Hallitus jatkaa ideologista kamppailuaan työntekijöitä vastaan – jopa tuottavuuden kustannuksella
"Stephen Kingikin saattaisi jo tässä vaiheessa olla kateellinen tämän kauhuteoksen pituudesta. Sen verran karmeita hallituksen toimet ovat työntekijöiden näkökulmasta olleet."
Katariina Sahlberg, Juristi
”Lisi 2013 päätyy lopputulemaan, että määräaikaisia työsuhteita koskevan sääntelyn tuottavuusvaikutusta on mahdotonta erottaa määräaikaisten työsuhteiden määrän vaikutuksesta tuottavuuteen. Empiirinen tulos on, että määräaikaisten työsuhteiden osuuden kasvaminen heikentää tuottavuutta. Koska useissa eri tutkimuksissa on päädytty siihen, että määräaikaiseen työsuhteeseen palkkaamisen sääntöjen lieventäminen tosiaankin lisää määräaikaisten työsuhteiden käyttöä (osuutta palkansaajista), olisi siis Lisin tutkimuksen perusteella tällaisten lakimuutosten tuottavuusvaikutus negatiivinen. Lisin tulosten mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu määräaikaisen työvoiman osuudessa kokonaistyövoimasta heikentäisi tuottavuutta 0,19 prosenttiyksikköä (Suomen aineistolla tarkasteltuna 0,28 prosenttiyksikköä).”
”Aihetta koskevasta viidestä melko tuoreesta empiirisestä tutkimuksesta kaksi päätyy siis siihen, että määräaikaisten työsuhteiden ehtojen joustavoittamisen vaikutukset tuottavuuteen olisivat kielteisiä, yksi päätyy lyhyellä aikavälillä myönteiseen vaikutukseen mutta pidemmällä kielteiseen, yksi nollavaikutukseen ja yksi epävarmaan (joko nolla tai kielteinen).’’
Yllä olevia tekstejä lukiessa voisi kuvitella, että ne olisivat perusteita sille, miksi hallitus perääntyisi määräaikaisia työsuhteita koskevasta muutosesityksestä. Petteri Orpon hallitusohjelmassa nimittäin lukee, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena ilman erityistä perustetta yhdeksi vuodeksi.
Hallitus on ainakin jossain vaiheessa esittänyt olevansa kiinnostunut valtion velasta, tuottavuuskehityksestä sekä työllisyydestä. Luulisi siis, ettei se lähde ottamaan riskiä jopa tuottavuuden heikentämisestä.
Luulo on kuitenkin väärä.
Yllä olevat viittaukset ovat suoraan Orpon hallituksen esitysluonnoksesta. Hallitus on siis taas kerran jatkamassa ideologista kamppailuaan työntekijöitä vastaan. Pahimmillaan jopa tuottavuuden kustannuksella.
Tällä kertaa hallitus on tuomassa kolme uutta lisäheikennystä suomalaiseen työelämään. Ne ovat seuraavat:
- Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen. Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään viisi vuotta.
- Määräaikaisuuksia koskevan muutoksen lisäksi Orpon hallitus ehdottaa, että lomautuksista pitäisi ilmoittaa työntekijöille vähintään seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Lisäksi, jos työehtosopimuksessa on sovittu lomautusilmoitusajasta lain minimiä paremmin, työpaikkakohtaisesti voitaisiin sopia, että noudatetaankin lain minimiä. Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi.
- Hallitus haluaa myös heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeutta saada työtarjous entiseltä työnantajaltaan, jos työpaikan tilanne muuttuu. Esityksen mukaan tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50.
Stephen Kingikin saattaisi jo tässä vaiheessa olla kateellinen tämän kauhuteoksen pituudesta. Sen verran karmeita hallituksen toimet ovat työntekijöiden näkökulmasta olleet.
Sanottavaa riittäisi, mutta en halua koetella lukijoiden kärsivällisyyttä, joten keskityn tässä kirjoituksessa lähinnä määräaikaisuuksia koskeviin heikennyksiin.
”Määräaikainenkin työsuhde on parempi kuin ei työsuhdetta lainkaan”
Näin kirjoitti kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma viestipalvelu X:ssä. Tämä lienee monen muunkin edustajan ajatus, sillä niin härkäpäisesti tätä heikennystä edistetään.
Edustaja Kauman lausuma viittaa ajatukseen, että määräaikaisuuksien helpottaminen ja täten näiden lisääminen työmarkkinoilla lisäisi työllisyyttä ja työpaikkoja.
Mutta onko asia näin? Hallituksen oman esitysluonnoksen mukaan ei ole (Orpon hallituksen esitysluonnos eduskunnalle laeiksi työsopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta s. 37–38). Ohessa on suora sitaatti luonnoksesta:
’’Aihetta koskeva tutkimustieto ei siis osoita lakimuutoksella olevan selviä työllisyys- tai työttömyysvaikutuksia.’’
Vaikuttaakin siltä, että ainakin osa hallituspuolueiden kansanedustajista ei siis edes tiedä, mistä he ovat säätämässä – ja loput eivät välitä.
Kai muutoksesta on sitten edes jotain yhteiskunnallista hyötyä?
Näin voisi toivoa, mutta hallituksen esitysluonnoksen omat vaikutusarviot sanovat pitkälti muuta. Lainaukset esitysluonnoksen sivuilta 32–36:
’’Määräaikaisten palkansaajien työurien on suomalaisessa tutkimuksessa todettu olevan vakinaisiin verrattuna epävakaampia, rikkonaisempia ja lyhyempiä.’’
’’Neljän ja kahdeksan vuoden seurannoissa määräaikaisissa työsuhteissa olleille kertyi vakinaisia työntekijöitä enemmän työttömyys- ja työstä poissaolokuukausia, ja työkuukausia oli vähemmän. Määräaikaisten myöhempi työura oli lyhyempi, epävakaampi, riskialttiimpi ja katkoksellisempi kuin jos he olisivat perusvuonna tehneet työtä vakinaisessa työsuhteessa.’’
’’Lakimuutoksella voidaan tutkimuskirjallisuuden perusteella tunnistaa lasten saamista myöhentävä vaikutus, jolla voi vallitsevassa tilanteessa Suomessa olla siten vaikutus myös lopulliseen syntyvyyteen. Vaikutus voidaan kuitenkin katsoa vähäiseksi, sillä sen on tutkittu vaikuttavan lähinnä naisiin ja lakimuutoksen arvioidaan koskevan vain joitain tuhansia synnytysikäisiä, jotka työskentelisivät ilman perusteltua syytä solmitussa määräaikaisessa työsuhteessa.’’
”Määräaikaisten työsuhteiden vaikutuksia perheen perustamiseen ja lasten saamiseen on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Taustalla on ajatus siitä, että määräaikaisen työsuhteen tuoma taloudellisen tilanteen ja työuran epävarmuus vaikuttaisi siten, että määräaikaisessa työsuhteessa päätöstä saada lapsi lykättäisiin. Määräaikaisen työsuhteen merkitys on erilainen miehillä ja naisilla esimerkiksi lasten saamisen kannalta. Tutkimuksessa käy ilmi, että määräaikainen työsuhde vaikuttaa etenkin naisten perheen perustamissuunnitelmiin.’’
’’Työllisyyden ja hedelmällisyyden yhteydestä on tehty paljon tutkimusta, eri maissa ja eri aineistoilla. Yksittäisten tutkimusten tulokset ovat osin ristiriitaisia. Kuitenkin viimeaikaisen (2021) 49 eurooppalaisen tutkimuksen tuloksia kokoavan meta-analyysin mukaan yleisesti ja johdonmukaisesti työllisyyden epävarmuudella on negatiivinen yhteys lastensaantiin. Miehillä etenkin työttömyys vaikuttaa negatiivisesti, kun taas naisilla työsuhteen määräaikaisuus on merkittävä lastensaantiin kielteisesti vaikuttava tekijä.’’
Hallitus on siis heikentämässä työntekijöiden asemaa, mutta sen lisäksi Orpon hallitus ottaa tietoisen riskin jopa syntyvyyden heikentämisestä.
Melkoinen ratkaisu maassa, jossa
- jo nyt nuoret naiset tekevät paljon työtä määräaikaisissa työsuhteissa (ks. esim. Tilastokeskuksen tasa-arvokatsaukset vuosilta 2021 ja 2025)
- miesten työttömyys on suurinta koko EU:n alueella
- syntyvyys on valmiiksi ennätysmäisen matalalla.
Syntyvyysteemaan liittyen muutosesityksillä on vaikutuksia myös syrjintään. Hallituksen esitysluonnoksessa sivulla 37 todetaan näin:
’’Esityksellä voi olla joissain tapauksissa vaikutusta raskaus- ja perhevapaasyrjintään siitäkin huolimatta, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on kiellettyä myös ilman perusteltua syytä solmittavien määräaikaisten työsopimusten kohdalla. Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät raskaus- ja perhevapaasyrjintätapaukset muodostavat merkittävän osan tasa-arvovaltuutetuille ilmoitetuista syrjintäepäilyistä. Myös Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen mukaan yleisin raskaussyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Siltä osin, kun määräaikaisten työsuhteiden määrä esityksen myötä lisääntyy, on odotettavissa, että vastaavien syrjintätapausten määrä kasvaa. Vastaavalla tavalla on myös riski, että myös muun tyyppinen syrjintä kuin raskaus- ja perhevapaasyrjintä, voi vastaavasti lisääntyä, erityisesti kun määräaikaisissa työsuhteissa työskentelee paljon eri etnisiin vähemmistöihin kuuluvia.’’
Saman aikaisesti Petteri Orpon hallitusohjelmassa lukee, että ’’erityisesti raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja’’.
Huomioon ottaen, ettei hallitus ole esittänyt vielä minkäänlaisia konkreettisia toimia syrjinnän ehkäisyksi, voidaan reilusti todeta, että syrjinnän ehkäisy on hallitukselle pelkkä höttöinen korulause.
No miksi hallitus toimii näin?
Hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus uudistaa työelämän lainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
Työllistämisen esteiden purkaminen ei ole sama asia kuin työllisyysasteen nostaminen. Orpon hallitus on käyttänyt samaa sanahelinää myös potkulain yhteydessä.
Suomen velkasuhteen korjaaminen ei ole siis tämänkään toimen taustalla. Työllistämisen esteiden poisto on vain kauniimpi tapa ilmaista, että hallitus jatkaa ideologista kamppailuaan työntekijöitä vastaan. Todettakoon, että hallituksen esitysluonnoksessa on kyllä mainittu, ketkä tästä muutoksesta hyötyvät (esitysluonnoksen sivu 30):
’’Työsopimuksen ollessa määräaikainen siihen ei liity myöskään työsopimuksen irtisanomiseen liittyviä velvoitteita, esimerkiksi irtisanomisajan palkan maksamisen muodossa. Mikäli lainmuutos johtaisi siihen, että työsopimuksia solmittaisiin määräaikaisena toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden sijasta, voisi tämä tarkoittaa työnantajan irtisanomiskustannusten säästöä keskimäärin 1300 euroa työntekijää kohden.’’