Lakko on demokratiateko
"Lakko-oikeus ja yhdistymisvapaus on kirjattu Suomen perustuslakiin sekä useisiin kansainvälisiin sopimuksiin – sopimuksiin, joihin myös työnantajapuoli on sitoutunut. Orpon-Purran hallitus kuitenkin heikensi merkittävästi työntekijöiden yhdistymisvapautta ja oikeutta osoittaa mieltä sekä kavensi sanan- ja mielipiteenvapautta."
Katja Syvärinen, Hallituksen varapuheenjohtaja, johtaja
Tänään 18.5. vietetään päivää, jolloin työntekijöiden näkökulmasta liput on syytä jättää puolitankoon. On kulunut kaksi vuotta siitä, kun työntekijöiden mielipiteenvapautta rajoitettiin.
Meiltä on kysytty pitkin matkaa, kannattiko ammattiliittojen toteuttaa poliittisia lakkoja vaalikauden alussa. Vastasimme silloin ja vastaamme edelleen: kyllä kannatti. Poliittisilla lakoilla on edelleen vankka kansan tuki.
Lakko-oikeus ja yhdistymisvapaus on kirjattu Suomen perustuslakiin sekä useisiin kansainvälisiin sopimuksiin – sopimuksiin, joihin myös työnantajapuoli on sitoutunut. Orpon-Purran hallitus kuitenkin heikensi merkittävästi työntekijöiden yhdistymisvapautta ja oikeutta osoittaa mieltä sekä kavensi sanan- ja mielipiteenvapautta. Valtiontalous ei tällä liikahtanut mihinkään eivätkä työmarkkinat muuttuneet dynaamisemmaksi mutta ideologinen muutos oli valtava.
Toukokuussa 2024 poliittisia lakkoja ja tukilakkoja rajoitettiin merkittävästi ja lakkosakkoja korotettiin kohtuuttomasti. Poliittisen työtaistelun rajoittaminen vei työntekijöiltä merkittävän mahdollisuuden vaikuttaa poliittisiin päätöksiin vaalien välissä. Kun tällainen työtaistelu saa kestää korkeintaan päivän, sen painostusvaikutus on vähäinen ja työntekijän ääni voidaan näin helpommin sivuuttaa. Tukilakkojen rajoittaminen taas heikentää ammattiliittojen sopimisvapautta. Kun ammattiliittojen välistä solidaarisuutta rajoitetaan pakottamalla lakiteitse, heikentää se mahdollisuuksia TES-pöydissä ja on lopulta suoraan pois työntekijöiden palkkapussista.
Hallitus keksi ongelman siellä, missä sitä ei ollut.
Hallitus keksi ongelman siellä, missä sitä ei ollut. Poliittisista lakoista ja tukilakoista on päätetty vastuullisesti ja lakkojen määrä on meillä ollut kansainvälisesti vertailtuna pieni. Lakko on demokratiateko. Se on oikeutettu tapa käyttää työntekijöiden yhteistä ääntä yhteisen tavoitteen puolesta. Lakko on myös aina etukäteen hyvin punnittu toimi – kevyesti siihen ei koskaan ryhdytä.
Hallituksen ja elinkeinoelämän suunnitelma työntekijöiden aseman heikentämiseksi on ollut nokkela. Asiat, joita on vuosikymmenten ajan sovittu neuvottelemalla työnantajien ja työntekijöiden edustajien kesken, kirjattiinkin hallitusohjelmaan. Silloin tuli mahdolliseksi tehdä lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon vain työnantajapuolen näkemykset.
Jotta tämä ”vallankaappaus” olisi täydellinen ja sujuva, ensin heikennettiin työntekijöiden mahdollisuuksia vastustaa tulevia päätöksiä rajoittamalla lakko-oikeutta. Sen jälkeen työelämäheikennykset runnottiin läpi.
Eduskunnassa on ollut kirjoittamaton sääntö, että istuntosalissa ei järjestetä yhtäkkisiä äänestyksiä sen mukaan, keitä sattuu salissa juuri sillä hetkellä istumaan. Tällaisen tilapäisen enemmistön hyödyntäminen ei olisi reilua eikä ennakoitavaa, eikä johtaisi punnittuihin lopputuloksiin. Sama periaate on pätenyt aiemmin työmarkkinoilla. Elinkeinoelämä on kuitenkin tällä vaalikaudella käyttänyt surutta hyväkseen hallituksen muodostamisessa syntynyttä tilapäistä enemmistöä, muuttaakseen työelämän pelisääntöjä yksipuolisesti ja epäreilusti.
Työmarkkinamallimme on murentunut ja luottamus on romahtanut. Ontuvat perustelut työllisyys- ja talousvaikutuksista ovat osoittautuneet valheiksi.
Voi hyvin sanoa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat työehtovaalit.
Ensi vaalikaudella on mahdollista korjata työntekijän demokratiavajetta. Tasapuolisuudenkin nimissä lakkosakkoja on kohtuullistettava ja henkilökohtaiset lakkosakot on poistettava. Vastuun lakosta ja sen seurauksista kantaa työntekijöiden yhdistys, ei lakkoon osallistuva yksittäinen liiton jäsen.
Voi hyvin sanoa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat työehtovaalit. On tärkeää, että silloin eduskuntaan valitaan työntekijöiden aseman edistämisestä kiinnostuneita kansanedustajia. Toivottavasti seuraavana lakko-oikeuden rajoittamisen muistopäivänä meillä on vihdoin hallitus, joka välittää Suomesta ja sen työntekijöistä.