Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on pohjoismaisen työntekijän etu
"Aikana, jolloin energiaa käytetään yhä enemmän geopoliittisten etujen ajamiseen, Euroopan fossiilisten energialähteiden riippuvuudesta on päästävä irti mahdollisimman pian."
Pia Björkbacka, Johtava asiantuntija, ilmasto ja kestävä kehitys
EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa puhutaan tällä hetkellä jo vuosista 2031–2040. Euroopan unionissa päätettiin viime vuonna vuoteen 2040 ulottuvasta 90 prosentin päästövähennystavoitteesta.
Nyt mietitään toimia, joilla tavoitteeseen päästään. Yksi keskeinen työkalu on päästökaupan uudistaminen.
Valitettavasti osa EU:n jäsenvaltioista ja elinkeinoelämän toimijoista muualla kuin Pohjoismaissa haluaa käyttää tätä hetkeä ilmastotavoitteiden vesittämiseen ja hyvin toimineen päästökauppajärjestelmän romuttamiseen. Päästökauppa on maailman ensimmäinen ja laajin markkinaperusteinen järjestelmä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Se kattaa 40 prosenttia EU:n päästöistä ja käsittää teollisuus- ja energiasektorin, lentoliikenteen sekä merenkulun päästöt. Päästöoikeuksien määrää rajoittamalla ja päästöille hinnan antamalla järjestelmä kannustaa vähentämään päästöjä.
Päästökaupasta luopuminen ei palvelisi suomalaisten eikä muiden pohjoismaisten työntekijöiden intressiä. Päästökauppa on kaikkein tärkein, erittäin tehokas ilmastotoimi, jonka piirissä olevat päästöt ovat laskeneet alle puoleen vuodesta 2005. Tavoitteena on 62 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä.
Päästökauppa tarjoaa varmuutta puhtaan teknologian investoinneille, jotka ovat välttämättömiä vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttamiselle. Päästökauppa tarjoaa varmuutta ja kannustaa vihreän investointien tekemiseen. Koska Pohjoismaissa näitä investointeja on jo tehty etupainotteisesti, johtaisi päästökaupan romuttaminen näiden yritysten osalta pahimmillaan hukkainvestointiin ja veisi markkinan alta.
Päästökaupasta luopuminen ei palvelisi suomalaisten eikä muiden pohjoismaisten työntekijöiden intressiä.
Jos päästökaupan kannusteita alettaisiin nyt heikentämään, vaikuttaisi se negatiivisesti nykyisten ja suunniteltujen vihreiden investointien kannattavuuteen ja heikentäisi samalla työllisyyskehitystä. Pohjoismaissa näitä investointeja on tehty runsaasti. Suomessa EK:n dataikkunan [MP1.1][PB1.2]mukaan vihreitä investointeja on jo tehty tai suunnitteilla jopa 300 miljardin euron verran. Dataikkuna tarjoaa avoimen ja ajantasaisen näkymän Suomessa vireillä olevista vihreän siirtymän investoinneista. Se seuraa hankkeita teknologioittain, paikkakunnittain ja hankevaiheen mukaan.
Ay-liike on aina työntekijän puolella. Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAY:n hallitus päätti 22.4.2026 lähettää Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille ja ilmastokomissaari Wopke Hoekstralle kirjeen. Kirjeessä vedotaan kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ja päästökaupan jatkon puolesta. Ammattiliitoille on tärkeää, että sekä niiden nykyisillä jäsenillä että tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus työllistyä hyvälaatuisiin työpaikkoihin ja elää turvallisissa elinolosuhteissa.
Elinkeinoelämän vihreän siirtymän toimet pitää kuitenkin toteuttaa työntekijöitä kuunnellen ja reilusti. EU:n ja Suomen hallituksen pitää kohdentaa infrastruktuuri- ja TKI-investointien rinnalla rahoitusta myös työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen ja taata riittävä työttömyysturva murroksen keskellä.
Aikana, jolloin energiaa käytetään yhä enemmän geopoliittisten etujen ajamiseen, Euroopan fossiilisten energialähteiden riippuvuudesta on päästävä irti mahdollisimman pian. Geopoliittisten jännitteiden kasvaessa ennustettava ja kunnianhimoinen hiilipäästöjen hinta on myös 2030-luvulla välttämätön perusta teollisuuden uudistumiselle ja Euroopan strategiselle autonomialle.