Palkkaturvalain uudistus parantaa hyväksikäytön uhrin asemaa – lain parantamista on edelleen jatkettava
– Vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyy hyvin usein alipalkkausta. Siksi on tärkeää, että lakiuudistuksessa on huomioitu uhrin oikeus saada palkkaturvasta palkkasaatavia rikostuomion, kuten ihmiskaupan, kiskonnan tai työsyrjinnän perusteella, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto korostaa.
Työnantajan saaman rikostuomion perusteella hyväksikäytön uhri voi hakea palkkasaataviaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi.
Palkkaturvaa voidaan maksaa työperäisen hyväksikäytön uhrille myös silloin, kun asiassa ei ole annettu tuomiota. Jos palkkaturvaviranomainen toteaa, että kyse on vakavasta työperäisestä hyväksikäytöstä, uhri voi hakea palkkasaataviaan 18 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Palkkaturvan enimmäismäärää nostettava
Anu-Tuija Lehto pitää palkkaturvalain uudistuksia hyvänä alkuna. Parannettavaa kuitenkin riittää jatkossakin.
– Palkkaturvaan liittyvien hakemusten käsittelyajat saattavat jo nyt venyä kohtuuttoman pitkiksi. Lakimuutos edellyttää palkkaturvaviranomaisilta aikaisempaa laajempaa harkintaa työperäisen hyväksikäytön vakavuudesta, mikä ruuhkauttanee hakemusten käsittelyä entisestään.
Lisäresurssien lisäksi palkkaturvan enimmäismäärää olisi nostettava ja kolmen kuukauden hakuaikaa pidennettävä muissakin kuin hyväksikäyttötapauksissa.
– Palkkaturvasta maksettavan saatavan enimmäismäärä 19 000 euroa on aivan liian pieni. Esimerkiksi ihmiskaupassa saatavat ovat usein kymmeniä tuhansia euroja. Hakuajan pidentämistä tarvitaan jo sen vuoksi, että työntekijä joutuu itse laskemaan saatavansa, Anu-Tuija Lehto huomauttaa.
Palkkaturvan hakuajan pidentäminen, enimmäismäärän nostaminen ja käsittelyaikojen lyhentäminen ovat osa SAK:n tavoitteita seuraavalle eduskuntavaalikaudelle.
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto toivoo lisäksi, että palkkaturvapäätöksien muutoksenhakukäytäntöjä selkeytettäisiin. Tällä hetkellä muutoksenhaku on hakijalle hyvin monimutkainen.
Palkkaturvajärjestelmä antaa työntekijälle mahdollisuuden hakea palkkasaataviaan, jos työnantaja on maksukyvytön. Palkkaturvana maksetaan muun muassa palkkaa, vuosilomakorvausta ja päivärahoja.
