäisen tärkeää huolehtia työntekijöistään, etteivät he uupumuksen vuoksi vaihda alaa tai jää jopa pysyvästi työkyvyttömiksi.

PAM ry esittää, että
SAK nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun huolen työntekijöiden työssäjaksamisesta sekä työnantajien velvollisuudesta huolehtia työntekijöiden työturvallisuudesta ja terveydestä. Työnantajien on ryhdyttävä toimenpiteisiin erityisesti pandemian aiheuttaman uupumisen poistamiseksi ja työssäjaksamisen parantamiseksi pysyvästi pandemian taittumisen jälkeen.

SAK kohdistaa toimenpiteitä myös siihen, että uupumuksen yhteys työoloihin tunnistetaan ja diagnosoidaan oikein. Kansaneläkelaitoksen linjauksiin päivärahojen maksamisesta tulee vaikuttaa niin, että ne ensisijaisesti turvaavat työntekijän toimeentulon. Työnantajan laiminlyödessä työolojen korjaamisen tulisi seurauksien kohdistua työnantajaan esim. taloudellisena menetyksenä.

Lisäksi esitämme, että
SAK vaikuttaa siihen, että työperäisten sairauksien diagnosointi korjataan vastaamaan nykytyöolosuhteiden aiheuttamaa oireistoa.

SAK:n hallituksen lausunto 1.11.2021

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry tunnistaa fyysisen ja psyykkisen työkuormituksen kasvaneen palvelualoilla. Koronapandemian aika tilanne on selvästi pahentunut niin fyysisen kuormituksen, työssä tapahtuvan häirinnän kuin stressinkin osalta. Lisäkuormitusta aiheuttavat myös mm. työaikoihin liittyvät ongelmat sekä lomautukset tai niiden uhka. Tällä hetkellä palvelualoilla monet kokevat jaksamisensa olevan loppumassa ja työkyky on uhattuna.

Työuupumuksen diagnoosi- ja kirjaamiskäytännöt aiheuttavat ongelmia sairausajan palkanmaksun ja Kelan sairauspäivärahojen maksun kanssa. Tämä saattaa johtaa puutteisiin työolosuhteiden korjaamisessa muita diagnoosikoodeja käytettäessä.

SAK:ssa on tiedostettu nämä ongelmat ja työssä jaksamisen parantamiseksi on käynnistetty useita toimia ja kolmikantaisia työryhmiä. Palkansaajajärjestöjen aloitteesta perustettiin kolmikantainen Työkuormituksen hallinta -jaosto, joka työskentelee vuoden 2022 loppuun saakka. Sen tehtävänä on selvittää ja koota työn kuormituksen hallintaan ja työhyvinvoinnin tukemiseen liittyvien työsuojelua koskevien säännösten, ohjeiden ja oppaiden muodostama kokonaisuus sekä arvioida niiden päivitys- ja kehittämistarve. Työkuormituksen hallinnan osalta jaosto keskittyy ennen kaikkea psykososiaaliseen kuormitukseen. Jaoston tulee ottaa työssään huomioon uudet työsuojelun haasteet, kuten digitalisaatio, etätyö ja pandemiatilanteet.

Ruotsissa on kolmikantaisesti laadittu asetus (AFS 2015:4 Organisatorisk och Social Arbetsmiljö) työn psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi. Samantyyppistä palkansaajajärjestöt tavoittelevat Suomeen. Myös ETUC tavoittelee direktiiviä työn psykososiaalisten riskien hallintaan, mutta edessä on pitkä työ. Euroopan komission uusi työsuojelun strateginen kehys vuosille 2021–2027 toteaa kyllä ongelman, mutta tarjoaa lääkkeeksi kampanjointia ja ohjeistuksia, ei uutta säädöspohjaa.

SAK on ollut mukana työssä, jossa työsuojeluvalvontaviranomaisen valvonnan tueksi laadittiin lomakkeisto, jolla työsuojelutarkastaja voi arvioida työpaikan henkisen kuormituksen tilaa. Myös työpaikat voivat käyttää lomakkeistoa itsearvoinnissa. Lomakkeisto käyttöohjeineen: Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kysely - Työsuojelu (tyosuojelu.fi)

SAK osallistuu STM:n vetämän Työelämän Mielenterveysohjelman ohjausryhmän työskentelyyn vaikuttaakseen osaltaan ohjelman sisältöön ja tuotoksiin.

SAK on päättänyt lähteä mukaan Mielenturvaa -toimijaverkoston perustajajäseneksi, jonka kautta kyseisiä teemoja nostetaan esiin. Verkosto käynnistyy näkyvästi vuoden vaihteen jälkeen.

Työuupumuksen diagnosoinnin ja hoidon osalta on haasteena kansainväliseen tautiluokitukseen perustuva koodistomme. Uupumukselle käytettyä Z-koodia ei terveydenhuollossa katsota varsinaisesti sairaudeksi, joka oikeuttaisi sosiaaliturvaetuuksiiin. Usein käytetäänkin jotakin muuta mielenterveysperusteista diagnoosikoodia, jolloin huomio helposti keskittyy pelkästään yksilön hoitoon työolosuhteiden parantamisen sijasta.

Työtuomioistuin on kuitenkin antanut useita ennakkopäätöksiä, joissa on katsottu työuupumuksen eli ns. burn out -diagnoosin oikeuttavan työehtosopimuksen mukaiseen sairausajan palkkaan. Nämä päätökset ovat käytännössä vahvistaneet merkittävästi työntekijöiden oikeutta sairausajan palkkaan ko. tilanteissa ja muuttuneen oikeuskäytännön tulisi heijastua myös lainsäädäntöön.

Päätös:

SAK vaikuttaa työssä jaksamisen ja työkuormituksen hallinnan parantamiseksi. Erityisesti keskitytään vaikuttamaan STM:n Työkuormituksen hallinta -jaostossa, STM:n Työelämän mielenterveysohjelmassa sekä Mielenturvaa-verkostossa.

SAK tekee vaikuttamistyötä myös Kelan ja muiden sosiaalivakuutuslaitosten sekä terveydenhuollon toimijoiden suuntaan, jotta työuupumukseen liittyvät sosiaaliturvaloukut ehkäistään ja hoitokäytännöissä huomioidaan vahvemmin tarve työolosuhteiden korjaamiseen.

6 Työehtojen halpuuttaminen

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT

Finnair vaati kesällä lentoemäntien ja stuerttien voimassa olevaan työehtosopimukseen tuntuvia heikennyksiä palkkojen ja työehtojen osalta kesken sopimuskauden perustellen vaatimustaan yhtiön kannattavuudella. AKT:n hallitus ei hyväksynyt Palta/Finnairin esittämiä heikennysesityksiä.

Palkat ovat vain pieni osa lentoliikenteen todellisista kustannuksista.

Samaan aikaan Finnair on saanut tuntuvaa valtiontukea. Tämän pitää näkyä Finnairissa vastuuna myös työntekijöistä. Valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset vaikutukset.

Finnair ilmoitti lokakuusta 2021 lukien hankkivansa Tukholmasta operoitaviin lentoihin matkustamohenkilökunnan alihankintana Airpro Oy:ltä, joka puolestaan noudattaa näissä työsuhteissaan huomattavasti halvempaa työehtosopimusta kuin AKT:n ja Paita ry:n välinen matkustamohenkilöstöä koskeva työehtosopimus on.

Finnairin omia matkustamohenkilökunnan työntekijöitä on pitkäaikaisesti lomautettu, eikä Finnair ei ole tarjonnut, eikä tällä tietoa ole tarjoamassakaan Tukholmasta käsin operoitavien lentojen työtä lomautetuille työntekijöilleen.

Yhä jatkuvat lomautukset on toteutettu työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella, ei työn tilapäisen (alle 90 päivää) vähentymisen perusteella.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry vaatii, että SAK ry ryhtyy toimeen estääkseen ammattiliittojen välisen työehtoshoppailun, jossa yritys voi halutessaan valita palkkojen ja työehtojen osalta toisen liiton tekemän halvemman ja työehdoiltaan heikomman työehtosopimuksen.

On täysin moraalitonta sekä myös tulevaisuudessa kestämätöntä, että omat lomautetut työntekijät voidaan tällaisessa tilanteessa korvata alihankinnalla/vuokratyövoimalla.

SAK:n tuleekin vaikuttaa työlainsäädäntöön/oikeuskäytäntöön, jotta yritys ei jatkossa voisi käyttää alihankintaa/vuokratyöntekijää kutsumatta yrityksestä omia lomautettuja työntekijöitä takaisin töihin, kun yhä jatkuvat lomautukset on toteutettu työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella eli taloudellisella ja tuotannollisella irtisanomisperusteella, ei työn tilapäisen (alle 90 päivää) vähentymisen perusteella.

SAK ry:n tulee vaikuttaa valtioon, että se omistajan roolissa vahvasti edellyttää omistamiltaan yhtiöiltä aloitteellista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä toteuttaa ja edistää mm. henkilöstön ja johdon avointa vuorovaikutusta ja työmarkkinasopimusten noudattamista riippumatta siitä, miten haastava yhtiöiden taloudellinen tilanne.

SAK:n tulee tukea jäsenliittojaan heidän joutuessaan edellä mainittuun tilanteeseen.

SAK:n hallituksen lausunto 1.11.2021

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry vaatii, että SAK ryhtyy toimeen estääkseen ammattiliittojen välisen työehtoshoppailun, jossa yritys voi halutessaan valita palkkojen ja työehtojen osalta toisen liiton tekemän halvemman ja työehdoiltaan heikomman työehtosopimuksen. SAK:n tulee vaikuttaa asiassa työlainsäädäntöön/oikeuskäytäntöön ja valtioon sekä tukea jäsenliittojaan heidän joutuessaan edellä mainittuun tilanteeseen.

Työnantaja voi nykylainsäädännön puitteissa verraten helposti vaihtaa työntekijöidensä työsuhteissa sovellettavan työehtosopimuksen työnantajan näkökulmasta halvempaan sopimukseen. SAK:n tavoitteena on estää eri ammattiliittojen kanssa solmittujen työehtosopimusten välinen niin sanottu työehtoshoppailu, jossa yritys voi halutessaan valita työehdoiltaan heikomman työehtosopimuksen.

Työehtosopimusshoppailu voi tapahtua siten, että työnantaja järjestäytyy uudelleen ja soveltaa uutta työehtosopimusta normaalisitovana. Normaalisitova työehtosopimus ohittaa yleissitovan työehtosopimuksen suoraan lain nojalla. Kahden normaali- tai yleissitovan työehtosopimuksen soveltuessa samaan työhön noudatetaan aikaprioriteettiperiaatetta, jonka mukaan ensiksi solmittu työehtosopimus tulee sovellettavaksi.

Työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus saattaa vaihtua toiseen myös alihankinnan seurauksena.

Isossa kuvassa työnantajien viimeaikaiset toimet ovat vieneet työehtosopimista pois valtakunnan tasolta yrityskohtaista sopimista kohti. Näin on toistaiseksi vientisektorilla, metsä- ja teknologiateollisuudessa. Tämä vaikuttaa enenevästi työehtosopimusten määrään ja on omiaan lisäämään työnantaja-aloitteisten työehtosopimusten vaihdostilanteita eli työehtosopimusshoppailua.

Myös työn murros on tuonut entistä enemmän tilanteita, joissa työehtosopimusten soveltamisalat menevät päällekkäin tai jokin uusi työ voidaan sijoittaa usean työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö teetti selvityksen, jossa pyrittiin kartoittamaan työehtosopimusten vaihdostilanteita ja työehtosopimusten soveltamisalariitoja. Selvitys valmistui syyskuussa 2021. Selvitystyön pohjalta on lokakuussa 2021 käynnistynyt kolmikantainen lainsäädäntövalmistelutyö, jossa työtuomioistuimen ja sovittelijan roolia TES-rajariitatapauksissa täsmennetään. Työ on alussa ja SAK pyrkii työryhmän jäsenenä vaikuttamaan asiassa tavoitteidemme mukaiseen lopputulokseen.

Työehtosopimusjärjestelmä on työnantajapuolen hyökkäyksen kohteena ja tässä yhteydessä on syytä tarkastella sitä, millä edellytyksin työehdot työsuhteissa määräytyvät. Yksi kysymys on yleissitovuuden määritelmä, joka SAKn näkemyksen mukaan ei enää vastaa tämän päivän työnantajapuolen toimintaa. Yleissitovuuden pitäisi syntyä nykyistä kattavammin myös niissä tilanteissa, joissa työnantajapuoli pyrkii eroon yleissitovista työehtosopimuksista.

Samassa yhteydessä on syytä pohtia yleisemminkin työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen määräytymisperusteita. Asia on monimutkainen ja esimerkiksi työehtosopimuslain avaamisessa on monta puolta, joita on syytä tarkastella huolellisesti. SAK:ssa valmistellaan näkemyksiä työehtosopimusten kattavuuden ja oikeudenmukaisten työehtojen turvaamiseksi kaikille jäsenille. Tämä työ liittyy tuleviin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Pirstaloituvassa työelämässä esimerkiksi vuokratyö, osa-aikatyö, määräaikaiset työsuhteet ja yrittäjätyö aiheuttavat painetta työlainsäädännön tarkasteluun. Työlainsäädäntö lähtee monessa asiassa siitä, että työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia ja kokoaikaisia, eikä esimerkiksi vuokratyön käyttöä ole säädelty riittävän kattavasti. Pirstaloituva työelämä tulee ottaa huomioon lainsäädännössä ja tilkitä työlainsäädännön aukkoja oikeudenmukaisten työehtojen varmistamiseksi kaikille työntekijöille.

Päätös:

SAK ja liitot pyrkivät vaikuttamaan tulevaisuudessa entistä painokkaammin siihen, että työnantajapuolella ei ole mahdollisuutta valita sovellettavaa työehtosopimusta nykyisessä laajuudessa. Samalla tarkastellaan, mitä mahdollisuuksia SAK-laisessa liittoperheessä on liittojen välisten sisäisten rajariitojen ratkaisemisessa.

SAK vaikuttaa siihen, että työnantajien mahdollisuutta yksipuolisesti vaihtaa halvempaan sopimukseen pystytään rajoittamaan ja estämään nykyistä paremmin sekä liittojen yhteisin toimin että mahdollisuuksien mukaan myös lainsäädäntötasolla. SAK pyrkii vaikuttamaan tähän aktiivisesti erityisesti osana kolmikantaista lainsäädäntövalmistelutyötä, jossa työtuomioistuimen ja sovittelijan roolia TES-rajariitatapauksissa täsmennetään.