Selvitys ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten vaikuttavuudesta ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön ilmi tulemiseen ja uhrien oikeusasemaan

Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo.tem@gov.fi

VN/23841/2022

Hallitus esitti eduskunnalle ulkomaalaislain (301/2004) muuttamista siten, että ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset erityisistä luvista työperäisen hyväksikäytön uhrille (HE 253/2020). Esityksen nojalla säädettiin laki 554/2020, joka tuli voimaan 1.10.2021. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkasti ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten vaikuttavuutta ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön ilmi tulemiseen ja uhrien oikeusasemaan ja antaa asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä. Selvityksen antamista varten työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa edellä mainitun ulkomaalaislain muutoksen vaikuttavuudesta.

Oleskelulupa hyväksikäytön uhrille

SAK pitää ulkomaalaislakiin tehtyjä muutoksia tärkeinä askelina työperäisen hyväksikäytön torjunnan ja uhrien oikeusaseman parantamisen näkökulmasta.

Ulkomaalaiselle työntekijälle, työperäisen hyväksikäytön uhrille voidaan nyt myöntää tilapäinen oleskelulupa työn hakemista varten. Lisäksi hänen työnteko-oikeuttaan voidaan laajentaa niin, että hyväksikäyttötilanteessa hän voi hakeutua toisen työnantajan palvelukseen samalle tai muulle ammattialalle. Muutokset ovat tärkeitä, koska ne merkitsevät sitä, että työnantajan tai toimeksiantajan ei-hyväksyttävästä toiminnasta johtuva työnteon päättyminen ei koituisi hyväksikäytetyn työntekijän vahingoksi, eli hänen maassa oleskeluoikeutensa ei päättyisi.

Vaikka kyseiset muutokset ovat tärkeitä, on niiden vaikuttavuutta tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida, koska hyväksikäytön perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä on toistaiseksi kovin vaatimaton. Yhtenä syynä siihen saattaa olla se, että ulkomaalaiset työntekijät eivät tunne riittävästi omia oikeuksiaan eivätkä ole tästä oleskeluvasta tietoisia.

Pidättäytymismääräys

Lainmuutosten myötä työntekijän oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua epäillä työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Viranomaisten on nyt muutosten myötä selvästi paremmat mahdollisuudet pidättäytyä työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä, jos työnantaja on toiminut moitittavasti.

SAK pitää kuitenkin riittämättömänä, että hyväksikäyttöön ja laiminlyönteihin syyllistyneeseen työnantajaan kohdistuu enintään kuuden kuukauden pidättäytymispäätös. Sanktion määräajan tulisi olla pidempi, jotta sillä olisi riittävä ennaltaehkäisevä pelotevaikutus. Jos halutaan tehokkaita ja vaikuttavia keinoja, pitäisi pidättäytymismääräyksen olla pidempi ja mahdollisesti asteittainen. SAK:n mielestä rekrytoinnit ulkomailta tulisi estää vähintään kahdeksi vuodeksi työntekijöiden hyväksikäyttöön syyllistyneiltä työnantajilta. Jos pidättäytymismääräys ei voi oikeudellisena keinona olla pidempi kuin kuusi kuukautta, pitää silloin saada käyttöön tehokkaammat keinot ja säätää sellaisesta oikeudellisesta instrumentista, jolla voidaan estää hyväksikäyttöön syyllistyvän työnantajan mahdollisuus jatkaa hyväksikäyttöön perustuvaa liiketoimintamallia

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry