Puolueiden vastaukset työntekijöitä koskeviin eurovaaliteemoihin

Kooste

Kysymyksiin vastasivat Kansallinen Kokoomus (Kok.), Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), Suomen Keskusta (Kesk.), Vihreä liitto (Vihr.), Vasemmistoliitto (Vas.), Svenska folkpartiet i Finland (RKP) ja Suomen Kristillisdemokraatit (KD).

Perussuomalaiset (PS) ja LiikeNyt (Liik.) eivät pyynnöstä huolimatta vastanneet kyselyyn.

Puolueiden perustelut

Kokoomus

Kokoomus toimii näiden arvojen toteutumiseksi niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

SDP

Demokratia, avoimuus ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n perusarvoja, joista on pidettävä kiinni kaikissa tilanteissa. Ihmisoikeuksien toteutuminen on turvattava aina ja kaikkialla. EU:n on edistettävä sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä tuettava vähemmistöjen oikeuksien toteutumista. Jäsenvaltioissa tapahtuviin demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien rikkomuksiin on reagoitava nykyistä nopeammin esimerkiksi laajentamalla määräenemmistöpäätöksenteon käyttöä, jotta yksittäinen valtio ei voi estää näihin puuttumista.

Keskusta

EU:n on pidettävä tiukasti kiinni yhteisistä arvoistaan. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Niiden noudattamista pitää edellyttää myös jäsenvaltioilta.

Vihreät

EU:n yhteisistä arvoista on pidettävä kiinni, jotta unionin toiminnalla on kestävä yhteinen pohja. EU:lla tulee olla tehokkaat keinot sanktioida jäsenmaitaan ihmisoikeusrikkomuksista.

Vasemmistoliitto

Euroopan unionissa on vahvistettava demokratiaa ja ihmisoikeuksien toteutumista, puututtava päättäväisesti ihmisoikeusrikkomuksiin ja tehtävä konkreettisia tekoja rauhan, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

RKP

RKP puolustaa aina oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.

Kristillisdemokraatit

EU:n on toimittava kaikkialla vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. EU:n on puolustettava jokaisen ihmisen täyttä arvoa, ihmisoikeuksia sekä uskonnon- ja sananvapautta. Edistämme vähemmistöjen ihmisoikeuksia kuten romaanien, saamelaisten, vammaisten ja vakaumuksensa tähden vainottujen. Kristillisdemokraatit haluavat edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta. EU-tason lainsäädäntötoimia tulee hyödyntää niissä kysymyksissä, joilla unionilla on perussopimusten mukaan lainsäädäntövaltaa kuten yhdenvertaisuudessa ja sukupuolten tasa-arvossa.

Kokoomus

Yhdistymis- ja ilmaisunvapauden kunnioittaminen sisältyvät EU:n perusarvoihin. Työtaisteluoikeuden käyttöä ja työmarkkinoiden toimintaa koskevat asiat ratkaistava jatkossakin kansallisesti.

SDP

Suomessa hallitus on rajoittamassa työntekijöiden lakko-oikeutta ja ilmaisunvapautta, joten nämä ihmisoikeudet on syytä turvata EU-tasolla.

Keskusta

Länsimaisessa demokratiassa perusoikeuksiin kuuluu sananvapaus, vapaus kokoontua ja järjestäytyä. Näistä on pidettävä kiinni, mukaan lukien lakko-oikeus. Oikeuksia on kuitenkin käytettävä vastuullisesti ottaen huomioon toimien suhteellisuus. Esimerkiksi ihmisen oikeus henkeen ja elämään menee yli muiden oikeuksien ja eikä tätä oikeutta saa millään muulla oikeudella vaarantaa.

Vihreät

Jokaisen ihmisen perus- ja ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa, ja niihin kuuluu myös yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus. Vihreät tavoittelee lainsäädäntöä, joka turvaa nämä oikeudet tasapuolisesti eri alojen työntekijöille kaikissa EU-jäsenmaissa.

Vasemmistoliitto

Viime vuosina monet työelämän parannuksista esimerkiksi työoloihin ja työsuojeluun ovat tulleet EU-tason lainsäädännön kautta. Tätä kehitystä on vahvistettava ja työelämän reilut pelisäännöt on varmistettava kaikissa EU-maissa. Oikeus lakkoon on ehdoton terveessä demokratiassa. Työoikeuksien toteutuminen on paitsi sosiaalinen kysymys, myös reilun kilpailun edellytys. Työntekijöillä on oltava oikeus järjestäytyä ja ajaa oikeuksiaan vapaasti kaikkialla unionin alueella.

RKP

RKP:n mielestä on lakko-oikeus sekä ilmaisunvapaus ovat keskeisiä demokraattisia oikeuksia. On kuitenkin tärkeää, että järjestelmä on sääntöpohjainen ja eivät aiheuta kohtuutonta haittaa kilpailukyvylle.

Kristillisdemokraatit

Työntekijöiden lakko-oikeuden varmistaminen kuuluu Euroopan Unionin perussopimusten piiriin tietyin rajoituksin ja ehdoin. EU:n perussopimuksissa kuten EU:n perusoikeuskirjassa ja sosiaalisten oikeuksien peruskirjassa tunnustetaan työntekijöiden oikeus järjestäytyä, neuvotella työehdoista ja harjoittaa lakko-oikeutta. EU:n peruskirjassa vuodelta 2009, määritellään useita säännöksiä, jotka suojaavat työntekijöiden oikeuksia. Tämä peruskirja sitoo jokaista jäsenvaltiota. Työrauhalainsäädännön yksityiskohtaisempi sisältö säädetään kansallisesti. Työmarkkinajärjestöjen vapaa neuvotteluoikeus tulee säilyttää jatkossakin ja pääkompetenssi työelämäasioissa on oltava jäsenvaltioilla.

Kokoomus

Puolueella ei ole aiheeseen yksityiskohtaisesti määriteltyä kantaa. Yleisesti EU-sääntelyssä tulee huomioida työelämän ja työn tekemisen eri muotojen kehittyminen ja monimuotoistuminen. Alustojen kautta työtä tekevien aseman turvaaminen on tärkeää, mutta tämä ei tietysti tarkoita sitä, että kaikkea alustatyötä olisi käsiteltävä työsuhteen käsitteen kautta.

SDP

Kaikilla työntekijöillä on oltava oikeus reiluun työelämään, riittävään palkkaan ja sosiaaliturvaan. Alustataloudessa yrittäjyyden on perustuttava aitoon vapaaehtoisuuteen ja toimijoiden työsuhdeolettamasta on pidettävä kiinni. Alustataloustyöntekijöille on turvattava minimityöehdot, oikeudet lomaan, eläkekertymät ja sosiaalimaksut.

Keskusta

Suuri osa alustatyöntekijöistä on tosiallisesti työsuhteessa, joten kansallisen ja EU-lainsäädännön mukaisten työntekijöiden oikeuksien on koskettava myös tällaisia työntekijöitä.

Vihreät

Työsuhteen ja yrittäjyyden erottaminen toisistaan on usein hankalaa erityisesti alustataloudessa. On hyvä, että parlamentti ja jäsenmaat saavuttivat sovun työsuhteessa tehtävän työn määrittelystä. Sääntely suojaa ihmisiä, jotka toimivat näennäisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana, mutta todellisuudessa työsuhteen kaltaisilla ehdoilla.

Vasemmistoliitto

EU-lainsäädännöllä on rakennettava nykyistä vahvempia yhteisiä työehtojen, työsuojelun ja sosiaaliturvan minimistandardeja. Erityisesti työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä epävarmuuden vähentämiseksi tarvitaan uutta sääntelyä koko Euroopan unionin laajuisesti.

Työelämän uudet ilmiöt ovat ylikansallisia, joten niihin on haettava yhteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi itsensä työllistäminen ja alustojen kautta tehtävä työ hämärtävät työn ja yrittämisen rajoja. Se jättää monia ihmisiä työoikeuksien ulkopuolelle ja vaille tosiasiallisia yrittäjyyteen kuuluvia vapauksia. Näihin ilmiöihin on haettava EU-tasolla ratkaisuja, jotka varmistavat työoikeuksien toteutumista ja reilua kilpailua riippumatta työn tekemisen muodosta.

RKP

On tärkeää, että luomme ja kehitämme yhteiset reilut pelisäännöt alustatalouksille EU:ssa.

Kristillisdemokraatit

Euroopan unionin lainsäädäntö takaa tietyt työsuhteeseen kuuluvat oikeudet kaikille työntekijöille EU:n jäsenvaltiossa. Työvoiman vapaa liikkuvuus edellyttää lainsäädäntöä, joka pyrkii edistämään ja suojelemaan työntekijöiden oikeuksia sekä varmistamaan tasapuoliset työehdot kaikille EU:ssa työskenteleville. EU:n vastuulla on koordinoida ja säätää esimerkiksi työntekijöiden oikeuksista ja valvoa niiden täytäntöönpanoa kuten työaikaa ja -turvallisuutta, yhdenvertaista kohtelua ja syrjinnän kieltoa. EU asettaa myös vähimmäisvaatimukset palkalle. Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä, että unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa kunnioitetaan. Jäsenmaat ovat varmistaneet mm. sosiaali- ja työllisyyspolitiikkansa eri tavoin ja periaattein. Tämä on säilytettävä myös jatkossa.

EU:n lainsäädäntö määrittää jo nyt muista EU-maista Suomeen tulevien työntekijöiden sekä kausityöntekijöiden oikeuksista kuten samasta palkkatasosta sekä työehdoista. EU:n yhteisestä linjasta alustadirektiiviehdotuksen suhteen käydään yhä neuvotteluja. Alustatyödirektiivi tulee saattaa voimaan ja samalla torjuttava erilaista työsuhteeseen kuuluvien oikeuksien kiertämistä.

Kokoomus

Sitovien työehtosopimusten asianmukaisen soveltamisen valvonta ja sen toteutumisen varmistaminen on tietysti tärkeää. EU-lainsäädännöllä tulisi subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti keskittyä ratkaisemaan ongelmia, joita ei ole voitu tai voida ratkaista kansallisesti.

SDP

Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli reilun ja tasapuolisen työelämän edistämisessä. Verovaroin rahoitettuja julkisia hankintoja ei pidä käyttää työehtosopimusten polkemiseen. Kunnianhimoisella yritysvastuulainsäädännöllä varmistetaan, että työehtosopimusten kunnioittaminen on lähtökohta kaikessa toiminnassa.

Keskusta

Nykyinen julkisia hankintoja koskeva direktiivi sisältää jo niin sanotun sosiaalilausekkeen, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tekevät yritykset noudattavat unionin lainsäädännössä, kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa vahvistettuja sosiaali- ja työlainsäädäntöön liittyviä velvoitteita.

Vihreät

EU:n hankintasäännöt mahdollistavat jo nyt sosiaalisten ja ympäristökriteerien asettamisen hankinnoille. Kriteerit, kuten työehtosopimusten noudattaminen, eivät kuitenkaan ole pakollisia. Direktiiviä julkisista hankinnoista on tiukennettava siten, että työntekijöiden oikeuksien varmistaminen ja noudattaminen on pakollista.

Vasemmistoliitto

Julkisen vallan tulee tukea ja vahvistaa työelämäoikeuksien toteutumista.

RKP

Kannattamme paikallista sopimista ja emme näe, että se olisi EU:n kilpailukyvylle ja markkinoille edullista tehdä tätä ehtoa EU-lainsäädännössä.

Kristillisdemokraatit

Julkisilla hankinnoilla voidaan tukea talouskasvua; kilpailutusten on oltava avoimia ja tasapuolisia. On hyödynnettävä uudistuneen direktiivin mahdollisuudet huomioida entistä paremmin kokonaistaloudellisuus, elinkaarikustannukset, sosiaaliset kriteerit ja innovatiiviset ratkaisut sekä hankintojen pilkkominen. EU ei saa tuhota kilpailukykyään ja taloudellisen toiminnan ja yrittäjyyden sekä pk-yritysten kasvun edellytyksiä liian tiukalla sääntelyllä ja byrokratialla.

Kokoomus

Ryhmäkanne soveltuu lähtökohtaisesti huonosti suomalaiseen oikeusjärjestelmään eikä sen käyttöä tulisi laajentaa nykyisestä (ainakaan ilman perusteellista vaikutusten arviointia ja harkintaa).

SDP

Ryhmäkanneoikeus ehkäisisi väärinkäytöksiä ja suojaisi heikompaa osapuolta työmarkkinoilla. Huolehtimalla kattavasta yritysvastuusääntelystä huolehditaan, ettei eurooppalaisilla markkinoilla voi menestyä työntekijöiden oikeuksia polkemalla.

Keskusta

Suomen oikeusjärjestelmän kannalta EU-tason ryhmäkanneoikeus ei olisi toimiva ratkaisu.

Vihreät

Työmarkkinajärjestöjen ryhmäkanneoikeus on voimassa jo useassa EU-maassa. Työntekijöiden hyväksikäyttö laittomin työehdoin on kuitenkin laaja ilmiö koko Euroopassa, ja siitä kärsivät erityisesti kolmansista maista EU:iin töihin saapuvat. Usein yksilöiden on vaikeaa tai jopa mahdotonta hakea itselleen oikeutta omin voimin. Ryhmäkanneoikeus mahdollistaisi hyväksikäytetylle työntekijälle paremman oikeusturvan.

Vasemmistoliitto

Ryhmäkanneoikeus olisi vahva viesti työntekijöiden oikeusturvan puolesta. Yksittäisellä työntekijällä on edessään suuri kynnys puolustaa oikeuksiaan, sillä vaakakupissa painaa pelko työpaikan menettämisestä. Ammattiliittojen ryhmäkanneoikeus ehkäisisi ennalta työsuhteisiin liittyvien riitoja. Tieto ryhmäkanteen mahdollisuudesta lisäisi myös työnantajien motivaatiota ratkoa ongelmia jo ennen niiden kärjistymistä.

RKP

-

Kristillisdemokraatit

Yritysvastuudirektiivi on kannatettava ja EU:n yritysvastuusääntelyä on edelleen kehitettävä. Ryhmäkanneoikeus ujutettiin direktiivin sisältöön viimemetreillä. Suomen oltava edelleen vahva ennakkovaikuttaja direktiivin lopullisessa muodossa. On varmistettava, ettei ylimääräisellä sääntelyllä lisätä raskasta byrokratiaa ja heikennetä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä. Kristillisdemokraatit ei kannata ryhmäkanneoikeutta eikä sitä pidä yritysvastuudirektiiviin sisällyttää.

Kokoomus

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Suomessa tehtävässä työssä sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen lakeja ja vähimmäistyöehtoja.

SDP

Työntekijöiden oikeudet on taattava kaikille kansalaisuudesta tai lupastatuksesta riippumatta. Kaikille Euroopassa asuville ihmisille on turvattava oikeus hyvinvointiin, tasa-arvoon, reiluun työelämään ja toimeentuloon.

Keskusta

EU:n on helpotettava laillisia reittejä työvoiman maahanmuuttoon sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, toteuttamalla suunnitelmat EU:n osaajareservistä ja yksinkertaistamalla yhteyksiä työnantajien ja kolmansien maiden kansalaisten välillä alueilla, joilla on työvoimapulaa jäsenvaltioissa. Tarkoituksena ei voi kuitenkaan olla, että työmarkkinoille luotaisiin kahdet erilaiset säännöt, vaan on selvää, että ulkomaisen työntekijän työsuhteessa tulee noudattaa vähintään suomalaisia työsuhteen minimiehtoja.

Vihreät

Ei ole olemassa mitään perustetta sille, että työntekijöitä kohdellaan eri tavoin sen mukaan, mistä he ovat kotoisin. Kaikilla työntekijöillä on oltava yhdenvertaiset oikeudet.

Vasemmistoliitto

Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö on kasvava ongelma monilla aloilla. Sanktioiden työehtoja rikkoville ja esimerkiksi liian pientä palkkaa maksaville työnantajille tulee olla riittävät, jotta tähän ihmisoikeuksia polkevaan ja epäreilua kilpailua luovaan toimintaan on mahdollista puuttua. Työntekijöiltään varastava ja työehtoja polkeva työnantaja toimii myös muita, rehellisesti toimivia yrittäjiä vastaan.

RKP

Tarvitsemme lisää työvoimaa ja Suomessa työskenteleville henkilöille tulee olla samat ehdot kun kaikilla muilla.

Kristillisdemokraatit

Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista. Lähetettyjen työntekijöiden direktiivi määrittää sen, että muista EU-maista Suomeen tulevien työntekijöiden suhteen on noudatettava samaa palkkatasoa ja työehtoja kuin suomalaisten työntekijöiden kohdalla. Kausityöntekijöitä sääntelevä direktiivi on puolestaan kolmansista maista EU:n ulkopuolelta tulevia, usein mm. maa- ja puutarhatalouden sesonkitöitä saapuvia varten. Haasteena molemmissa on valvonta; miten estää sääntöjen kiertäminen. Asiaan puuttumiseksi tarvitaan nykyistä avoimempaa viranomaisten valvontaa ja yhteistyötä.

Kokoomus

Pitää toisaalta muistaa, että verokilpailu sinänsä ei välttämättä ole haitallinen asia vaan se kannustaa valtiota toimimaan mahdollisimman kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseksi. Verotuksen pysyminen kohtuullisella tasolla on talouskasvun ja kokonaishyvinvoinnin kannalta suotuisaa.

SDP

Haitallinen verokilpailu ja aggressiivinen verosuunnittelu vaikeuttavat hyvinvointivaltion turvaamista ja lisäävät niiden tavallisten työntekijöiden taakkaa, joilla ei ole mahdollisuutta verosuunnitteluun. Päätökset haitallisen verokilpailun ja veronkierron torjuntaa koskevista toimista on syytä tehdä EU:ssa määräenemmistömenettelyllä, jotta yksittäinen valtio ei voi estää veronkiertoon puuttumista.

Keskusta

Toimivilla sisämarkkinoilla on tarjottava yhtäläiset oikeudet/säännökset kaikille yrityksille verotuksen suhteen huolehtien kuitenkin samalla siitä, että verotus pysyy jokaisen jäsenmaan omassa kansallisessa päätösvallassa.

Vihreät

Haitallinen verokilpailu ja aggressiivinen verosuunnittelu rapauttavat veropohjaa niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Verokilpailua on ehkäistävä kansainvälisellä koordinaatiolla. Verotuksen epäreilut porsaanreiät on syytä tilkkiä, jotta veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu eivät vie varoja valtion kassasta ja huononna veronsa tunnollisesti maksavien ihmisten ja yritysten kilpailuasemaa.

Vasemmistoliitto

Verovälttely aiheuttaa edelleen Euroopassa satojen miljardien veromenetykset ja vahvistaa varallisuuden kasautumista. EU:n on jatkossakin tehtävä työtä verovälttelyn ja rahanpesun kitkemiseksi sekä verotietojen avoimuuden puolesta. Veroparatiisit EU:n alueella on suljettava kokonaan, ja unionin on toimittava kansainvälistä verovälttelyä vastaan. Tarvitsemme eurooppalaisen rahoitusmarkkinaveron, jotta myös finanssisektori saadaan hyödyttämään kestävää talouskehitystä. Lisäksi on säädettävä koko EU:n kattava, rikkaimpiin kohdistuva varallisuusvero. Eurooppalaista veroa on vaikeampi kiertää kuin kansallisia veroja, ja samalla hillitään jäsenmaiden välistä verokilpailua.

RKP

EU:n sisäisten sääntelyjärjestelmien monimuotoisuus luo porsaanreikiä, joita hyödynnetään aggressiiviseen verosuunnitteluun, korruptioon ja harmaaseen talouteen. Tehokkaat vastatoimet vaativat yhteistyötä, ja siksi on tärkeää, että me EU:ssa toimimme yhdessä vastataksemme näihin haasteisiin.

Kristillisdemokraatit

Päävastuu veropolitiikasta ja verotusjärjestelmästä on säilyttävä jäsenvaltioilla kuten verotuksen määrääminen, verotusmenettelyt sekä veroprosenttien asettamiset. EU:n toiminnan verotuskysymyksissä on keskityttävä jäsenvaltioiden väliseen koordinointiin, verokilpailun vääristymiin, veronkiertoon liittyviin kysymyksiin sekä korruption kitkemiseen.

EU:n parlamentissa, jäsenvaltioissa ja komissiossa on vahvoja voimia, jotka ajavat unionin taloudellisen vallan kasvattamista. Emme hyväksy EU:n verotusoikeutta.

Kokoomus

Kansalaisjärjestöjen osallistuminen keskeisten politiikkatoimien valmisteluun on tärkeää, ja tätä varten tulee olla kattavat kuulemis- ja lausuntomenettelyt.

SDP

Vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti ja niin, että eriarvoisuus ei lisäänny. Erityisen tärkeää on huolehtia työntekijöiden mahdollisuuksista kehittää omaa osaamistaan ja kouluttautua tarvittaessa uudelleen, jotta heidän osaamisensa vastaa jatkossakin muuttuvan työelämän vaatimuksia.

Keskusta

EU:n lainsäädännössä on nykyistä paremmin varmistettava eri sidosryhmien kuuleminen ja tehtävä lainsäädännön vaikutusarvioinnit eri toimialoille ja ammattiryhmille.

Vihreät

Vihreä siirtymä tarkoittaa mullistuksia myös työmarkkinoilla. Puhtaat ratkaisut tuovat uusia työpaikkoja ja vientiä, mutta samalla osa vanhoista aloista taantuu ja tarvitaan uusia taitoja. Siirtymän aikana työntekijöitä ja yrittäjiä on tuettava ja heidät on otettava mukaan päätöksentekoon. Tämä pätee erityisesti aloilla, joita ilmastonmuutoksen vaikutukset tai sen aiheuttama työn murros muuttavat paljon.

Vasemmistoliitto

Kansalaisyhteiskunnan demokraattisia mahdollisuuksia osallistua reilun ilmastokestävän siirtymän suunnitteluun ja toteutukseen on vahvistettava, jotta eri ihmisryhmien tarpeet ja oikeudet tulevat huomioiduksi. Kansalaisia osallistava ja reilusti suunniteltu ilmastokestävä siirtymä takaa ihmisoikeuksia kunnioittavan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen muutoksen.

RKP

Kaikki tulee osallistua ilmastotalkoisiin. Vihreää siirtymää tulee tehdä oikeudenmukaisesti ja demokraattisesti niin että kaikki äänet kuunnellaan, tämä koskee myös liittoja ja työntekijöitä. Haluamme osallistaa mahdollisimman paljon EU-kansalaisia ja emme tue sitä, että lainsäädännön avulla nostetaan tietty ryhmä erityisasemaan.

Kristillisdemokraatit

Ympäristön tuhoutuminen ja yhteiskuntien sosiaalisen rakenteen rapautuminen kulkevat valitettavasti usein käsi kädessä. Sosiaalisesti vahvat ja luottamuksen varaan rakentuvat yhteiskunnat selviävät paremmin myös muuttuvassa ilmastossa. Yksilön näkökulmasta esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on paljolti kyse arvoista, elämän tavoitteista ja kulutuksesta. Niihin kuitenkin vaikutetaan ensisijaisesti muutoin kuin hallinnon ja julkisen sektorin kautta. Euroopan globaalia johtajuutta ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämisessä ei voida viedä eteenpäin irrallaan ihmisten arjesta ja perustarpeista tai eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja yhteiskunnan toimivuuden varmistamisesta. Kestävyyden eri osa-alueiden tasapainoa on etsittävä päätöksenteossa jatkuvasti. Emme kannata asian edistämiseksi EU-tason sääntelyä, mutta pidämme tärkeänä, että kansalaiset osallistuvat kunkin jäsenmaan demokraattisten järjestelmien kautta ilmastotoimien valmisteluun ja toteutukseen. Esimerkiksi Suomessa lainsäädäntöprosessissa kuullaan työntekijöitä edustavia tahoja laajasti.