Tammikuun kihlauksen merkitys

21.01.2010 14:00
SAK
Uutiset Työelämä

Tiivistelmä SAK:n historiantutkijan, dosentti Tapio Bergholmin esityksestä SAK:n ja EK:n seminaarissa 21.1.

Tapio Bergholm Tammikuun kihlaus -seminaarissa. Kuva: Tuulikki Holopainen

STK:n ja SAK:n tammikuussa 1940 yhdessä antama julkilausuma, eli tammikuun kihlaus oli ensimmäinen askel siinä prosessissa, jossa Suomen työnantajajärjestöt muuttivat suhtautumistaan ammattiyhdistysliikkeeseen ja työehtosopimuksiin.

Tammikuun kihlaus oli merkittävä henkinen ja asenteellinen murros, vaikka sopimusoikeudellisesti sen saldo jäi niukaksi. Työnantajaliitot, jotka olivat ennen talvisotaa kieltäytyneet jopa kirjeenvaihdosta ammattiliitojen kanssa, olivat tammikuun kihlauksen jälkeen valmiit antamaan ammattiliitoille puolittaisen myötämääräämisoikeuden palkka- ja työsuhdeasioissa. Tammikuun kihlaus oli tämän takia tehdasteollisuuden työmarkkinasuhteiden kannalta ratkaiseva murroskohta. Työsuhteiden säätely alkoi muuttua paikallisesta ja yrityskohtaisesta valtakunnalliseksi.

Viralliset tai puoliviralliset palkkaneuvottelut yleistyivät tammikuun kihlauksen ansiosta välirauhan aikana, kun uudet ammattiliitot pääsivät keskusteluyhteyteen oman alansa työnantajaliittojen kanssa. Näissä neuvotteluissa työnantajaliitot sitoutuivat antamaan jäsenyrityksilleen suosituksen eli ns. palkkalupauksen noudatettavista valtakunnallisista tai paikallisista palkoista.

Varsinaisia työehtosopimuksia oli tehty pitkään kirjapainoalalla, edistysmielisissä osuuskaupoissa ja ulkomaan merenkulussa 1920-luvulta alkaen. Muilla aloilla työnantajajärjestöt olivat 1930-luvulla tarkkoja, ettei muodollisia työehtosopimuksia tehty, mutta antoivat ammattiosastojen ja -liittojen muuten vaikuttaa työehtoihin. Tästä huolimatta muutamissa kaupungeissa esimerkiksi elintarvikealalla, kuljetusalalla, rakennusalalla ja vaatturiliikkeissä tehtiin palkkatariffeja ja -sopimuksia sekä varsinaisia työehtosopimuksiakin jo ennen talvisotaa.

Sisäpoliittisesti tammikuun kihlaus oli osa pakettia, jonka toinen julkilausuma korosti, että toisista Pohjoismaista poiketen puolivirallinen kansanmiliisi (eli suojeluskunnat) oli olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa. SDP ja suojeluskunnat yhdessä ilmoittivat, että molemmin puolin olivat esteet poistuneet sosialidemokraattien liittymiselle suojeluskuntiin. Näin kahdella julkilausumalla tikattiin kansalaissodan iskemiä syviä haavoja umpeen.

Tammikuun kihlauksen vaikutus Suomen työmarkkinasuhteiden kehitykseen on historian tutkijoiden keskuudessa ollut kiistanalainen. Suomen työmarkkinajärjestelmän synnyn kannalta merkittävämpi päivämäärä on 19.5.1945, jolloin kolmikantaisen valmistelun pohjalta maan hallitus hyväksyi uuden palkkasäännöstelypäätöksen. Tämä palkkapäätös sisälsi työnantajajärjestöille ja ammattiliitoille velvoitteen soveltaa palkkasäännöstely työehtosopimuksin käytäntöön.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.