Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) valmistelun ja siihen liittyvän ympäristöarvioinnin aloittamisesta

SAK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
15.04. 14:25

Työ- ja elinkeinoministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyyntönne 10.3.2021

Työntekijöiden ja ammattiliittojen osallistuminen oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmien valmisteluun on yksi aivan keskeinen osa oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamista ja YK:n oikeudenmukaisen siirtymän periaatteita.

SAK keskittyy lausunnossaan ensisijaisesti kommentoimaan oikeudenmukaisen siirtymärahaston (JTF) sisältöä, ei niinkään itse ympäristöarviota. Tämä siksi, että SAK:lla ei ole ollut aikaisemmin tähän mahdollisuutta. Toivomme, että lausuntomme vaikuttaa maakuntien oikeudenmukaisen siirtymäsuunnitelmien/kansallisen suunnitelman sisältöön. Ne ovat EU:n oikeudenmukaisen siirtymäasetuksen mahdollisuuksiin suhteutettuna tällä hetkellä suppeat.

Taustaa

EU:n komissio antoi vuonna 2019 tiedonannon vihreän kehityksen ohjelmasta, joka tavoittelee sosiaalisesti oikeudenmukaista ilmastoneutraalia taloutta 2050. Yksi osa kokonaisuutta on oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Eurooppalainen ammattiyhdistysliike ml. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry tuki ja edisti vahvasti komission aloitetta: työntekijöille oikeudenmukaista siirtymää vähähiiliseen talouteen alettaisiin toimeenpanemaan erityisesti kasvihuonekaasupäästöintensiivisillä aloilla säälliset työpaikat turvaten ja luoden. (Pariisin Ilmastosopimus 2015 ja ILO:n suuntaviivat oikeudenmukaisesta siirtymästä kohti kaikille kestäviä talouksia ja yhteiskuntia)

Osana EU:n vihreän kehityksen ohjelman lausuntoa Eduskunnalle SAK totesi, että kunnianhimoisissa ilmastotavoitteissa onnistuminen edellyttää eri fossiilisista polttoaineista ja hiili-intensiivisistä prosesseista eniten riippuvien toimialojen ja työntekijöiden lisäksi energiaintensiivisen teollisuuden, erityisesti prosessi-, kemian-, sementti- ja paperitoimialojen ja niiden työntekijöiden tukemista vihreässä siirtymässä. Näille työntekijöille kohdennetut oikeudenmukaisen siirtymän toimet olivat yksi keskeinen edellytys sille, että Suomen ja EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa voitiin tukea.

Myös Suomen saanti JTF:sta vahvisti SAK:n näkemystä. Sen laskettiin koostuvan hiili-intensiivisten alueiden teollisuuslaitosten kasvihuonepäästöistä 61 %, työllisyydestä teollisuudessa 22 % sekä turpeen tuotannosta 17 %.

Energiaintensiivisen teollisuuden vihreä murros koskee kymmeniä tuhansia työntekijöitä

Suomen kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 edellyttää uudistumista energiajärjestelmän lisäksi myös mm. energiaintensiivisessä teollisuudessa. Suomen ilmastopaneelin mukaan vuoteen 2035 mennessä Suomessa tarvittaisiin vuodelle 2030 jo päätettyihin ilmastotoimiin 35 mt CO2e lisäpäästövähennykset. Näin teollisuuden prosessiperäisten päästöjen vähennystarve olisi neljäntoista seuraavan vuoden aikana 40-50 % (mm. teräs, kemia, sementti), fossiilisten polttoaineiden polton (energia, liikenne, teollisuus) osuuden ollessa 65-90 % ja maatalouden päästöjen 20-30 %. Myös teollisuuden eri toimialojen vähähiilitiekartoista voimme päätellä, että yritykset edistävät vihreää murrosta aktiivisesti energiasektorin lisäksi muilla toimialoilla.

SAK:n Ilmastonmuutoksen vaikutukset työhön ja työntekijän asemaan -selvityksen mukaan ilmastotoimien vaikutusten laajuus on edelleen hämärän peitossa, koska asiaa ei ole tutkittu. Selvityksessä arvioitiin kuitenkin, että Ilmastonmuutos ja sen hillintä eivät todennäköisesti vähentäisi työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla, erityisesti teollisuudessa, huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.

EU:n komissio ja TEM on arvioinut, että turve-energiatuotannossa työskentelee Suomessa reilu 2000 henkilöä. Energiaintensiivisessä teollisuudessa työskentelee satoja tuhansia ihmisiä. Metallinjalostuksessa työskentelee noin 14 000 henkilöä, joista terästuotannossa 8 000. Kemianteollisuudessa jalostettujen öljytuotteiden valmistuksessa noin 2 800 henkilöä, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden jalostuksessa noin 13 000 ja kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa noin 13 300. Suoraan sementtiteollisuudessa työskentelevien määrä on pieni, mutta sementtiä käytetään Suomessa runsaasti rakentamisessa. Lisäksi kaivosteollisuus kuluttaa paljon sähköä. Kaivosteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus on n. 13 000. Paperiteollisuudessakin yli kymmen tuhatta.

SAK tunnistaa EU:n ja Suomen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan aiheuttavat negatiiviset sosioekonomiset vaikutukset turvetoimialalle ja on niistä huolissaan. Turvetoimialan työntekijöiden ja yrittäjien pitää saada julkista tukea ja olla keskeinen JTF-toimien kohde. On myös perusteltua, että JT-rahoitettavat toimet kohdistuvat ensin turvetoimialaan, sillä EU:n ilmastopolitiikan negatiiviset vaikutukset vaikuttavat siellä ensin.

Maakuntien oikeudenmukaisten siirtymien suunnitelmien sosioekonomiset vaikutusarviot tehtävä myös energiaintensiivisen teollisuuden toimialoille

Osana JTF-valmistelun ja siihen liittyvän ympäristöarvioinnin aloittamisesta koskevan lausuntopyynnön taustamateriaalia on ohje maakunnille alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien valmistelusta. Niitä ohjeistetaan perustelemaan suunnitelmien sisältöehdotuksia siten, että tuettava toiminta pohjaa turvetuotannon vähenemisen ja alasajon negatiivisiin sosioekonomisiin haittavaikutuksiin.

Laatimisohjeen osa A:ssa siirtymän sosioekonomisten ja ympäristöllisten haittavaikutusten sekä vaarassa olevien työpaikkojen tunnistamiseksi kehotetaan yksilöimään taloudellinen toiminta ja toimijat, joihin vaikutus kohdistuu ja erottelemaan toisistaan sekä taantuvat että murroksessa olevat alat, joiden odotetaan muuttavan toimintaansa, prosessejaan ja tuotostaan.

SAK:n asiantuntijat ovat nähneet muutamien maakuntien JT-suunnitelmaluonnokset. Niiden perusteella näyttää huolestuttavasti siltä, että TEM:n ohjeistusta on tulkittu niin, että suunnitelmissa keskitytään pelkästään turvetoimialaan. Maakuntien muita murroksessa olevia toimialoja, kuten energiaintensiivisen teollisuuden toimialoja, ja niissä toimivien yritysten työtekijöiden uudelleenkoulutustarpeita eikä työttömyysriskejä ole kartoitettu juuri lainkaan. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva asetus olisi mahdollistanut huomattavasti turvetoimialaa laajemman kohderyhmätulkinnan.

Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä erityisesti teollisuudessa. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen. Suunnitelmien analyysi olisi perusteltua tehdä sekä taantuvien että murroksessa olevien alojen osalta. Vain näin selviää, kuinka suuri täydennys- tai uudelleenkouluttamistarve Suomessa on myös mm. vihreässä murroksessa olevien teollisuustyöntekijöiden osalta. Samalla mahdollistettaisiin myös näiden alojen työntekijöiden hyötyminen JTF-toimista ja vältettäisiin varmemmin osaamisen vanhenemisesta johtuva työttömyys. Ei pidä siirtää julkisia tukitoimia siihen asti, että työntekijät jäävät työttömiksi, vaikka toki myös työllisyyttä edistävät toimet ovat tärkeitä JT-varoin rahoitettavia toimia.

Jotta osaamisen päivittämistoimet voidaan rahoittaa JTF:stä, on maakuntien suunnitelmiin sisällytettävä myös energiaintensiivisiä toimialoja koskevat sosioekonomiset vaikutusarviot.

Jos analyysi jätetään tekemättä, tuhannet teollisuustyöntekijät jäävät JTF-toimien ulkopuolelle.

TEM:n pitää varmistaa, että maakuntien JT-suunnitelmat koskevat myös muita kuin turvetoimialan työntekijöitä koulutus- ja työllistämistoimien osalta.

Puolet JTF-varoista ohjattava työntekijöiden ja mikroyrittäjien osaamisen vahvistamiseen ja työllisyyden edistämiseen

JTF:n varoista 50 % olisi perusteltua kohdentaa työntekijöiden ja mikroyrittäjien osaamisen päivittämiseen ja työllisyyden edistämistoimiin. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahden muun selkeästi suuremman kokonaisuuden, Invest EU ja EIP:n, tavoitteena kun on edistää erityisesti yksityisten ja julkisten toimijoiden kestäviä investointeja. Näistä kahdesta muusta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kokonaisuudesta ei voi rahoittaa lainkaan investointeja inhimilliseen pääomaan.

Ammattiliittojen jättäminen (maakuntaliittojen) oikeudenmukaisten suunnitelmien valmistelun ulkopuolelle on YK:n oikeudenmukaisen siirtymän periaatteiden vastaista

Ammattiliittoja ei kutsuttu mukaan valmistelemaan suurimpaa osaa oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmia. Niistä saatiin pääasiasta tietoa MYR:ien kautta siinä vaiheessa, kun luonnokset olivat jo valmiina. Työntekijöiden ja ammattiliittojen osallistuminen oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmien valmisteluun on yksi aivan keskeinen osa oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamista ja YK:n oikeudenmukaisen siirtymän periaatteita.

SAK ei voi hyväksyä sitä, että ammattiliitot on jätetty sivuun oikeudenmukaisten siirtymäsuunnitelmien valmistelusta. Suunnitelmavalmistelun ulkopuolelle jättämistä ei voi korvata sillä, että asia on saatettu joissain MYR:ssä tiedoksi myös niiden mahdollisille ayliikettä edustaville jäsenille.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry