Varhaistettu yrityksen saneerausmenettely ennen tosiasiallista maksukyvyttömyyttä
Työryhmän välimietinnöstä yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamiseksi (”Yrityssaneerauslain muuttaminen: maksukyvyttömyysdirektiivin täytäntöönpano”)
Oikeusministeriö
www.lausuntopalvelu.fi
Lausuntopyyntönne 18.5.2021
VN/13298/2019
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:
Lausuntopyynnön kohteena on esitys, jolla mahdollistettaisiin varhaistettu saneerausmenettely ennen tosiasiallista maksukyvyttömyyttä. Lausumme tältä osin, että nykyinenkin saneerausmenettelyä koskeva laki mahdollistaa jo varhaistetun saneerausmenettelyn uhkaavan maksukyvyttömyyden tilanteessa. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty varsin vähän. Kahden erilaisen saneerausmenettelyä koskevan menettelyn mahdollisuus saattaa muodostua sekavaksi, varsinkin kun nykyinenkin säännöstä mahdollistaa uhkaavan maksukyvyttömyyden tilanteet.
Uhkaavan maksukyvyttömyyden tilanteiden määrittely on keskeistä. Määrittelyn tulisi perustua liiketaloudellisiin dokumentoitavissa oleviin tekijöihin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa saneerausmenettelyä haetaan, sitä enemmän edellytysten täyttyminen perustuu lyhyemmän aikavälin tietoon, oletuksiin ja tulevaisuuden näkymiin. Myös työryhmä on tähän ongelmaan viitannut todetessaan tulkintatilanteiden mahdollisesti lisääntyvän tältä osin. Tältä osin perusteiden on oltava mielestämme täysin selkeästi ainoastaan liiketaloudellisiin seikkoihin perustuvia.
Esityksessä ehdotetaan myös, että saneerausmenettelyyn hakeutumisesta voisi päättää nykyisen yhtiökokouksen sijaan hallitus. Saneerausmenettelyssä on kyse keskeisestä yrityksen toimintaan ja jopa olemassaoloon liittyvästä asiasta, joista asioista päättäminen kuuluu yleensä yrityksen ylimmälle päättävälle elimelle eli yhtiökokoukselle. Lausumme tältä osin, että päätäntävallan siirtäminen tältä osin tulisi säilyttää yhtiökokouksella sillä uhallakin, että tämä saattaa pidentää hieman saneerausmenettelyyn hakeutumista. Ylimääräisen yhtiökokouksen järjestäminen tarvittaessa yrityksen kannalta näin keskeisen asian kannalta on perusteltua. Saneerausmenettelyyn hakeutuminen tarkoittaa myös yrityksen sidosryhmien kuten työntekijöiden aseman kannalta selvitettäviä asioita, joiden selvittämiseen on hyvä varata muutoinkin aikaa.
Erillisen rekisterin perustaminen kelpoisuusehdot täyttävistä henkilöistä pesänhoitajiksi tai selvittäjäksi on mielestämme kannatettava ehdotus. Myös esitettävän henkilön velvollisuus liittää selvitys kokemuksestaan, asiantuntemuksestaan ja kyvyistään toimia pesänhoitajana tai selvittäjänä on hyvä asia, mutta selvitysten taso saattaa käytännössä vaihdella tältä osin. Kyseinen selvitys on kuitenkin hyvää lisäinformaatiota päätettäessä ko. henkilön soveltuvuudesta.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
