ILOlle vuonna 2020 annettavat raportit (ILOn perussäännön artiklat 19 ja 22)

SAK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle

Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo@tem.fi

Lausuntopyyntönne 3.7.2020
VN/6407/2020

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:

Lisäys yleissopimukseen 87

Suomen eri oikeusistuimissa on ollut vuodesta 2009 vireillä kysymys siitä, onko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry:n tekemä osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus ns. keltainen työehtosopimus vai ei. 

Helsingin hovioikeus katsoi vuonna 2015 Helsingin käräjäoikeudessa kantajana olleen työntekijän vaatimuksesta, että edellä mainittu työehtosopimus on ns. keltainen työehtosopimus ja määräsi vastaajana olleen työnantajan maksamaan kantajan palkkasaatavat viestintä- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan. Korkein oikeus ei antanut työnantajalle valituslupaa eikä myöskään purkanut hovioikeuden tuomiota. Tämän jälkeen Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry hakivat keltaiseksi julistetulle työehtosopimukselle yleissitovuutta. Yleissitovuuden vahvistamislautakunta katsoi kuitenkin vuonna 2016, että kyse oli keltaisesta työehtosopimuksesta eikä vahvistanut yleissitovuutta. Työtuomioistuin ei muuttanut vahvistamislautakunnan päätöstä. 

Viimeksi kysymystä eli sitä, onko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry:n tekemä osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus ns. keltainen työehtosopimus vai ei, on käsitelty työtuomioistuimessa 5.11.2019. Työtuomioistuin totesi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelle antamassaan lausunnossa, että työehtosopimus on ns. keltainen työehtosopimus. Kyse on tässäkin jutussa siitä, että työntekijä vaatii käräjäoikeudessa palkkasaatavia viestintä- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan, kun työnantaja on maksanut palkan ns. keltaiseksi työehtosopimukseksi todetun työehtosopimuksen mukaan. Asian käsittely jatkuu käräjäoikeudessa, vaikka eri oikeusasteissa on useaan kertaan todettu, että kyse on keltaisesta työehtosopimuksesta. Jos vastaajana oleva työnantaja häviää jutun, yritys valittanee hovioikeuteen ja edelleen korkeimpaan oikeuteen.

SAK katsoo, että Suomi on rikkonut ILOn yleissopimuksia nro 87 ja 98, kun se sallii, että eri tuomioistuimissa käsitellään yhä uudestaan ja uudestaan kysymystä siitä, onko jokin työehtosopimus ns. keltainen työehtosopimus vai ei. 

Epävirallisesta taloudesta viralliseen talouteen siirtymistä koskeva suositus, 2015 (nro 204)

Vaikka laajalle levinnyt epävirallinen talous eri muodoissaan ei ole merkittävä haaste työntekijöiden oikeuksille, Suomessa on tullut esiin kasvava määrä ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia. Hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti aloilla, joilla työntekijöillä on muutenkin heikko työmarkkina-asema, kuten ravintola-, rakennus-, maatalous- ja siivousaloilla. Työntekijöiden hyväksikäytössä toistuvat pitkälti samat asiat: huonot työolot, ylipitkät työpäivät, ylityö- ja sunnuntailisiä ei makseta, palkka ei ole työehtosopimuksen mukainen, työturvallisuudessa on puutteita sekä asumisolot työnantajan järjestämässä majoituksessa ovat epäinhimillisiä. (1) Työvoiman hyväksikäyttö on laaja ilmiö, jonka toisessa päässä ovat lailliset käytännöt, jotka asettavat työntekijät heikkoon asemaan ja toisessa päässä äärimmäisenä ilmenemismuotona on ihmiskaupaksi luokiteltava pakkotyö. Vuoden 2020 tuli julkisuuteen useita työntekijöiden hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön taustalla on usein taloudellinen hyöty, mikä tekee siitä yhden harmaan talouden ilmenemismuodon. Erityisesti ulkomaalaiset työntekijät ovat haavoittuvassa asemassa, koska heidän tietämyksensä työelämän pelisäännöistä on usein heikko. Lisäksi puutteellinen kielitaito vaikeuttaa mahdollisuuksiin hakea apua. Nykytilanteen ydinongelma on, että kärsijäksi joutuu uhri eli ulkomaalainen työntekijä, joka on vaarassa menettää oleskelulupansa. Sen sijaan rikkomuksiin syyllistyneen työnantajan riskit joutua vastuuseen ovat vähäiset. Tämä vähentää hyväksikäyttöä kokeneiden työntekijöiden halua kertoa kokemuksistaan ja turvautua oikeusturvakeinoihin oikeuksiensa toteuttamiseksi. 

Suomen hallitus on reagoinut ilmi tulleisiin ongelmiin. Työministeri Tuula Haatainen esitteli elokuussa 2020 työvoiman hyväksikäytön torjunnan toimenpidekokonaisuuden, jossa esitellään 14 toimenpidettä, jotka tähtäävät uhrin parempaan suojelemiseen ja työnantajalle koituvien seuraamusten lisäämiseen. Lisäksi järjestykseltään 8. harmaan talouden toimintaohjelma kiinnittää huomiota mm. reilujen työmarkkinojen edistämiseen. 

Epävirallisesta taloudesta viralliseen talouteen siirtymistä koskevan suosituksen kohdan 27 mukaan: ”Jäsenvaltioissa tulisi olla käytössä riittävä ja asianmukainen työsuojelutarkastusjärjestelmä ja työsuojelutarkastukset tulisi ulottaa kaikkiin epävirallisen talouden työpaikkoihin työntekijöiden suojelemiseksi ja tarjota neuvontaa toimeenpanosta vastaaville viranomaisille muun muassa siitä, miten epävirallisen talouden työehtoihin ja -oloihin tulee puuttua.”

Tällä hetkellä ulkomaalaistarkastajia on koko maassa vain 10. Edellä mainitussa toimenpideohjelmassa todetaan, että ulkomaisen työvoiman vähimmäistyöehtojen valvonta tulisi voida tehostaa. Jotta työntekijöiden suojelu toteutuisi tehokkaasti tarkastuksilla olisi voitava käyttää myös tulkkia ja keskustella työntekijöiden kanssa ilman työnantajan läsnäoloa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

(1) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) on tehnyt tutkimusta aiheesta Suomessa.