Komission Omnibus-esitys on vahingollinen ihmisoikeuksille ja ympäristölle
"Suomen ei pidä hyväksyä komission esityksiä kestävyysraportoinnin eikä yritysten asianmukaisen huolellisuuden vaatimusten heikentämisen osalta."
Pia Björkbacka, Johtava asiantuntija, ilmasto ja kestävä kehitys
Euroopan komissio julkaisi 26.2.2025 EU:n kestävyyssääntelyä koskevan Omnibus I –esityksen, joka sisältää muutoksia kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiiviin sekä taksonomia- ja hiilirajamekanismiasetuksiin. Esityksen julkilausuttuna tavoitteena on virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa jo sovittua sääntelyä, mutta pitää samalla kiinni sääntelyn alkuperäisistä tavoitteista.
Sekä Euroopan parlamentti että EU:n neuvosto käsittelevät Omnibus I -pakettia pika-aikataululla. Suomen hallituksen kanta komission sisältöesityksiin annettiin eduskunnalle tänään torstaina 24. huhtikuuta. Tietyistä varauksista huolimatta hallitus pääsääntöisesti tukee komission esittämiä muutoksia. Hallituksen omien, julkilausuttujen tavoitteidenkin valossa tätä on pidettävä perusteettomana. Suomen ei pidä hyväksyä komission esityksiä kestävyysraportoinnin eikä yritysten asianmukaisen huolellisuuden vaatimusten heikentämisen osalta.
Kun komission esitykseen yritysvastuudirektiivistä tutustuu tarkemmin, selviää, että se ei pidä huolta alkuperäisen sääntelyn tavoitteista. Esitys ei valitettavasti enää pohjaudu YK:n ja OECD:n kansainvälisiin yritysvastuun periaatteisiin, jotka asettavat yrityksille velvoitteen huolehtia toiminnassaan ihmisoikeuksista ja ympäristön suojelemisesta.
Suurimmat haasteet ovat yleensä aina ketjun loppupäässä.
Erityisen ongelmallista komission esityksessä on huolellisuusvelvoitteen rajaaminen pääsääntöisesti yritysten omaan ja tytäryhtiöiden toimintaan sekä suoriin liikekumppaneihin. Näin esitys ohjaa yritysten vastuullisuustyötä sinne, missä ihmisoikeus- ja ympäristöriskit ovat vähäisimpiä.
Velvollisuusvastuun rajaaminen pääsääntöisesti tuotantoketjun ensimmäiselle portaalle ei myöskään auta puuttumaan ongelmiin, joiden takia yritysvastuudirektiivi laadittiin. Suurimmat haasteet ovat yleensä aina ketjun loppupäässä, kuten esimerkiksi tuoremehujen ananasviljelmillä Thaimaassa, kaakaoviljelmillä Ghanassa tai Norsunluurannikon ja Kongon koboltti- ja kuparikaivoksilla, joissa kaikissa muun muassa käytetään lapsityövoimaa. Muutokset vahvistaisivat vastuuttomasti toimivien yritysten etua markkinoilla.
Hyvin ongelmallinen on myös ostajayritysten tiedonsaantia koskeva komission rajausehdotus. Suuret yritykset eivät voisi jatkossa enää pyytää alle 500 henkilöä työllistäviltä suorilta liikekumppaneiltaan haluamiaan yritysvastuutietoja. Tämä heikentää huomattavasti yritysvastuuseen sitoutuneiden yritysten mahdollisuuksia toimia vastuullisesti.
Esityksessä on myös uhrin asemaa heikentäviä elementtejä. Komissio esittää, että yritysvastuudirektiivistä poistettaisiin siviilioikeudelliset vahingonkorvauskanteet. Kanteet olisivat jatkossa mahdollisia vain, jos niistä on säädetty kansallisesti. Jäsenmaat eivät olisi enää velvoitettuja varmistamaan, että haitallisen yritystoiminnan uhrit voivat hakea oikeutta jäsenmaiden omissa tuomioistuimissa niissä tilanteissa, joissa vahinko on aiheutunut yritysdirektiivin mukaisen huolellisuusvelvoitteen laiminlyönnin vuoksi.
Esityksessä on myös uhrin asemaa heikentäviä elementtejä.
Uhrin asemaa heikentävät myös komission sidosryhmiä koskevat esitykset. Sidosryhmien määritelmää on supistettu. Lisäksi sidosryhmiä ei olisi jatkossa tarvetta kuunnella esimerkiksi silloin, kun yritys päättää liikesuhteen väliaikaisesta keskeyttämisestä.
Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan vuonna 2020 noin 160 miljoonaa lasta joutui tekemään työtä. Tämä on ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun lapsityö on kasvussa. Orjuutta vastaavissa olosuhteissa joutui työtä tekemään vuonna 2022 noin 50 miljoonaa ihmistä, joista 28 miljoona oli pakkotyössä. Tämäkin luku on kasvussa.
Globaalien ihmisoikeus- ja ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii johdonmukaista ja ennakoivaa säätelyä. Se on tärkeää myös yritysten liiketoimintaympäristön kehityksen ja investointien näkökulmasta. Vetoan suomalaisiin kansanedustajiin, jotta he suhtautuisivat komission Omnibus I -esitykseen kriittisesti. Esitys on vahingollinen sekä vastuullisille suomalaisille yrityksille että alihankintaketjujen loppupään epätoivoisille ihmisille.