Ulkomaalaisten työntekijöiden kielikoulutusta on lisättävä
"Tarvitsemme keskustelua siitä, mitä väestörakenteen muutos tarkoittaa koko yhteiskunnalle. On mietittävä, millaisia muutoksia tarvitaan, jotta työn ja opiskelun perässä maahan muuttavat kiinnittyvät Suomeen. Kotimaisen kielen osaamisen edistäminen on tärkeää sekä työllistymisen että sopeutumisen kannalta. Siksi kielikoulutuksen lisääminen on välttämätöntä. On hämmästyttävää, että asiaa ei ole vielä saatu kuntoon."
Eve Kyntäjä, Johtava asiantuntija, maahanmuutto ja työllisyys
Työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton onnistuminen edellyttää maahan muuttavien kiinnittymistä yhteiskuntaan. Tässä paikallisen kielen osaaminen on keskeistä. Ongelmana on, että työn perusteella maahan muuttavat eivät kuulu kotoutumispalveluiden piiriin eikä heillä ei ole välttämättä mahdollisuuksia osallistua kielikoulutukseen.
Kotoutumiskoulutus on työvoimapoliittinen koulutuskokonaisuus, johon sisältyvät kieliopinnot ja joka on tarkoitettu työttömille työnhakijoille. Kielitaidon merkitys korostuu vuorovaikutusta vaativissa töissä ja on erityisen tärkeä sote-alan ammateissa, joissa asiakas- ja potilasturvallisuus on huomioitava.
Ammattiliitto SuPerin uusimman jäsenkyselyn tulokset osoittavat, että ulkomaalaisen hoitohenkilöstön puutteellinen kielitaito on aiheuttanut työpaikoilla jopa vaaratilanteita. SuPerin puheenjohtajan Päivi Inbergin mukaan ongelmat johtuvat usein siitä, että työnantajat eivät aina varmista hoitajien riittävää kielitaitoa palkatessaan heitä. Kyselyyn vastanneista enemmistö katsoi, ettei työpaikalla ole tehty mitään suunnitelmaa kielitaidon kehittämiseksi.
Myös työministeri Arto Satonen on todennut, että kielikoulutus tulisi järjestää nykyistä systemaattisemmin.
Ulkomailla hankitun terveydenhuollon ammatin harjoittaminen Suomessa edellyttää yleensä laillistusta, johon kuuluu myös kielitutkinto. Nimikesuojattujen ammattien kielitaitovaatimukset ovat korkeat. Erityisesti valtionhallinnon kielitutkinnot ovat vaikeita ja hintavia. Tällä hetkellä tutkintojen tunnustamisen ja laillistamisen prosessi on hidas, kallis ja raskas. Kielikoulutusta ei ole myöskään riittävästi tarjolla.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden suomen kielen opintoja pitäisi integroida paremmin osaksi opintoja.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden suomen kielen opintoja pitäisi integroida paremmin osaksi opintoja. Suuri osa ulkomaalaisista opiskelijoista ei jää valmistumisensa jälkeen Suomeen. Merkittävä syy tähän on vaikeus työllistyä puutteellisen suomen kielen taidon takia. Poliitikkojen ja virkamiesten olisikin syytä pohtia, onko mahdollista lisätä suomen kielen opinnot kansainvälisten opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin.
Paljon puhutaan siitä, että Suomi tarvitsee kipeästi ulkomaista työvoimaa selvitäkseen tulevaisuudessa. Työn tai opiskelun perusteella maahan muuttavat ulkomaalaiset nähdään usein Suomen huoltosuhteen korjaajina, kestävyysvajeen paikkaajina, suomalaisten eläkkeiden maksajina, hyvinvointivaltion pelastajina ja hyödyllisinä käsipareina. Keskustelua hallitsevat ekonomistit, jotka arvioivat, millaista nettomuuttoa ja miten suuria ihmismääriä tarvitaan, jotta työikäistä väestöä olisi riittävästi. Pelkästään työikäisen väestön määrän lisääminen ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan tulevaisuuden työllisyysongelmia, jos maahanmuuttajat eivät odotetusti työllisty ja integroidu yhteiskuntaan.
Tarvitsemme keskustelua siitä, mitä väestörakenteen muutos tarkoittaa koko yhteiskunnalle. On mietittävä, millaisia muutoksia tarvitaan, jotta työn ja opiskelun perässä maahan muuttavat kiinnittyvät Suomeen. Kotimaisen kielen osaamisen edistäminen on tärkeää sekä työllistymisen että sopeutumisen kannalta. Siksi kielikoulutuksen lisääminen on välttämätöntä. On hämmästyttävää, että asiaa ei ole vielä saatu kuntoon.
Työnantajien vastuuta ulkomaisen työntekijänsä kielikoulutuksen järjestämisessä ja kustantamisessa olisi lisättävä, erityisesti silloin, kun työntekijä rekrytoidaan suoraan EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta. Ei riitä, että järjestetään vain pikakoulutus lähtömaassa. Työnantajat tulisi velvoittaa edistämään ulkomaalaisten työntekijöiden osallistumista kieli- ja kotoutumiskoulutukseen. Lisäksi kielikoulutuksen ja kotoutumispalveluiden järjestämisen työperusteisille maahanmuuttajille tulisi olla lakisääteistä, jotta kaikki kotoutumispalveluiden ulkopuolella olevat maahanmuuttajat voisivat osallistua niihin.
Kielikoulutuksella ja yhteiskunnan pelisääntöjä koskevalla koulutuksella ennaltaehkäistään syrjintää ja hyväksikäyttöä sekä edistetään maahanmuuttajien työllistymistä, kotoutumista ja kiinnittymistä yhteiskuntaan. On korkea aika, että työnantajat ottavat enemmän vastuuta rekrytoimiensa ulkomaalaisten työntekijöiden kielikoulutuksesta.
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 11.maaliskuuta.