Vuodenvaihteen muutoksia 2026: Työlainsäädännössä heikennykset jatkuvat, sosiaaliturvan saamisen ehtoja kiristetään

Kokosimme yhteen listaan vuoden 2026 alussa ja kuluessa voimaan tulevia muutoksia, jotka vaikuttavat muun muassa työntekijöiden asemaan, työttömyysturvan saamisen ehtoihin ja muuhun sosiaaliturvaan. Juttuun on listattu myös vireillä olevia muutoksia, joiden tarkka voimaantuloaika on vielä auki.

Sosiaaliturva

Sosiaaliturvaan on tulossa useita muutoksia, muun muassa työttömyysturvan karensseja kiristetään, työttömien perusturvaetuudet yhdistetään yleistueksi ja toimeentulotukea leikataan.

Työttömyysturvan karenssit kiristyvät

Neliportainen työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä kiristyy 1.3.2026 alkaen kaksiportaiseksi.

Työttömyysturva ja työnhakijan palveluprosessi

Jatkossa työtön menettää oikeutensa työttömyysetuuteen heti ensimmäisestä työnhakuun tai työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Työtöntä ei enää muistuteta ensimmäisestä laiminlyönnistä tai mahdollisesta virheestä, vaan seurauksena on suoraan työttömyysetuuden menetys seitsemäksi päiväksi.

Toisesta laiminlyönnistä työttömälle asetetaan kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite eli oikeus työttömyysturvaan katkeaa toistaiseksi. Työttömyysturva palautuu kuuden viikon työskentelyllä tai palveluihin osallistumisella.

Jatkossa työvoimaviranomainen lähettää työttömille ennakollisen tekstiviestimuistutuksen lähestyvistä määräajoista: alkuhaastattelusta, työnhakukeskustelusta ja täydentävästä työnhakukeskustelusta sekä työhön osoituksen mukaisen työpaikan hakemisesta ja työllistymissuunnitelmassa sovituista toimista.

Työnhaun voimassaolo päättyy yhdestä laiminlyönnistä

Maaliskuun 2026 alusta tulee myös muutos työnhaun voimassaolon päättymiseen. Työnhaun voimassaolo päättyy, jos työtön jättää asioimatta työvoimaviranomaisen kanssa sen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla. Työnhaun päättyminen tarkoittaa myös työttömyysturvan katkeamista. Menettelyltä ei jatkossa siis enää edellytetä toistuvuutta. Työnhaun voi käynnistää uudelleen nykyiseen tapaan.

Työvoimaviranomaisen osoittamat työmahdollisuudet heti velvoittaviksi

Työvoimaviranomaisen tekemät osoitukset haettavasta työpaikasta (aiempi nimitys: työtarjoukset) ovat 1.1.2026 alkaen työttömiä velvoittavia heti työttömyyden alusta lähtien. Vuoden vaihteeseen saakka osoitukset ovat velvoittavia kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Mikäli työtön ei hae osoitettua työpaikkaa, seuraa siitä työttömyysetuuden menetys.

Työvoimaviranomaisen osoittaman työpaikan hakemista ei jatkossa lasketa mukaan määrällisen työhakuvelvoitteen täyttämiseen. Työttömän on haettava lähtökohtaisesti sekä neljää työpaikkaa kuukaudessa että mahdollisten osoitusten mukaisia työpaikkoja. Molempien hakuvelvoitteiden laiminlyönnistä tulee erillinen työttömyysturvan seuraamus 1.3.2026 alkaen.

Lue lisää yllä muutoksista SAK:n uutisesta.

Velvollisuuteen hakea työtä kiristyksiä

Työhakuvelvollisuus kiristyy osalla työnhakijoista 1.1.2026 alkaen.

Soviteltua työttömyysetuutta saavien osa-aikatyöntekijöiden on haettava lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. Tällä hetkellä näiden työnhakijoiden on tullut hakea yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden tarkastelujaksolla.

Työvoimaviranomaisen on kuitenkin jatkossakin alennettava haettavien työmahdollisuuksien määrää, jos se arvioi, ettei haettavissa ole neljää sellaista työpaikkaa, joihin työnhakija voi työllistyä. Arviossa otetaan huomioon työnhakijan työkokemus, koulutus ja muu osaaminen, työkyky ja mahdollinen työttömyysturvalaissa tarkoitettu ammattitaitosuoja. Työnhakuvelvollisuus voidaan myös jättää kokonaan asettamatta tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos työnhakija on osa-aikaisessa työssä, eikä muun työn vastaanottaminen samanaikaisesti ole mahdollista hänen työkykynsä huomioon ottaen.

Lue lisää SAK:n lausunnosta.

Työnhakuprofiilin julkaisusta tulee lähtökohtaisesti velvoittavaa

Työttömällä on velvollisuus laatia ja julkaista nimetön työnhakuprofiili sähköisellä Työmarkkinatorilla 1.9.2026 alkaen.

Työnhakuprofiilin tulee sisältää työnhaun ja työllistymisen kannalta olennaisia tietoja koulutuksesta, työkokemuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista. Jos työtön ei itse laadi tai julkaise profiilia määräajassa, työvoimaviranomaisen tulee tehdä tämä.

Palvelualustalle kirjautuneiden tahojen oikeutta hakea ja tarkastella julkaistuja työnhakuprofiileja yksittäishakuina laajennetaan niin, että oikeus on myös yksityisillä työnvälitysyrityksillä.

Lue lisää työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden muutoksista työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Yleistuki

Kelan maksamat työttömyysturvaetuudet yhdistetään työttömille maksettavaksi perusturvaetuudeksi 1.5.2026 alkaen.

Peruspäiväraha lakkautetaan ja tilalle tulee työmarkkinatuen kaltainen tarveharkintainen työttömän yleistuki. Tarveharkinta koskee näin jatkossa myös työssäoloehdon täyttäneitä työttömiä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan ja saa ansiosidonnaista päivärahaa. Tarveharkinta tarkoittaa, että ansiotulojen lisäksi myös muut tulot vaikuttaisivat yleistuen suuruuteen tulorajan ylittävältä osalta. Tällaisia muita tuloja ovat esimerkiksi vuokratulot ja muut pääomatulot. Tarveharkinnan lisäksi yleistuki sisältää ammatillista koulutusta vailla oleville työttömille iästä riippumatta noin viiden kuukauden odotusajan sekä vanhempien taloudessa asuville tuen osittamisen.

Uuteen yleistukeen liittyy aktivointijakso, jonka tarkoituksena on estää työttömyyden pitkittymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Aktivointijaksolla työnhakijalle järjestettäisiin työttömän työnhakijan palveluprosessiin kuuluvia tapaamisia lähtökohtaisesti paikan päällä työvoimaviranomaisen toimipisteessä. Tapaamisissa painotettaisiin työttömyyden pitkittymisen syiden selvittämistä ja työnhakijan ohjaamista tarpeellisiin palveluihin. Alle 25-vuotias työnhakija osallistuisi aktivointijaksolle saatuaan yleistukea kahdeksan kuukautta ja 25 vuotta täyttänyt saatuaan yleistukea 1,5 vuoden ajan.

Yleistuki on nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan suuruinen (37,21 euroa/päivä vuonna 2025). Yleistuen maksamiselle ei ole enimmäisaikaa.

Lue SAK:n lausunto yleistuesta.

Toimeentulotuki

Toimeentulotuen saamisen ehtoja kiristetään 1.2.2026 alkaen.

Jatkossa toimeentulotukea hakevalla on aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia toimeentulotuen sijasta. Ensisijaisia etuuksia ovat muun muassa työttömyysturvaetuudet ja opintotuki. Jos täysi-ikäisellä toimeentulotuen hakijalla ei ole esimerkiksi opiskelun, työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa ensisijaista etuutta haettuna, Kela arvioi onko hänellä oikeus tällaiseen etuuteen. Jos henkilö ei Kelan kehotuksesta huolimatta hae yhden kuukauden aikana kyseistä ensisijaista etuutta, toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa 50 prosentilla.

Jatkossa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 50 prosentilla, jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu kokoaikatyötä hakevaksi työttömäksi työnhakijaksi. Velvoite hakea kokoaikatyötä koskee myös tilanteita, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea. Perusosan alentaminen voidaan tehdä edellä mainituissa tilanteissa vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana.

Jos toimeentulotuen saajan työttömyysturvaetuuden maksu on keskeytetty työttömyysturvalaissa säädettyjen sanktioiden takia, saajan toimeentulotuen perusosaa alennetaan jatkossa. Alentamisen kesto riippuu työttömyysturvan katkeamisen kestosta, enintään se on kuitenkin kuusi kuukautta. Alentamisen suuruus ensimmäiseltä kuukaudelta on 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia.

Samalla toimeentulotuen perusosan tasoa leikataan seuraavasti:

• 18 vuotta täyttäneiden yksin asuvien henkilöiden osalta 3 prosenttia.
• Vanhempansa luona asuvien 18 vuotta täyttäneiden osalta 3 prosenttia.
• Muiden 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta noin 2 prosenttia.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta ja tutustu SAK:n lausuntoon.

Toimeentulotuessa huomioitaviin asumismenoihin muutoksia

Kuntakohtaisia rajoja hyväksyttävistä asumisen kustannuksista korotetaan 1.1.2026 alkaen osassa kuntia. Jos asumismenot ylittävät kuntakohtaisen tarpeellisen suuruisena pidetyn määrän, tiettyjä erityisiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta toimeentulotuen hakija voidaan ohjata etsimään edullisempaa asuntoa.

Kuntakohtaiset euromääräiset rajat löytyvät asetuksen liitteestä.

Suurin osa Kelan etuuksista jäädytetty vuoteen 2027 saakka

Kansaneläkeindeksin jäädytyksen seurauksena suurin osa Kelan maksamista etuuksista on vuonna 2026 samansuuruinen kuin vuonna 2025.

Indeksijäädytys koskee seuraavia etuuksia:

• työmarkkinatuki, peruspäiväraha (1.5. alkaen työttömän yleistuki)
• ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusosa ja liikkumisavustus
• starttiraha
• sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan vähimmäismäärä
• vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärä
• lasten kotihoidontuki
• yksityisen hoidon tuki ja hoitolisä
• osittainen hoitoraha ja joustava hoitoraha
• opintoraha, huoltajakorotus ja oppimateriaalilisä
• ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha
• nuoren kuntoutusraha
• kansainvälisen suojelun ja ihmiskaupan uhrien vastaanottoraha ja käyttöraha
• osa yleisestä asumistuesta
• osa eläkkeensaajien asumistuesta.

Osaa Kelan etuuksia korotetaan kuitenkin Kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,5 prosenttia 1.1.2026 alkaen:

• kansaneläke
• takuueläke
• rintamalisät
• perhe-eläkkeet
• vammaisetuudet
• sotilasavustuksen perusavustus
• toimeentulotuen perusosa
• lääkkeiden omavastuut.

Käytännössä etuuksien jäädyttäminen vuosiksi 2024–2027 on leikkaus kaikkein köyhimmiltä. Kun etuus pysyy entisen suuruisena ja hinnat nousevat, etuutta saavan henkilön toimeentulo heikkenee.

Lue lisää Kelan uutisesta etuuksien jäädyttämisestä ja osan etuuksista indeksikorotuksista.

Äitiysavustukseen 40 euron korotus

Hallitus päätti syksyn budjettineuvotteluissa korottaa äitiysavustuksen määrää 40 eurolla, eli 170 eurosta 210 euroon. Korotetun äitiysavustuksen saavat ne, joilla lapsen laskettu syntymäaika on 1.4.2026 tai sen jälkeen. Adoptiotilanteessa korotettu avustus maksetaan vanhemmalle, kun adoptioneuvonnan antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen perheeseen 1.4.2026 tai sen jälkeen. Avustuksen rahana valitseville maksetaan 210 euroa.

Vuoden 2025 äitiyspakkauksia (arvo 170 euroa) jaetaan todennäköisesti pitkälle vuoteen 2026. Siksi äitiyspakkauksen valitsevat saavat pakkauksen lisäksi 40 euroa. Näin toimitaan niin pitkään kuin vuoden 2025 äitiyspakkauksia on jaossa. Korotuksella hankitut lisätuotteet lisätään vuoden 2026 äitiyspakkaukseen.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnöstä.

Erityisraskausrahaan, luovutuspäivärahaan ja erityishoitorahaan muutoksia

Erityisraskausrahaan oikeuttavien työtehtävien ja työolosuhteisiin liittyvien raskaudelle vaaraa aiheuttavien tekijöiden listaa päivitetään sairausvakuutuslaissa 1.1.2026 alkaen vastaamaan raskaussuojeluasetuksessa säädettyjä tekijöitä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaaratekijäluetteloa täydennetään fysikaalisilla ja fyysisillä tekijöillä kuten esimerkiksi melulla, tärinällä ja taakkojen käsittelyllä, jotka voivat aiheuttaa riskin työntekijälle tai sikiölle. Lisäksi erityisraskausrahaa voi jatkossa saada osittaisena, jos raskaana oleva henkilö pystyy jatkamaan työssään osa-aikaisesti.

Jatkossa luovutuspäivärahan määrä vastaisi elimen, kudoksen tai solujen irrottamisesta tai siihen liittyviin välttämättömiin tutkimuksiin osallistumisesta aiheutunutta todellista ansionmenetystä. Kela voi maksaa luovutuspäivärahaa ansionmenetyksen korvaamiseksi henkilölle, joka luovuttaa elimen, kudoksen tai soluja tilanteessa, jossa siirto on toiselle henkilölle elintärkeä.

Jatkossa erityishoitorahaan olisi oikeus vakuutetulla, joka osallistuu lapsensa sairauden tai vamman vuoksi annettavaan erikoissairaanhoidon tasoiseen hoitoon tai kuntoutukseen.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Sosiaalivakuutusmaksut 2026

Vuoden 2025 maksut suluissa.

Työeläkemaksut

• Työeläkemaksu TyEL on 24,4 % (25,28 %) maksun perusteena olevista palkoista.
• Työntekijän osuus TyEL-maksusta on 7,30 % kaikille ikäryhmille.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukainen 53–62-vuotiaiden korkeampi maksu poistuu ja tämä pienentää kyseisen ikäluokan maksua (8,65 %) ja korottaa alle 53-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden maksua (7,15 %). Myös eläkekarttuma on jatkossa kaikille ikäryhmille sama eli 1,5 prosenttia palkasta. Aiemmin 53–62-vuotiaille työntekijöille on kertynyt työeläkettä 1,7 prosenttia palkasta.

• Työnantajan keskimääräinen osuus TyEL-maksusta on 17,10 % (17,38 %).

Työnantajien maksua alentaa erityisesti ns. korona-alennuksen takaisinmaksun päättyminen.

• Yrittäjien eläkemaksu YEL on 24,4 %.

Koska aloittavat yritykset saavat alennuksen maksusta, YEL-maksu on keskimäärin arviolta 23,1 %.

Lue lisää Eläketurvakeskuksen uutisista työntekijöiden eläkemaksun yhtenäistymisestä ja työeläkemaksuista 2026.

Sairausvakuutusmaksu

• Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 1,10 % (1,06 %)
• Palkansaajan päivärahamaksu, jos palkka- ja yrittäjätulo vähintään 16 862 euroa/vuosi: 0,88 (0,84 %)
• Eläkkeen ja etuuden saajan sairaanhoitomaksu: 1,49 (1,45 %)
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,91 (1,87 %)

Lue lisää valtioneuvoston uutisesta.

Työttömyysvakuutusmaksu

• Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,89 % (0,59 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma enintään 2 455 000 euroa/vuosi 0,31 % (0,20 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 455 000 euroa ylittävästä palkkasummasta 1, 23 % (0,80 %)
• Työnantajan osaomistajamaksu 0,31 % (0,20 %)
• Työntekijän osaomistajamaksu 0,39 % (0,30 %)

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Sosiaaliturvaetuuksien indeksit ja elinaikakerroin

• Työeläkeindeksi 3104 (3037)
• Palkkakerroin 1,712 (1,673)
• Kansaneläkeindeksin pisteluku 1939 (1930)
• Elinaikakerroin 0,94643 (0,94759)

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisista elinaikakertoimesta ja työeläkeindeksistä ja palkkakertoimesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuasetuksen mukaisiin asiakasmaksuihin on tehty lakisääteiset indeksitarkistukset, minkä seurauksena maksujen enimmäismäärät nousevat vuoden 2026 alusta.

On arvioitu, että korotukset asiakasmaksuihin kasvattavat hyvinvointialueiden maksutuottoja noin 52 miljoonaa euroa. Esimerkiksi terveyskeskusmaksu nousee 30,20 euroon ja päivystysajan käyntimaksu 41,40 euroon. Sairaalan poliklinikkamaksu nousee 71,30 euroon ja päiväkirurgian maksu 233,80 euroon. Suurempi tasokorotus kohdentuu käyttämättä jääneen palvelun maksuun, joka nostetaan 73,70 euroon.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Valmistelussa olevat sosiaaliturvan muutokset

Työeläkejärjestelmän uudistus vireillä

Työmarkkinajärjestöt sopivat työeläkejärjestelmän uudistamisesta tammikuussa 2025, minkä jälkeen käynnistyi kolmikantainen lainvalmistelu. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan asteittain heinäkuusta 2026 alkaen.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksellista tasapainoa. Keskeisimmät muutokset liittyvät eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan ja vanhuuseläkerahastoinnin lisäämiseen. Näillä on vaikutusta myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden paranemiseen. Uudistus ei sisällä etuusmuutoksia tai muutoksia ikärajoissa.

Esitys työeläkelainsäädännön muutoksista on nyt lausuntokierroksella, joka kestää 4.2.2026 asti.

Tutustu sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön.

Lue myös SAK:n uutiset siitä, miksi uudistus tehtiin ja sen keskeisestä sisällöstä.

Lapsilisän uudistamista selvitetään

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut selvityshenkilöt Liisa Siika-ahon sosiaali- ja terveysministeriöstä ja pääjohtaja Lasse Lehtosen Kelasta tekemään esityksiä lapsilisäjärjestelmän uudistamiseksi 30.4.2026 mennessä.

Selvityshenkilöiden tehtävänä on arvioida lapsilisäjärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja sekä tehdä ehdotuksia lapsilisän uudistamiseksi. Vaihtoehtoja tulee arvioida erityisesti lapsiperheiden toimeentulon turvaamisen, syntyvyyden ja suomalaisen yhteiskunnan perhemyönteisyyden edistämisen sekä monimuotoisten perherakenteiden huomioimisen näkökulmista.

Ehdotukset tulee julkisen talouden paineet huomioon ottaen tehdä siten, että ne voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannusneutraalisti.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Työlainsäädäntö

Hallitus jatkaa työntekijöiden aseman heikentämistä vuonna 2026 muuttamalla työlainsäädäntöä. Osa ensi vuonna voimaan tulevista muutoksista on edelleen valmistelussa tai eduskunnan käsittelyssä. Osa vireillä olevista hankkeista on myös sellaisia, että niiden voimaantuloajankohtaa ei toistaiseksi tiedetä.

Työntekijän irtisanomista helpotetaan

Hallitus muuttaa irtisanomisperusteita muun muassa niin, että työntekijästä johtuvasta syystä työsopimuksen voi jatkossa päättää pelkän asiallisen syyn perusteella. Nykyisin irtisanomiseen vaaditaan asiallinen ja painava syy. Jatkossa henkilöperusteinen irtisanominen on siis käytännössä nykyistä helpompaa. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026, mutta on todennäköistä, että lain voimaantulo viivästyy.

Lue lisää SAK:n uutisesta.

Takaisinottovelvoite poistetaan alle 50 henkilön yrityksiltä

Hallitus on poistamassa takaisinottovelvollisuuden alle 50 henkilöä säännöllisesti työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Nykyisin velvoite koskee kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä.

Lakimuutos on valmistelussa, mutta sen tarkemmasta voimaan tulosta ei ole vielä tietoa.

Määräaikaisten työsopimusten tekemistä helpotetaan

Hallitus on helpottamassa määräaikaisten työsopimusten tekemistä. Jatkossa määräaikaiseen sopimukseen ei tarvittaisi erityistä perustetta, jos työsuhde kestää korkeintaan vuoden. Nykyisin määräaikainen työsopimus voidaan sen pituudesta riippumatta tehdä ainoastaan perustellusta syystä. Ainoastaan pitkäaikaistyöttömän eli vähintään vuoden työttömänä olleen henkilön saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.

Etenkin nuoret naiset tekevät paljon määräaikaista työtä. Heihin kohdistuu paljon myös raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Lakimuutoksesta aiheutuva määräaikaisuuksien lisääntyminen voi johtaa syrjinnän lisääntymiseen.

Lakimuutos on valmistelussa, mutta sen tarkemmasta voimaantuloajasta ei ole vielä tietoa.

Lue blogikirjoitus aiheesta SAK:n nettisivuilta.

Lomautusten ilmoitusaikaa lyhennetään

Hallitus on lyhentämässä lomautuksesta ilmoittamisen vähimmäismääräaikaa 14:stä seitsemään päivään. Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että työnantajan ei tarvitse noudattaa pidempää määräaikaa siinäkään tapauksessa, että ilmoitusajasta olisi sovittu paremmin alan työehtosopimuksessa.

Lakimuutos on valmistelussa, mutta sen tarkemmasta voimaantuloajasta ei ole vielä tietoa.

Lue lisää määräaikaisten työsopimusten helpottamisesta, lomautusten ilmoitusaikojen lyhentämisestä ja takaisinottovelvollisuuden muuttamisesta työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Jatkossa työnantaja päättää säästövapaan pitämisen ajankohdan

Hallitus on sopinut kehysriihessä, että jatkossa työnantaja päättää säästövapaan pitämisen ajankohdan kuten muidenkin vuosilomien kohdalla, ellei muuta sovita. Tällä hetkellä viime kädessä työntekijä saa lain mukaan päättää, milloin hän haluaa säästövapaan pitää. Kyseessä on siis jälleen yksi heikennys työntekijöiden asemaan.

Lakimuutoksen voimaantuloajasta ei ole vielä tietoa.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön uutisesta.

Tasa-arvolain säännöksiä täsmennetään

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että erityisesti raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja. Kirjauksen takia tasa-arvolain säännöksiä ollaan täsmentämässä. Vaikka tasa-arvolain muutokset ovat sinällään positiivisia, ne eivät tule täyttämään hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta syrjinnän tehokkaammasta ehkäisystä. Tämä johtuu siitä, että muutokset ovat monilta osin vain kosmeettisia. Lisäksi samalla hallitus on toteuttanut työlainsäädännön heikennyksiä, jotka voivat lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

Lakimuutoksen tarkemmasta voimaantuloajasta ei ole vielä tietoa.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Työneuvoston ja yt-asiamiehen virat lakkautetaan

Hallitus on valmistellut lainsäädäntöä työneuvoston ja yt-asiamiehen viran lakkauttamiseksi. Työneuvoston osalta tavoitteena on, että lausuntoasiat lakkautetaan kokonaisuudessaan ja työneuvoston toimivaltaan kuuluvat oikaisuvaatimusasiat siirrettäisiin mahdollisesti työsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Yt-asiamiehen yhteistoimintalakiin perustuvat tehtävät siirrettäisiin työsuojeluviranomaiselle ja henkilöstörahastoja koskevat asiat siirrettäisiin patentti- ja rekisterihallitukselle.

Hallituksen esitys on edelleen valmistelussa ja tavoitteena on, että se annettaisiin eduskunnalle helmikuussa 2026 ja lait tulisivat voimaan toukokuun alussa 2026. Valmistelu jatkuu vuodenvaihteen jälkeen.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Työaikaliitännäisten saatavien vanhentumis- ja kanneaikoihin muutoksia

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työaikaliitännäisten saatavien kanneaikaa koskevan sääntelyn muuttamista valmisteleva työryhmän alkuvuodesta 2025 selvittämään työaikaliitännäisten ja tarvittaessa vuosilomaan liittyvien saatavien kanneaikaan liittyviä kysymyksiä. Asian taustalla on korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen oikeuskäytännössään omaksuma erilainen tulkintalinja työaikalain ja vuosilomalain kanneaikasäännösten soveltamisesta työehtosopimuksiin perustuviin saataviin. KKO:n tulkinnan perusteella työaikalain kanneaikaa on mahdollista soveltaa kaikkiin työaikaliitännäisiin saataviin riippumatta siitä, perustuvatko nämä työehtosopimukseen vai suoraan lakiin. Työtuomioistuin on vakiintuneesti soveltanut työsopimuslain viiden vuoden vanhentumisaikaa kaikkiin työehtosopimukseen perustuviin saataviin mahdollisesta työaikaliitännäisyydestä riippumatta.

Työryhmän esitystä on valmisteltu virkamiesten ehdottaman kompromissin pohjalta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää työsuhteeseen perustuvien saatavien vanhentumis- ja kanneaikoja. Työryhmän esitys etenee lausuntokierrokselle oletettavasti alkuvuonna 2026. Työryhmän tavoitteena on laatia mahdollisimman yksimielinen muistio lausuntokierrosta varten. Tällä hetkellä sekä EK että SAK ja muut palkansaajaliitot ovat tukeneet työryhmän esitystä.

Yritysten henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisrajaa alennetaan

Henkilöstön hallintoedustusta koskevassa lainsäädäntöhankkeessa on kysymys yhteistoimintalain 2 §:n ja 5 luvun muuttamisesta. Hallituksen esitys etenee lausuntokierrokselle viimeistään alkuvuodesta 2026.

Hallituksen esityksen keskeisenä tarkoituksena on muuttaa henkilöstön hallintoedustusta koskevien säännösten soveltamisalarajaa laskemalla sitä vähintään 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin nykyisestä 150 työntekijästä. Lisäksi luovuttaisiin nykyisestä sopimukseen perustuvasta henkilöstön hallintoedustuksesta yhteistoimintalain tasolla. Hallintoedustus tulisi lain soveltamisalalla toteuttaa jatkossa hallituksessa tai johtoryhmissä.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Palkka-avoimuusdirektiivi laitettava kansallisesti voimaan

Palkka-avoimuusdirektiivi hyväksyttiin EU:ssa vuonna 2023. Direktiivin tarkoitus on vahvistaa samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista naisten ja miesten välillä.
Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin edellyttämät muutokset voimaan viimeistään 7. 6. 2026.

Direktiivin täytäntöönpanoon liittyen hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Toisin sanoen Suomen hallitus tekee vain sen, mikä on EU:n jäsenvaltiolle aivan pakollista, mutta ei yhtään enempää.

Lue lisää SAK:n uutisesta.

Alustatyötä koskeva direktiivi pantava täytäntöön

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan alustatyödirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Työryhmän työn pitäisi olla valmiina hallituksen esityksen muodossa vuoden 2025 loppuun mennessä, jonka jälkeen esitys lähtee lausuntokierrokselle.

Direktiivi tulee olla kansallisesti täytäntöön pantuna 1.12.2026. Ministeriössä noudatetaan niin kutsuttua minimi-implementoinnin periaatetta, mikä tarkoittaa sitä, että kansallisesti ei tulla esittämään alustatyöntekijöille parempaa suojaa kuin mitä direktiivin minimivaatimukset edellyttävät.

Lue lisää SAK:n uutisesta.

Työsuojelu

Työsuojelun saralla asbestityön turvallisuutta parannetaan ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröintiin tulee muutoksia.

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinti Työturvallisuuskeskukselle

Lakiuudistus ei sisälly hallitusohjelmaan, vaan sen kolmikantainen käsittely on aloitettu jo edellisellä hallituskaudella. Lain tavoitteena on työsuojelun edistäminen.

Uuden lain myötä työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevien tietojen rekisteröinti- ja luovutustehtävä siirtyy yksinomaan Työturvallisuuskeskuksen vastuulle. Keskeisimpänä sisältönä on edelleen työnantajan velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevia tietoja.

Uudessa laissa ilmoitusvelvollisuus ei koske enää pienten, alle kymmenen työntekijän työpaikkojen työnantajia, vaan niiden osalta ilmoittaminen muuttuu vapaaehtoiseksi.

Laki tulee voimaan 2.4.2026.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Asbestityön turvallisuutta parannetaan sääntelyä parantamalla

Asbestityön turvallisuutta koskevaan sääntelyyn tulee parannuksia. Lakimuutoksilla pannaan osaltaan täytäntöön EU:n asbestidirektiivin muutokset. Tavoitteena on vähentää asbestille altistumista ja parantaa asbestityön turvallisuutta. Osa asbestityötä koskevan asetuksen muutoksista koskee kaikkea asbestityötä ja osa ainoastaan asbestipurkutyötä tai muita rajattuja toimintoja.

Uusi asetus tiukentaa altistumisen raja-arvoa, lisää työntekijöiden kouluttamista ja ammattipätevyysvaatimuksia sekä tarkentaa ennakkoon tehtävän asbestipurkutyöilmoituksen sisältöä. Lisäksi täsmennetään työvälineitä ja niiden toimintakunnon varmistamista koskevaa sääntelyä.

Uudistettu asetus tulee pääosin voimaan 21. 12. 2025. Työntekijöiden pätevyysvaatimuksien lisäämistä koskeva säännös tulee voimaan 1.1. 2026. Osassa uusia vaatimuksia on vuoden siirtymäaika.

Lue lisää SAK:n uutisesta

Koulutus

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden ja laadun parantamiseksi aloitetaan kokeilu. Työantajille maksettava koulutuskorvaus lakkautetaan.

Koulutuskorvaus lakkautetaan

Työnantajille ei enää makseta koulutuskorvausta 1.1.2026 tai sen jälkeen toteutettuihin koulutuksiin. Vuonna 2025 toteutettavista edellytykset täyttävistä koulutuspäivistä voidaan kuitenkin edelleen maksaa koulutuskorvausta vuonna 2026.

Koulutuskorvausta voivat nykyisin saada tietyt ei-verovelvolliset työnantajat, kuten kunnat, hyvinvointialueet, yliopistot, säätiöt ja yhdistykset. Valtiovarainministeriö on maksanut kalenterivuosittain hakemuksesta Työllisyysrahastolle sen määrän, jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille koulutuskorvauksina.

Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön uutisesta.

Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu alkaa

Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kehittämiseksi käynnistetään kokeilu, joka toteutetaan 1.1.2026–31.12.2033 välisenä aikana.

Kokeiluun on valittu mukaan 40 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Toiminnanohjauksen kokeilun tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua sekä mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luominen. Samalla kevennetään järjestämislupasäätelyä siten, että se vähentäisi koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon normitaakkaa ja hallinnollista työtä. Käytännössä kokeilussa olevat koulutuksen järjestäjät saavat itse päättää mitä tutkintoja ja tutkinnon osia he järjestävät.

Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön uutisesta.

Maahanmuutto

Hallitus kiristää kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja.

Kansalaisuuden saamisen edellytyksiin tiukennuksia

Kansalaisuuslakia koskevat muutokset tulivat voimaan 17.12.2025.

Lakimuutokset tiukentavat Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä. Muutokset liittyvät toimeentuloa ja nuhteettomuutta koskeviin edellytyksiin, henkilöllisyyden selvittämiseen sekä kansalaisuuden menettämiseen.

Lue lisää sisäministeriön nettisivuilta.

Pysyvän oleskeluluvan ehdot tiukkenevat

Muutokset koskevat henkilöitä, jotka hakevat pysyvää oleskelulupaa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupaa (P-EU-oleskelulupa).

Lakimuutoksen myötä pysyvän oleskeluluvan saamiseksi vaadittava asumisaika pitenee neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Lisäksi jatkossa hakijalla tulee olla riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria. Joissain tilanteissa pysyvän oleskeluluvan voisi saada jatkossakin jo neljän vuoden asumisajan jälkeen.

Lakimuutosten arvioitu voimaantulopäivä on 8.1.2026.

Lue lisää sisäministeriön uutisesta.

Verotus

Verotukseen tulee useita muutoksia vuonna 2026. Muun muassa perintö- ja lahjaveron alarajat nousevat ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu.

Ansiotuloverotuksen kevennystä syövät muut muutokset

Lähtökohtaisesti palkkaverotus kevenee vuodelle 2026.

Palkkaverotuksen kevennyksen vaikutusta pienentää palkansaajan veronluonteisen työttömyysvakuutusmaksun nouseminen 0,3 %-yksiköllä. Lisäksi kevennyksen vaikutusta syövät useiden eri verovähennysten, kuten työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden, poistuminen. Palkansaajan korkeimpien marginaaliverojen alentaminen noin 52 prosenttiin keventää suurituloisten palkansaajien verotusta.

Tarkemmin veroprosenttien muutoksista.

Eläketulon lisävero kevenee

Työeläkkeet nousevat indeksitarkistusten vuoksi 0,88 prosenttia vuonna 2026. Kansaneläkeindeksi taas nousee 0,47 prosenttia. Korkeimpien marginaaliverojen alentaminen koskee myös eläketuloja. Eläketulon lisävero kevenee sen alarajan noustessa 47 000 euron eläketulosta 60 000 euroon.

Perintö- ja lahjaveron alarajat nousevat

Verotettavan perinnön alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon ja verotettavan lahjan alaraja 5 000 eurosta 7 500 euroon.

Perintö- ja lahjaverosta vapaan tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa korotetaan 4 000 eurosta 7 500 euroon. Perintöveron kymmenen vuoden maksuajalta perittävän koron marginaali alenee 3,5 prosentista kahteen prosenttiin.

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousee hieman

Vuonna 2026 kunnallisveroprosentti nousee 36 Manner-Suomen kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 7,57 prosenttiin, mikä +0,04 %-yksikköä enemmän kuin vuonna 2025.

Kiinteistövero kiristyy yhteensä 26 kunnassa. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit vuonna 2026 ovat:

• Rakennukset: 1,18 %
• Maapohja 1,31 %
• Vakituinen asunto 0,51 %
• Muu kuin vakituinen asunto 1,26 %

Lue lisää Kuntaliiton sivuilta.

Luontoisetuarvot

Ravintoedun kustannusten ylärajaa korotetaan 14,00 euroon (13,70 euroa vuonna 2025). Alaraja on 8,80 euroa (8,00 euroa vuonna 2025).

Auton latausetu ei ole enää verovapaa 1.1.2026 alkaen. Muutos koskee työntekijän oman auton tai käyttöetuauton lataamista työpaikalla. Vapaassa autoedussa lataus sisältyy autoedun arvoon.

Lue lisää Verohallinnon ohjeesta.

Verovapaat päivärahat ja matkakustannusten korvaukset

Verovapaan kotimaan kokopäivärahan määrä on 54 euroa (53 e vuonna 2025) osapäivärahan 25 euroa (24 e vuonna 2025) ja ateriakorvauksen 13,50 euroa (13,25 e vuonna 2025).

Verovapaa kilometrikorvaus on 55 senttiä (59 senttiä/km vuonna 2025) kilometriltä.

Lue lisää Verohallinnon ohjeesta.

Kotitalousvähennys pysyy ennallaan

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa. Vähennysprosentti on 35 prosenttia ja palkkojen kohdalla 13 prosenttia. Vähennyksen omavastuu on 150 euroa.

Öljylämmityksestä luopumiseen saa korotettua kotitalousvähennystä vuoden 2027 loppuun saakka.

Lue lisää Verohallinnon ohjeesta.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut säädetään vähennyskelvottomiksi. Tämä koskee esimerkiksi ammattiliittojen jäsenmaksuja. Vähennysoikeus poistuu sekä työntekijä- ja työnantajapuolelta. Työttömyyskassalle menevä maksu tai sen osuus jäsenmaksusta on edelleen vähennyskelpoinen.

Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistuu

Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistuu uusilta polkupyöräeduilta, joiden käyttöönotosta työnantaja ja työntekijä ovat sopineet 24.4.2025 tai sen jälkeen. Ennen kyseistä ajankohtaa sovitut polkupyöräedut ovat verovapaita sopimuskauden loppuun saakka tai jos kyseessä on työnantajan ostama polkupyörä, enintään viiden vuoden ajan edun käyttöönotosta.

Muun muassa elintarvikkeiden arvonlisävero alenee

14 prosentin alv-kanta kevenee 13,5 prosenttiin 1.1.2026 alkaen.

Muutos koskee muun muassa näitä tavaroita ja palveluita:

• elintarvikkeet
• ravintola- ja ateriapalvelut
• rehuaineet
• liikunta- ja kulttuuritoiminta, kuten urheilu- ja liikuntapalvelut, tapahtumien pääsyliput ja urheilutilojen käyttö
• kirjat (painetut ja sähköiset julkaisut)
• lääkkeet
• henkilökuljetukset
• majoituspalvelut.

Lue lisää erilaisista veromuutoksista verohallinnon uutisesta.

Virvoitusjuomien, väkevien alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotus kiristyy

Virvoitusjuomaverotuksessa otetaan käyttöön uusi veroporrastus. Uusi porrastus jakaa juomia aiempaa tarkemmin juoman sokeripitoisuuden mukaan. Muutokset tulevat voimaan 1.4.2026.

Väkevien alkoholijuomien alkoholivero nousee vuosina 2025–2027. Veronkorotukset ovat 1,3–1,8 prosenttia vuodessa, yhteensä 4,6 prosenttia.

Tupakkavero nousee asteittain kuudessa erässä marraskuusta 2024 heinäkuuhun 2027. Korotukset ovat yhteensä keskimäärin 27,1 prosenttia ja ne koskevat savukkeita, kääretupakkaa, piippu- ja savuketupakkaa sekä sikareita ja pikkusikareita. Sähkösavukenesteet ja nikotiinipussit jäävät veronkorotuksen ulkopuolelle.

Nuuskan ja nikotiinipussien verotonta matkustajatuontia rajoitetaan. Nuuskaa ja nikotiinipusseja saa tuoda toisesta EU-maasta verottomasti enintään 1 000 grammaa kerralla.

Lue lisää alkoholiverosta.

Lue lisää tupakkaverosta.

Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvovero nousee

Sähköautojen perusvero nousee 1.1.2026 alkaen.

• Täyssähköautojen vuosittainen ajoneuvoveron perusvero nousee 52,91 euroa.
• Muutos näkyy vuoden 2025 aikana lähetetyissä verolipuissa, jos niissä on vuoden 2026 veroa.

Vähäpäästöisten ajoneuvojen perusvero nousee 1.1.2026 alkaen.

• NEDC-mittaustavan mukainen perusvero nousee, jos päästöt ovat 0-82 g/km.
• WLTP-mittaustavan mukainen perusvero nousee, jos päästöt ovat 0-102 g/km.

Uusi perusvero on 29,10 senttiä päivässä eli 106,21 euroa vuodessa.

Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamista 170 eurolla kuukaudessa jatketaan vuoden 2029 loppuun.

Lue lisää Traficomin sivuilta.

Kaavamainen työhuonevähennys poistuu

Palkansaajien kaavamainen työhuonevähennys poistuu. Vähennystä voi hakea vielä vuoden 2025 veroilmoituksella. Vaikka kaavamainen työhuonevähennys poistuu, muualta hankitun työtilan kustannukset ovat edelleen vähennyskelpoisia.

Finanssialan bonukset muuttuvat osittain veronalaisiksi

Pankin maksama asiakasbonus, -hyvitys tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva etu on 1.1.2026 alkaen veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy esimerkiksi yksityistalouden luottojen, talletusten tai sijoitusten määrän tai arvon perusteella. Esimerkiksi lainoista kertyneitä bonuksia ei voi jatkossa käyttää verovapaasti vakuutusmaksujen maksamiseen.

Etu on verovapaata tuloa silloin, kun

• etu käytetään niihin palveluihin, palvelumaksuihin ja luottojen korkoihin, joista etu on kertynyt
• etua ei makseta rahana
• asiakas ei voi vaikuttaa edun käyttökohteeseen.

Muutos koskee ainoastaan finanssialan bonuksia. Yksityistalouden ostojen perusteella vähittäiskaupasta saatavat bonukset, alennukset ja hyvitykset ovat edelleen verovapaita.