Lausunto Pilari 1:n Amount A:ta koskevan monenvälisen yleissopimuksen tekstistä ja sen allekirjoittamisen tarkoituksenmukaisuudesta
Valtiovarainministeriö
VN/32869/2021
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä asiantuntijalausuntoa Pilari 1:n Amount A:ta koskevan monenvälisen yleissopimuksen tekstistä ja sen allekirjoittamisen tarkoituksenmukaisuudesta.
SAK kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu asiassa seuraavaa.
Monikansallisten konsernien voittojen verotuksessa on puutteita. Digitaalisten palveluiden osalta voittojen verotusoikeus ja toiminnan harjoittaminen sekä arvonmuodostus voivat kohdistua eri valtioille. Aineettoman omaisuuden merkitys on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi suhteessa aineelliseen omaisuuteen. Nykytilanne vaatii kansainvälisen yritysverojärjestelmän sääntelyn kehittämistä.
Yleissopimus on äärimmäisen laaja ja monimutkainen kokonaisuus, myös verrattuna Pilari II -sääntelyyn. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista kommentoida sopimuksen yksityiskohtia. Lausunnossa keskitytään sopimuksen kommentointiin yleisellä tasolla.
Lähtökohtaisesti Pilari I -sääntelyä voidaan pitää kansainvälisen verojärjestelmän näkökulmasta tarpeellisena kokonaisuutena. Tuottorajaa voidaan kuitenkin pitää suhteellisen korkeana, ja se koskeekin alkuvaiheessa ainoastaan muutamia suuria kansainvälisiä konserneja soveltamisalan laajuudesta huolimatta. Tematiikkaan liittyy myös keskustelu erillisyhtiömalliin perustuvan verotuksen tarkoituksenmukaisuudesta. Olennaista on, että kansainvälinen sääntely ehkäisee voitonsiirtoa ja aggressiivista verosuunnittelua.
On todennäköistä, että Pilari I -kokonaisuus kasvattaa Suomen verotuloja, kuten OECD:n, Verohallinnon ja valtiovarainministeriön osoittavat. Verotuottoarvioihin ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista takertua liikaa, koska sääntelynkokonaisuuden merkitys on huomattavasti fiskaalista painoarvoaan laajempi. Verokilpailun vähentyessä sääntely antaa Suomelle mahdollisuuden kilpailla vahvuuksillamme, kuten osaavalla ja koulutetulla työvoimalla. Vastaava huomio voidaan kohdistaa myös Pilari II -sääntelyyn.
Jos Pilari I ei etene, kansallisten digiverojen yleistyminen on enemmän kuin todennäköistä. Yhtenä osana Pilari I -sääntelyä onkin pidättäytyminen kansallisten digiverojen käyttöönotosta. Laajaan globaaliin ratkaisuun verrattuna kansallisia veroratkaisuja ei voida pitää tarkoituksenmukaisina, koska tällöin muun muassa hallinnolliset kustannukset olisivat merkittävästi suurempia ja sääntely monimutkaisempaa. Pilari I -sääntely aiheuttaa myös muutostarpeita kansalliseen verosääntelyyn (esim. TVL 10 §).
Mahdollisista haasteistaan huolimatta Pilari I -sääntely on merkittävä ja tärkeä askel kansainvälisessä yritysverotuksessa. On tärkeää, että mahdollisimman moni valtio allekirjoittaa sopimuksen, mikä lisää sen vaikuttavuutta. Suomen on tarkoituksenmukaista allekirjoittaa sopimus. Kokonaisuuden taloudelliset, sääntelylliset ja poliittiset näkökulmat puoltavat sopimuksen allekirjoittamista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
