Välittävä esimies auttaa jaloilleen mielenterveyssyistä johtuvan sairausloman jälkeen
Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina rutkasti. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuonna 2019 Suomessa menetettiin jo 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveysperusteisten poissaolojen takia.
Tutkimusten mukaan sairaudesta toipuu nopeammin, jos pitkältä sairauslomalta voi palata työelämään pienin askelin. Vastauksena tähän sosiaali- ja terveysministeriö aloitti hiljattain Työelämän mielenterveysohjelman, joka auttaa työpaikkoja vahvistamaan työntekijöidensä mielenterveyttä.
Kun työn määrä ja laatu sovitetaan vastaamaan alentunutta työkykyä, työntekijä saa onnistumisen kokemuksia ja kokee itsensä osaavaksi ja tarpeelliseksi. Tämä puolestaan kohottaa itsetuntoa. Kiinnittyminen työporukkaan tukee myös sosiaalisten suhteiden palautumista.
Jotta työntekijä ei päätyisi saman tien uudelle sairauslomalle, työpaikalla pitää tunnistaa sairauslomaan johtaneet tai sairautta pahentaneet seikat. Tämän jälkeen epäkohdat on korjattava.
SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi esittelee viisi keinoa, jotka avittavat työhönpaluuta. Lähteenä on käytetty myös Työturvallisuuskeskuksen julkaisemaa Takaisin töihin -opasta.
1. Työterveyshuollosta asiantuntija-apua
Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu seurata sairauslomalaisen työkykyä, vaikka hoito järjestettäisiinkin muualla. Koska työterveyshuolto tuntee työpaikan olosuhteet ja mahdollisuudet terveysperusteisiin työjärjestelyihin, oikea-aikaisen työhön paluun hetken määrittäminen on ennen kaikkea työterveyshuollon tehtävä. Asiasta on hyvä järjestää työterveysneuvottelu, johon osallistuu työntekijän ja työterveyshuollon lisäksi työnantajan edustaja.
Työn muokkausta suunniteltaessa työterveyshuolto auttaa työnantajaa ottamaan huomioon työntekijän rajoitteet, tuen tarpeet ja voimavarat. Rooliin kuuluu myös lausuntojen antaminen Kelaan sekä yhteydenpito mahdolliseen muuhun työntekijää hoitavaan tahoon.
2. Esimies välittää ja tukee
Esimies on sairauslomalta palaavan tärkein tukipilari, sillä työn organisointi ja itsensä johtaminen eivät välttämättä suju toipilaalta entiseen malliin.
Pomon tehtävä on käydä työntekijän kanssa läpi, millaiset työtehtävät aiheuttavat uudessa tilanteessa hankaluuksia. Oleellista on myös sopia kohtuullisesta työmäärästä, isojen tehtäväkokonaisuuksien pilkkomisesta ja välietapeista. Lisäksi esimiehen tulee huolehtia, että työntekijä saa työrauhan ja tilanteeseensa sopivat työtilat ja -välineet.
3. Työjärjestelyt uusiksi
Muutostarpeiden kartoituksen jälkeen on tärkeää sopia konkreettisista ratkaisuista.
Onko parempi vähentää hankalalta tuntuvia töitä vai siirtää ne tilapäisesti kokonaan muiden tehtäväksi? Voisiko yövuorot jättää toistaiseksi väliin? Auttaisiko liukuva työaika? Tai tarvitaanko kenties työajan lyhennystä, johon työntekijä voi hakea osasairauspäivärahaa?
Keinoja mietittäessä on muistettava varmistaa, etteivät muutokset kuormita muuta työyhteisöä liikaa.
Jos yrityksessä on käytössä tiimisuorituksiin perustuva bonusjärjestelmä tai tulospalkkiot, voisi olla järkevää rajata sairauslomalta palannut väliaikaisesti suoritusvaatimusten ulkopuolelle. Näin varmistetaan, ettei uusi tilanne herätä kollegoissa närää.
4. Huomaavaiset työkaverit
Työkavereilla on keskeinen rooli siinä, että sairauslomalta palaava tuntee olonsa tervetulleeksi työpaikalla. Huomaavaiset kollegat pyytävät mukaansa tauoille ja pitävät ajan tasalla työpaikalla tapahtuneista muutoksista. Kuulumisia kysyttäessä toipilas saa itse päättää, minkä verran haluaa tilannettaan valottaa.
Työtovereiden on tärkeää muistaa, ettei mielenterveysongelmista kärsinyttä ole tarkoitus kääriä pumpuliin. Vaikka tekisi mieli olla avuksi hoitamalla asioita toipujan puolesta, on tärkeää antaa hänen huolehtia sovituista tehtävistä itse.
Jos työyhteisö kaipaa pitkältä sairauslomalta palanneiden tukemiseen lisää vinkkejä, työpaikalle voi pyytää puhumaan työterveyshuollon ammattilaisen.
5. Kohtuus kaikessa
Myös työntekijän on viisasta pohtia, miten omaa toipumistaan voisi edistää. Esimerkiksi: Oletko huomannut, että sinulla olisi taipumusta täydellisyydentavoitteluun? Jos tunnistat itsessäsi uupumukselle altistavia piirteitä, asiaa on hyvä käsitellä psykologin tai psykoterapeutin kanssa.
Mielen hyvinvointia tukevat riittävä uni, terveelliset ja säännölliset ateriat sekä liikunta. Tiukkoihin dieetteihin tai tavoitteelliseen treenaamiseen ei kannata toipilasaikana pyrkiä vaan muistaa kohtuus ja armollisuus itseään kohtaan. Näin korona-aikana hyvä idea voisi olla vaikka kävelylenkit ystävän kanssa.
Omaa kuormittuneisuuttaan ja ratkaisukeinoja tilanteeseen voi pohdiskella esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen julkaiseman Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta -oppaan avulla.
Auttavia verkkopalveluja
Minna Hotokka
