Työllisyysrahaston tehtävien kehittämistä selvittäneiden selvityshenkilöiden ehdotuksista
Sosiaali- ja terveysministeriö
www.lausuntopalvelu.fi
VN/27116/2020
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:
1. Työyhteisöetuus:
Työyhteisöetuus olisi uusi etuus jatkuvan oppimisen ja työkyvyn ylläpitämisen tukemiseksi työpaikoilla. Työyhteisöetuus olisi tarkoitettu työelämän murroksia ennakoivaan, työyhteisössä tapahtuvaan osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen ja niitä tukevien palveluiden hankintaan.
Etuus olisi tarkoitettu työyhteisöä tai sen tiimiä koskeviin sellaisiin osaamisen kehittämisen toimiin, jotka tukisivat työyhteisön yhdessä asettamia tavoitteita, ja jotka edistäisivät työnantajan asettamaa kokonaistavoitetta. Etuus olisi kaikkien työnantajien haettavissa, mutta sen viestintä- ja markkinointitoimet kohdentuisivat erityisesti murroksessa olevilla toimialoilla toimiville työyhteisöille tai nopeasti muuttuvissa työtehtävissä työskenteleville tiimeille. Työyhteisöetuudella voitaisiin hankkia ulkopuolista asiantuntijatukea tai korvata mahdollisia sijaiskustannuksia esimerkiksi silloin, kun tarvitaan lisäaikaa työpaikkaohjaajan tehtävään.
Kysymykset
Miten ehdotus tukee jatkuvaa oppimista ja osallistumista lyhytkestoiseen koulutukseen työuran aikana ja irtisanomistilanteessa?
Ehdotus uudesta työyhteisöetuudesta tukee todennäköisesti näitä tavoitteita melko hyvin. Työsuhteen aikana tapahtuva osaamisen kehittäminen jää usein erityisesti matalan formaalin koulutuksen saaneiden kohdalla vähäiseksi. On perusteltua, että juuri tähän haasteelliseen vaiheeseen pyritään tarttumaan hyödyntämällä työyhteisön ja vertaistuen voimaa.
Luottamusmies on avain työyhteisöön. Etuuden mukaiset toimenpiteet kantavat hedelmää parhaiten, kun niiden toimeenpanoon sitoutetaan esimiehet ja luottamusmiehet. Osaamisen kehittämisen johtaminen, muutosjohtaminen sekä osaamistarpeiden muutosten havainnointi ovat avainasemassa. Jos luottamusmiestä ja työyhteisöä ei saada sitoutettua etuuden mukaiseen osaamisen kehittämiseen, sen hyödyt valuvat hukkaan.
Oleellista on, että työyhteisöetuuden käyttö mahdollistaa työssäkäyvälle henkilölle osaamisen kehittämisen työaikana, palkallisena sekä kaikkia työntekijöitä työsuhteen muodosta riippumatta koskevana.
Miten ehdotus edistää aikuiskoulutustuen kohdentumista työelämän muutoksen edellyttämällä tavalla?
Kohdentuminen riippuu siitä, osataanko työelämän muutoksia ennakoida ja havainnoida työyhteisössä ja työpaikalla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työpaikkatason muutostarpeet huomioidaan, sitä tehokkaammin niihin kyetään puuttumaan työyhteisöetuuden kaltaisilla menetelmillä. Tällaisessa tunnistamistyössä myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on merkittävä rooli. Palvelukeskuksen ja Työllisyysrahaston kommunikointi ja yhteistyö on syytä olla saumatonta.
Toinen selkeä onnistumisen kriteeri on laadukas ja toimiva viestintä. On oikein, että viestinnällisin toimenpitein etuutta pyritään kohdentamaan muutoksen kourissa oleviin tai kohti muutosta eteneviin työyhteisöihin. Erityisesti vähäisillä osaamisen kehittämisen resursseilla operoivat pienet työnantajat ovat tarpeellinen markkinointityön kohde.
Jos selvityshenkilöiden peräänkuuluttama ekosysteeminen ajattelu kehittyy normiksi, voi työyhteisöetuudesta muodostua normaali laajojen yhteistyöverkostojen käyttämä osaamisen kehittämisen keino.
Miten ehdotus täydentää tai suhteutuu olemassa oleviin jatkuvaa oppimista tukeviin palveluihin ja niitä tarjoaviin toimijoihin?
Jatkuvan oppimisen nykyisessä ekosysteemissä on tarve työssäkäyville henkilöille kohdistetulle, kohtuullisen alhaisen kynnyksen osaamisen kehittämisen menetelmille. Työyhteisöetuus voi täyttää tätä tarvetta, jos sen markkinointi kohdistetaan oikein, se kykenee tarjoamaan työyhteisön kollektiivisesti tarvitsemaa osaamisen kehittämistä ja on pidemmän tähtäimen investointina hyötyä tuottava.
Miten arvioitte ehdotuksen edellyttämän investoinnin vaikuttavuutta työllisyyden ja tuottavuuden näkökulmasta?
Osaaminen on useimmilla aloilla tuottavuuden kehittämisen ytimessä. Esitetty työyhteisöetuus osana laajempia jatkuvan oppimisen paikallisia ja alueellisia ekosysteemejä on taloudellisesti ja työllisyyden näkökulmasta todennäköisesti kannattava investointi, vaikka onkin hyvin vaikea arvioida työyhteisöetuuden tuomaa tuottavuuden kasvun suhdetta sen vaatimiin taloudellisin panostuksiin.
Samalla kokonaisille työyhteisöille kohdistettu koulutus on taloudellinen osaamisen kehittämisen keino. Oleellista on osata räätälöidä myös kollektiivisesti toteutettua koulutusta työyhteisön tarpeiden mukaan.
Muuta työyhteisöetuutta koskevasta ehdotuksesta, esimerkiksi miten työyhteisöetuus sopii Työllisyysrahaston palveluvalikoimaan tai toteuttaa aikuiskoulutustuen perustavoitteita?
Kaiken kaikkiaan kollektiivisen työyhteisön näkeminen osaamisen kehittämisen kohteena on erittäin kannatettava. On tutkittu asia, että hyvä ja kannustava työyhteisö edistää oppimista yksilön saadessa vertaistukea työtovereiltaan.
2. Ohjelmallinen aikuiskoulutustuki:
Aikuiskoulutustuen rinnalle luotaisiin laajennettu etuusohjelma, joka tukisi erityistarpeessa olevien ryhmien kouluttautumista. Ohjelmallisella etuudella tunnistettaisiin nykyistä paremmin muutoksessa olevat työelämän toimialat. Ohjelman sisältö vaihtelisi kohderyhmän tarpeiden mukaisesti ja kohderyhmää koskeva etuus olisi aina määräaikainen. Kohderyhmille luotaisiin nykyisestä poikkeavat joustavammat ehdot etuuden saamiselle. Lisäksi luotaisiin kohdistettu markkinointi- ja viestintäsuunnitelma määriteltyjen kokeiluvuosien ajaksi. Ohjelmallisen aikuiskoulutustuen kohderyhmiä voisivat olla esimerkiksi perusasteen varassa olevat, maahanmuuttajataustaiset, epätyypillisissä palvelussuhteissa olevat sekä nuoret työlliset ja ikääntyneet. Lisäksi ohjelmalla voitaisiin huomioida tiettyjen rakennemurrosalojen tai ryhmien poikkeustilanteita.
Kysymykset
Miten ehdotus tukee jatkuvaa oppimista ja osallistumista lyhytkestoiseen koulutukseen työuran aikana ja irtisanomistilanteessa?
Ohjelmallisen, kohdistetun aikuiskoulutustuen tavoitteet ovat oikeat. Sillä pyritään tunnistamaan työmarkkinoiden kannalta haasteellisia kohderyhmiä ja tarjoamaan niille mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työmarkkina-aseman parantamiseen.
Ehdotus mahdollistaisi erittäin lyhytkestoisen kouluttautumisen rajatulle kohderyhmälle. Tämäkin on toki hyvä asia, mutta muuttaa Työllisyysrahaston toiminnan melko suoraviivaista luonnetta monimutkaisemmaksi, kun aikuiskoulutustuen saamisen kriteereihin aletaan tehdä yhä suurempia poikkeuksia.
Työllisyysrahaston roolin on raportissa esitetty pysyvän nykyisenkaltaisena etuudentarjoajana. Etuuksiin liittyvien prosessien ja kriteerien tulisi edelleen säilyä kohtuullisen yksinkertaisina erityisesti käyttäjän näkökulmasta.
Työnjaon ja hallinnon selkeyden vuoksi toimivinta olisi, että uudet työelämän osaamisen kehittämisen menetelmät ideoidaan Jatkuvan oppimisen ja työllisuuden palvelukeskuksen ja Työllisyysrahaston yhteistyönä. Ohjelmallisen aikuiskoulutustuen jatkon kehittelyssä on myös työmarkkinaosapuolten syytä olla mukana.
Miten ehdotus edistää aikuiskoulutustuen kohdentumista työelämän muutoksen edellyttämällä tavalla?
Periaatteessa tuen kohdistaminen työelämän muutoksen ja murroksen riepottelemille työntekijäkohderyhmille on aivan oikein. Käytännössä työelämän muutosten ja oikeiden kohderyhmien määrittely ja valinta voi kuitenkin olla erittäin vaikea toteuttaa. Kohderyhmät (kuten raportissa mainitut ”maahanmuuttajataustaiset”) vaativat selkeää määrittelyä.
Esitetyn kaltaisen ohjelmallisen aikuiskoulutustuen onnistuminen riippuu tulevan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toiminnan muodoista sekä palvelukeskuksen ja Työllisyysrahaston yhteistyön laadusta. On positiivista, jos Työllisyysrahastolla on valmius pohtia rooliaan Palvelukeskuksen luomien uusien mallien edistäjänä etuudentarjoajan roolissa.
Miten ehdotus täydentää/suhteutuu olemassa oleviin jatkuvaa oppimista tukeviin palveluihin ja niitä tarjoaviin toimijoihin?
Kohdennetulle aikuiskoulutusetuudelle on paikkansa, mutta samalla on syytä peräänkuuluttaa työnantajien suoraa vastuuta työntekijöidensä osaamisen kehittämisestä.
Nykyinen aikuiskoulutustuki tukee omaehtoista opiskelua. Ratkaisut työmarkkinoiden muutosten ja murrosten myötä tapahtuviin osaamistarpeiden muutoksiin eivät ole kaikissa tapauksissa työntekijän omaehtoisuuteen perustuvia, vaan ensisijaisesti työnantajan toimiin perustuvia.
Oleellista on, että työnantajan vastuulla olevaa osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä ei siirretä työntekijän itsensä tai yhteiskunnan harteille.
Miten arvioitte ehdotuksen edellyttämän investoinnin vaikuttavuutta työllisyyden ja tuottavuuden näkökulmasta?
Arviointi on tässä vaiheessa erittäin vaikeaa. Investoinnin vaikuttavuus riippuu kohderyhmien määrittelemisen onnistumisesta, markkinoinnin onnistumisesta ja yhteistyöstä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen kanssa.
Miten arvioitte ehdotuksen yhteensopivuutta suhteessa aikuiskoulutustuen nykyiseen palveluvalikoimaan ja miten arvioitte sen toteuttavan aikuiskoulutustuen perustavoitteita?
Vain tietyille kohderyhmille kohdistettu tuki on perusteltu, jos sillä kyetään oikeasti edistämään katveeseen jääneiden työntekijöiden osaamista ja työmarkkinakelpoisuutta. Samalla tuki vie Työllisyysrahaston roolia kauemmaksi alkuperäisestä työssäkäyvien aikuisten omaehtoisesta osaamisen kehittämisen tukemisesta.
Uudenlaisen ohjelmallisen aikuiskoulutustuen kehittämistä on syytä jatkaa yhdessä työmarkkinaosapuolten sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden osaamiskeskuksen kanssa. Aivan ehdottomasti ennen uuden tuen laajempaa käyttöön ottoa sitä on syytä hallitusti pilotoida pienen kohderyhmän käytössä.
3. Työllisyysrahasto osaksi jatkuvan oppimisen ekosysteemiä:
Työllisyysrahasto vahvistaa jatkuvan oppimisen ja työkyvyn ylläpitämisen osaamistaan lisäämällä resursseja verkostotyöhön ja varmistamalla asiakaspalveluhenkilöstönsä riittävän tietämyksen jatkuvan oppimisen palveluista ja toimijoista Suomessa. Työllisyysrahasto vahvistaa ja vakiinnuttaa roolinsa jatkuvan oppimisen ekosysteemissä siten, että vastuuministeriöt kutsuvat Työllisyysrahaston mukaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden verkostoihin ja kehittämistyöryhmiin ja rahasto osallistuu osaltaan Elinikäisen ohjauksen strategisen tavoitteen mukaiseen kansalliseen ohjaustyön ydin- ja erikoisosaamisten kuvaustyöhön. Lisäksi rahasto tuottaa systemaattista tietoa toiminnastaan eri ohjaustoimijoiden yhteiseen käyttöön, osallistuu suunnitteilla olevan jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden käytännön kehittämiseen ja toteuttamiseen. Työllisyysrahaston tietojärjestelmien tuottama tieto integroidaan osaksi jatkuvan oppimisen digitaalista palvelukokonaisuutta ja valmistelee toimijakohtaisen yhteistyöohjelman.
Kysymykset
Miten arvioitte tämän ehdotuksen tukevan jatkuvaa oppimista ja osallistumista täydennyskoulutukseen?
Työllisyysrahastolla on työssäkäyville aikuisille tarkoitettujen opintoetuuksien myöntäjänä rooli osana jatkuvan oppimisen ekosysteemiä. Työllisyysrahaston sisäisten resurssien kohdistaminen strategisten kumppanuuksien luomiseen ja ylläpitoon sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden verkostoihin on tältä osin perusteltua. Rahaston tuottaman tiedon hyödyntäminen laajemmin osana jatkuvan oppimisen digitaalista palvelukokonaisuutta on sekin erittäin hyödyllistä.
Työllisyysrahaston toiminnan uudistuessa ja sen allokoidessa resurssejaan uudelleen on kuitenkin muistettava selvityshenkilöiden näkemys, että Työllisyysrahaston tehtäviä ei ole tarvetta laajentaa. SAK:n näkemyksen mukaan rooli etuuspalveluita tuottavana organisaationa on sopiva, mutta laajempi verkostoituminen ja yhteistyö Jatkuvan oppimisen muiden toimijoiden kanssa on tarpeellista.
Miten arvioitte esitettävän investoinnin vaikuttavuutta?
Työllisyysrahaston selkeämpi rooli osana jatkuvan oppimisen ekosysteemiä tuo sen tarjoamat etuudet lähemmäksi käyttäjiä, mikä hyvin todennäköisesti lisää investoinnin vaikuttavuutta.
Onko teillä muuta lausuttavaa tästä ehdotuksesta?
4. Englanti viralliseksi palvelu- ja asiointikieleksi:
Työllisyysrahasto ottaa aikuiskoulutusetuuksiin kolmanneksi viralliseksi palvelu- ja asiointikielekseen englannin. Esityksen tarkoituksena on helpottaa kaikkien aikuiskoulutusetuutta hakevien tai sitä suunnittelevien asiointia ja parantaa palveluiden saatavuutta.
Kysymykset
Miten arvioitte tämän ehdotuksen tukevan jatkuvaa oppimista ja osallistumista täydennyskoulutukseen?
Työelämän kehittyminen moni-ilmeisemmäksi on vääjäämätöntä. Toivottavaa on, että heikolla suomen kielitaidolla työmarkkinoilla olevat ihmiset pääsisivät kriteerien täyttyessä Työllisyysrahaston tarjoamien etuuksien äärelle.
Samaan aikaan on muistettava, että syyt heikolla suomen kielellä varustettujen työntekijöiden vähäiseen osuuteen aikuiskoulutustuen käyttäjinä ovat moninaiset. Usein syynä eivät ole vaikeudet Työllisyysrahaston palvelujen käytössä, vaan puutteet myöntämisedellytysten täyttymisessä. Tähän haasteeseen tartutaan parhaiten mm. kehittämällä maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työuria ja työsuhteiden laatua.
Miten arvioitte esitettävän investoinnin vaikuttavuutta?
Investoinnin vaikuttavuutta on hyvin vaikea arvioida. Laajempi palvelu englannin kielellä vaatii Työllisyysrahastolta uusia resursseja. Ennen palvelu- ja asiointikielten laajentamista ja resurssien uudelleenallokointia on syytä selvittää tarkemmin syyt, jotka vaikuttavat heikon suomen kielen taidon omaavien työntekijöiden haasteisiin hakea aikuiskoulutustukea.
Onko teillä muuta lausuttavaa tästä ehdotuksesta?
Muutos vaatisi muutoksia lainsäädäntöön. On perusteltua arvioida muutostarpeita samalla tavalla kaikkien sosiaaliturvan toimeenpanijoiden (esim. Kela, työttömyyskassat) osalta.
5. Etuusprosessin tehostaminen yrittäjien aikuiskoulutustuessa:
Yrittäjän aikuiskoulutustuen toimeenpanossa tulojen aleneman tarkastelusta luovutaan. Tämän sijaan painopiste siirretään suoritettavien opintojen päätoimisuuden tarkasteluun siten, että päätoimisuuden raja nostetaan neljään opintopisteeseen tukikuukaudessa.
Kysymykset
Miten arvioitte tämän ehdotuksen tukevan jatkuvaa oppimista ja osallistumista täydennyskoulutukseen?
Yrittäjien aikuiskoulutustuen suosio on jäänyt vaatimattomaksi, vaikka osaamisen kehittämisen tarpeet ovat yrittäjäkentässä yhtä akuutit kuin palkansaajien parissa.
On erittäin vaikeaa arvioida, kuinka paljon yrittäjätulojen aleneman tarkastelusta luopuminen ja päätoimisen opiskelun rajan nosto vaikuttavat tuen suosioon. Idea on kuitenkin mielenkiintoinen, joten sitä tulisi kokeilla hallitulla pilotoinnilla, jossa etuuden markkinointitoimet kohdistettaisiin esimerkiksi mikroyrittäjiin.
Miten arvioitte esitettävän investoinnin vaikuttavuutta?
Vaikuttavuutta on hyvä testata pilotointijaksolla, jonka pohjalta voi harkita suurempia muutoksia yrittäjien aikuiskoulutustukeen.
Onko teillä muuta lausuttavaa tästä ehdotuksesta?
6. Etuuden piiriin kuuluvien koulutuksien laajennus:
Tuettavien opintojen piiriin lisätään ulkomaisissa oppilaitoksissa ulkomailla suoritetut opinnot tai ulkomaisen oppilaitoksen Suomessa tarjoamat opinnot, jos opinnot ovat rinnastettavissa tai vastaavat suomalaisissa oppilaitoksessa suoritettavia tutkinto tai niiden osien suorittamiseen tähtääviä opintoja tai ovat rinnastettavissa laissa määriteltyihin lisä- tai täydennyskoulutusta sekä yksityisissä oppilaitoksissa suoritettavat opinnot, jotka ovat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta, jonka tavoitteena on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen, jos oppilaitos on saanut Kelalta opintotukioikeuden. Lisäksi tuettavien opintojen piiriin lisätään sellaiset opinnot, jotka on sijoitettu valtioneuvoston päätöksellä Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FiNQF). Koulutuksen laajennuksen osalta Työllisyysrahasto tiivistää yhteistyötä Kelan kanssa rinnastuspäätöksissä.
Kysymykset
Miten arvioitte tämän ehdotuksen tukevan jatkuvaa oppimista ja osallistumista täydennyskoulutukseen?
Ajatus etuuden piiriin kuuluvien koulutusten laajentamisesta on periaatteessa kannatettava. Koulutuksen tarjonta on kasvavassa määrin globaalia ja erityisesti korkeakoulusuoritusten rinnastaminen ja hyväksiluku on EU-alueella jo erittäin mahdollista.
Ammatillisessa koulutuksessa ei olla vielä samassa tilanteessa. Ammatillisen koulutuksen järjestelmät ovat eri maissa hyvin erilaisia eikä Eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä ECVET ole läheskään täysimääräisesti hyödynnetty.
SAK ei vastusta ulkomaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen huomioimista aikuiskoulutustuen myöntämisen yhteydessä, mutta peräänkuuluttaa opintojen laadunvalvontaa ja työelämäperusteisuutta.
Miten arvioitte esitettävän investoinnin vaikuttavuutta?
Muutos koskisi luultavasti hyvin pientä opiskelijamäärää, jolloin vaikuttavuus jäisi vähäiseksi.
Onko teillä muuta lausuttavaa tästä ehdotuksesta?
7. Muuta lausuttavaa selvityshenkilöiden raportista tai siinä esitetyistä ehdotuksista
SAK ehdottaa, että selvityshenkilöiden työn pohjalta aloitetaan jatkovalmistelu yhteistyössä työmarkkinaosapuolien kanssa. Samalla on syytä arvioida, voisiko esimerkiksi työnantajien koulutuskorvaukseen ja työntekijöiden ammattitutkintostipendiin käytettyjä varoja suunnata uudelleen tukemaan paremmin työpaikkojen ja vähemmän koulutettujen osaamisen kehittämistä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
