Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamiseksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö
kirjaamo@minedu.fi

VN/28336/2020

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia. Opetushallitukselle annettaisiin toimivalta antaa koulutuksen järjestäjän hakemuksesta päätös, miltä osin tilauskoulutuksessa tai Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestettävässä tutkintokoulutuksessa voidaan poiketa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista. Poikkeamiset liittyisivät Suomen lainsäädäntöön, kulttuuriin tai olosuhteisiin taikka vastaaviin Suomeen liittyviin seikkoihin. Lakia muutettaisiin myös täsmentämällä maksullista palvelutoimintaa koskevaa pykälää.

Pyydettynä lausuntonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toteaa seuraavaa.

Keskeinen sisältö

SAK pitää esitystä pääosin kannatettavana. Ammatillinen koulutus ja tutkinnot ovat koulutusviennin yksi keskeisimmistä palvelualueista. Suomen koulutusviennin yhdeksi kärjeksi on nostettu ammatillisen koulutuksen kehittäminen, joka on lukuisissa maissa ajankohtaista ja kansallisena painopisteenä. Siksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen viennin edellytysten on oltava yhtenevät korkeakoulutuksen lainsäädännön kanssa.

Esitys edesauttaa koulutuksenjärjestäjien yhdenmukaisia mahdollisuuksia osallistua koulutusvientiin. Se tukee ammatillisen koulutuksen vientiä ja tuo jatkuvuutta koulutusviennin kokeilusta saaduille hyville käytänteille ja tukee niistä saatujen lupaavien tulosten juurruttamista. Lupaprosessin tulee olla joutuisa, jotta toimintaan ei tule katkoksia ja koulutuksen järjestäjä voi ennakoida ja toteuttaa koulutusviennin tehtävää.

Opetushallituksen rooli korostuisi tilauskoulutuksen ja koulutusviennin laadunvarmistuksen ja seurannan osalta. Siksi SAK painottaa, että Opetushallituksen toimintaresurssien on oltava riittävät tämän tehtävän hoitamiseen. Opetushallituksen voimavaroja on vahvistettava, mikäli sen ohjaus- ja toimintavaltaa muutetaan esityksen mukaisesti.

SAK katsoo, että esityksen kirjaukset poikkeamismenettelystä ovat osin epätarkkoja. Ne vaatisivat täsmennystä menettelytavoista ja soveltamisesta. SAK pitää tärkeänä, että työelämätoimikuntien asema ja rooli on kirjattu esitykseen.

Koulutusviennin kautta opintoja suorittanut ja tutkinnon saanut opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan hakeutua myös suomalaisille työmarkkinoille, vaikka opinnot tehdään kohdemaan työvoiman tarpeisiin. Tällaisissa tapaukissa SAK katsoo, että myös vientikoulutuksessa opintoihin liittyisi kiinnitys suomalaisen kulttuurin tuntemukseen ja mahdollisuus opiskella suomen tai ruotsin kieltä.

Globaali vastuu

SAK kiinnittää huomion globaalin vastuun toteutumiseen osana koulutusvientiä. Suomi on panostanut viime vuosina voimakkaasti koulutusvientiin ja sitä on suunnattu myös sellaisiin maihin, missä ihmisoikeuksia, kuten esim. työntekijöiden oikeuksia, ei kunnioiteta. Tällaisia valtioita on myös niiden maiden joukossa, joihin ammatillisen koulutuksen koulutusvientikokeiluja on tehty.

Ihmisoikeudet, myös työelämään liittyvät, tulee huomioida koulutusyhteistyössä ja -viennissä. Niiden tulee olla periaatteellisena lähtökohtana viranomaismenettelyssä, silloin kun lupia ammatilliseen koulutukseen vientiin myönnetään tai jos niitä evätään. Laadukkaan koulutuksen edellytyksenä on koulutussektorin työntekijöiden kohtuullisten työskentelyolosuhteiden varmistaminen. Tärkeää on panostaa myös demokratiakehitykseen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, erityisesti tyttöjen kouluttautumiseen.

Esitykseen on kirjattu aivan oikein, että keskeisestä ammattiosaamisesta ei tingitä, mutta täkäläisiä kansallisia osaamistavoitteita voidaan harkinnan jälkeen mukauttaa kohdemaan tarpeiden mukaisesti. Kuitenkin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja ammatillisen koulutuksen toimintavavoissa on sellaisia arvoja ja käytänteitä, joiden edistäminen ja esiin nostaminen on kohdemaissa tarpeen ammattiosaamisen rinnalla. Näitä ovat osallisuus, yhteiskuntavastuun tehtävä, koulutuksen tasa-arvo ja yleinen jatko-opintokelpoisuus sekä näitä tukevat tutkinnon osat ja jatkuvan oppimisen avaintaidot. Suomalaisella ammatillisella koulutuksella on annettavaa myös vahvan työelämäyhteyden toimintatavoissa.

SAK pitää tärkeänä sitä, että Suomi tekee osansa globaalin oppimiskriisin ratkaisemiseksi. Kun koulutusjärjestelmiä kehitetään kehitys- tai kehittyvissä maissa, olisi se tehtävä aina yhteistyössä hallitusten, ammattiyhdistysliikkeen ja muun kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry