Mitä jos ammattini katoaa? – Tutkimus valottaa vaihtoehtoisia polkuja
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin työmarkkinoiden rakennemuutosta ja sitä, mihin supistuvissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät. Tulosten mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille teollisuuden alan työntekijöihin verrattuna.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Terhi Maculskij painottaa kuitenkin, ettei kummallakaan ryhmällä mene kovin hyvin ja ryhmät painiskelevan samojen haasteiden – globalisaation ja digitalisaation – kanssa.
– Trendinä on rutiininomaisten töiden vähentyminen. Toimistotyöntekijät eivät ole mitenkään suojassa kehitykseltä. Esimerkiksi palvelualoilla varausjärjestelmien digitalisoituminen ja maksuautomaattien yleistyminen vaikuttavat paljon.
Perinteisen teollisuuden alojen työntekijät päätyvät toimistotyöntekijöitä suuremmalla todennäköisyydellä työttömiksi tai tippuvat matalapalkka-aloille.
Myös sukupuolella on tutkimuksen mukaan vaikutusta.
– Naisilla näyttää olevan matalampi kynnys lähteä aikuisena opiskelemaan toista tutkintoa. Toiseksi toimistotyöntekijöissä on paljon merkonomeja ja tradenomeja, joiden koulutus on yleistasoisempaa, kun taas monet ammatilliset tutkinnot ovat hyvin spesifejä ja suuntautuneita tarkoin määriteltyyn työhön.
Moni matalapalkka-aloille tippunut työntekijä siirtyi tutkimuksen mukaan yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille, kun taas moni korkeapalkka-aloille siirtynyt työntekijä vaihtoi toimialaa julkiselta yksityiselle. Tulos selittynee sillä, että julkinen sektori on parempi työnantaja pienipalkkaisille ainakin rahallisesti, kun taas yksityisellä sektorilla maksetaan korkeampia palkkoja palkkahaitarin yläpäässä.
Kannusteita muuttamiseen – asuntopolitiikka avainasemassa
Kyse ei ole pelkästään aloista, vaan hyvin pitkälle alueista. Tulosten valossa keskittyminen vientivetoiseen Etelä-Suomeen kannattaa. Poliittisilla päätöksillä pitäisikin mahdollistaa enemmän liikkuvuutta, Mackulskij linjaa. Asuntopolitiikka on tässä tärkeä tekijä.
– Nyt tarvitaan lisää asuntoja ja etenkin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että jos jää Kainuussa työttömäksi, voi hyvinkin miettiä, kannattaako yleensä pääkaupunkiseudulle muuttaa työn perässä elinkustannusten ollessa niin korkeat.
Rutiininomaiset suorittavat työt vähenevät myös jatkossa. Sopeutumisessa avainasemassa on koulutuspolitiikka. Aikuiskoulutusta on kehitettävä ja siihen on tulevaisuudessa satsattava entistä enemmän.
– Yritysten on tässä tehtävä osansa. Koulutus ei saa jäädä pelkästään julkisen puolen tehtäväksi. Yritykset voisivat itse kouluttaa työntekijöitään uusiin tehtäviin, Mackulskij sanoo.
Johannes Waris
