Alipalkkauksen valvontaan saatiin uusia keinoja kesäkuun alussa

Uudistus laajentaa työsuojelun valvontalain kehotusmenettelyn alipalkkaustilanteisiin. Käytännössä se tarkoittaa, että Aluehallintoviraston eli AVIn työsuojeluviranomaisella on virkavelvollisuus antaa työnantajalle hallinnollinen kehotus alipalkkauksen lopettamiseksi määräajassa. Viranomainen voi tehostaa kehotusta uhkasakolla.

– Alipalkkaus on osa harmaata taloutta ja vääristää myös yritysten keskinäisiä kilpailuedellytyksiä. Nyt voimaan tulevan uudistuksen tarkoituksena on tehostaa työntekijöiden palkkausta koskevien säännösten ja yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräysten noudattamista, SAK:n päälakimies Timo Koskinen sanoo.

Yhdenkin työntekijän alipalkkaus riittää kehotuksen antamiseen

Ennen kesäkuun alkua työsuojeluviranomaiset pystyivät antamaan alipalkkaustilanteissa ainoastaan toimintaohjeen työnantajalle. Ohjeeseen ei voinut liittää uhkasakkoa tai muita tehosteita eikä ilmiselvääkään alipalkkausasiaa voinut viedä eteenpäin hallinnollisena toimenpiteenä. Työsuojeluviranomainen pystyi puuttumaan alipalkkaukseen lähinnä silloin, kun kyseessä oli työsyrjinnän tunnusmerkistöt täyttävä rikos. 

– Yksinomaan alipalkkausta koskevat tilanteet ilman osoitettua syrjintää eri työntekijöiden välillä olivat käytännössä työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksien ulkopuolelle. Lakimuutoksen jälkeen jo yhden ainoan työntekijän vähäistä suurempi alipalkkaus on peruste antaa kehotus, Koskinen toteaa.

Uudistetun työsuojelun valvontalain mukaan alipalkkaus tarkoittaa palkkauksen vähimmäistason laiminlyömistä. Palkan vähimmäistasoon sisältyvät lain tai työehtosopimuksen mukaiset lisät, kuten työaikalisät, ikälisät ja ammattipätevyyslisät, sekä muut selkeästi todennettavat palkan osat.

– Kyse ei ole siis vain työehtosopimuksen alimman palkkaluokan maksamisen valvonnasta, päälakimies Timo Koskinen korostaa.

Uutta säännöstä voidaan soveltaa myös silloin, kun työntekijä saa ”vähäistä suuremmassa määrin” liian pientä palkkaa, jonka peruste ja määrä ovat muuten selkeät.

– Eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten henkilökohtaisen pätevyyden arviointiin perustuvien palkanosien osalta, työsuojeluviranomainen saattaa kuitenkin pidättäytyä valvonnasta. Tällöinkin on tärkeää huomata, että kaikki muut selkeät palkanosat kuuluvat valvonnan piiriin, Koskinen täsmentää.

Kehotuksen antaminen alipalkkauksesta ei tarkoita alipalkkauksen kriminalisointia. Kehotuksen saatuaan työnantajan tulee korjata työntekijän palkka oikeaksi, mutta työnantajalle ei voi hallinnollisessa menettelyssä määrätä varsinaista rangaistusta. Mahdollisuus tehostaa kehotusta uhkasakolla on Koskisen mukaan kuitenkin hyvä lisä keinoihin.

Hallinnollinen päätös ei myöskään auta tilanteessa, jolloin palkkaa on maksettu vuosikausia väärin.

– Tällöin työntekijän tulee vaatia aiemmin maksamatta jääneitä palkkamääriä muulla tavoin, esimerkiksi ammattiliiton kautta tai oikeusteitse. Tämä siksi, että hallinnollinen kehotus ei ole taannehtiva, vaan ainoastaan määrää työnantajan maksamaan oikeaa palkkaa kyseisestä ajankohdasta eteenpäin, Timo Koskinen sanoo.

Työtekijöihin kohdistuvista petos- ja kiskontarikoksista ilmoitettava poliisille

Työsuojeluviranomaisten on aiemmin pitänyt ilmoittaa poliisille epäilty työsyrjintärikos. Kesäkuun alussa voimaan tullessa lakiuudistuksessa laajennettiin ilmoitusvelvollisuus koskemaan myös petos- ja kiskontarikosepäilyjä.

– Lakiuudistus parantaa nimenomaan työelämässä kaikista heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta, Timo Koskinen toteaa.

Työsuojeluviranomaisten on ilmoitettava työpaikkojen sisäilmaongelmista

Työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta muille viranomaisille laajennetaan lakiuudistuksessa myös niin, että hänen tulee jatkossa ilmoittaa rakennusten sisäilmastoon ja kunnossapitoon liittyvistä epäkohdista kunnan terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisille. Lakimuutoksen tavoitteena on vähentää sisäilmaongelmista aiheutuvia terveyshaittoja tehostamalla tiedonkulkua viranomaisten välillä.

– Uudistuksesta on merkittävää hyötyä muun muassa homekiinteistöjen tilanteiden selvittämisessä, kun ongelmat tulevat entistä nopeammin rakennusvalvonnan tietoon. Ongelmien selvittäminen käynnistyy aiemmin, altistuneiden määrä vähenee ja tarpeellisiin korjaustöihin ryhdytään oikea-aikaisesti, Koskinen sanoo.