Yleissivistys on osa ammattitaitoa

Viime aikoina useissa medioissa on nostettu esille ammatillisen koulutuksen antama yleissivistävä osaaminen ja etenkin sen puute. Saman aikaisesti usea taho on noussut kiistämään koko ongelman. Yleissivistyksen puutetta ei pidä paisutella liikaa, mutta ei sitä saa myöskään lakaista maton alle.

Helsingin Sanomien haastattelema asiasta väitöskirjan tehnyt tutkija toteaa, että hänen havaintonsa koskevat tiettyjä aloja ja oppilaitoksia eivätkä ne siksi ole yleistettävissä kaikkeen ammatilliseen koulutukseen.

Yleissivistyksen puutteen aiheuttamista ongelmista kuuluu heikkoja signaaleja oppilaitoksista ja siksi on vastuullista selvittää kokonaisuutta ja tehdä tarvittavat muutokset tutkintoihin ja opetukseen. Tässä tullaan periaatteelliseen keskusteluun siitä, tarvitaanko duunariammateissa yleissivistystä. SAK:n kanta on selkeä: Kyllä tarvitaan. Yleissivistystä on tarvittu aina ja sen merkitys tulee kasvamaan.

Toisenlaista kantaa on edustanut muun muassa valtionvarainministeriö, joka on esittänyt tutkintojen lyhentämistä etenkin yleissivistävistä YTO-aineista luopumalla. Tämä kertoo mielestäni vanhakantaisesta ihmiskuvasta. Työelämään ilmeisesti halutaan robotteja, joilla ei ole omaa tahtoa.

Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet lisätä korkeakoulutettujen nuorten määrää. Käytännössä tavoitteisiin pääseminen vaatii korkeakouluihin johtavan ammatillisen koulutusväylän vahvistamista. Ammattikorkeakouluissa tässä on edistytty, mutta siitä huolimatta ulos jää todennäköisesti suuri määrä halukkaita, joiden osaaminen ei riitä korkeakouluopintoihin. Lisäksi korkeakouluissa joudutaan nykyään paikkaamaan opiskelijoilta puuttuvaa yleissivistävää osaamista. Jos nämä taidot olisivat valmiiksi hallussa, opinnot edistyisivät nopeammin ja yhä useampi voisi nostaa koulutustasoaan.

Ammatillisen koulutuksen yleissivistävää opetusta pitää lisätä ja opetuksen pitää kytkeytyä tiiviimmin ammatillisiin sisältöihin.

Syyttävä sormi osoittaa usein perusopetusta. Tuttu valitusvirsi on, että peruskoulusta tulevat opiskelijat eivät osaa mitään. Kuitenkin tutkimuksessa on havaittu, että suurella osalla matemaattinen osaaminen oli ammatillisen koulutuksen jälkeen samalla tasolla kuin 9.luokkalaisilla, osalla jopa heikompi. Tämä ei voi mitenkään olla peruskoulun vika, vaikka kuinka asiaa vääntäisi. Ammatillisen koulutuksen pitää kantaa oma vastuunsa opiskelijoiden osaamisen kehittämisestä, vaikka se on haastavaa.

Viime aikoina käyty keskustelu on pyörinyt etupäässä nuorissa, vaikka ammatilliseen koulutukseen osallistuu myös suuri joukko aikuisia. Työllistymisen esteenä ei ole läheskään aina tietyn ammatin vaatiman osaamisen puute, vaan muun muassa heikko luku- ja kirjoitustaito, puutteet ongelmanratkaisutaidoissa ja vajavainen tietotekninen osaaminen. Nämä puutteet vaikeuttavat työnhakua ja mahdollisuuksia päästä näyttämään omaa ammatillista osaamista. Jos aikuinen hakeutuu ammatilliseen koulutukseen ja hänellä havaitaan puutteita näissä taidoissa, koulutuksen järjestäjän velvollisuutena pitäisi olla päivittää nämä työelämän kannalta oleelliset taidot kuntoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 28.5. ohjelman, jolla edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikilla koulutustasoilla. Tämä on erittäin tärkeä ja kannatettava toimenpideohjelma. Voi kuitenkin kysyä, hoidetaanko tässä oiretta vai sairautta. Vihapuhe, rasismi ja tasa-arvon kyseenalaistaminen juontavat yleissivistyksen puutteeseen. Ministeriön ohjelma tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Ilman yleissivistyksen lisäämistä perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa juurisyyhyn ei päästä vaikuttamaan. Ammatillisen koulutuksen yleissivistävää opetusta pitää lisätä ja opetuksen pitää kytkeytyä tiiviimmin ammatillisiin sisältöihin. Samat yleissivistävät tiedot ja taidot kantavat sekä työelämässä että muussa elämässä.