Hallituskausi on kasvattanut kuilua nais- ja miesvaltaisten alojen työelämän laadussa
SAK:n juuri julkaisema seurantatutkimus Hyvän työn mittari osoittaa, että työelämän laatu on heikentynyt naisvaltaisilla aloilla, kun taas miesvaltaisilla aloilla se on palannut lähelle huipputasoa. Erot ovat kasvaneet voimakkaasti Orpon hallituksen kaudella.
SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämän laatu on elpynyt vuoden 2024 notkahduksesta vain osittain. Lisäksi elpyminen on ollut eritahtista eri toimialoilla. SAK:laisista aloista teollisuuden työntekijöiden työelämän laatu on elpynyt selvimmin.
Naisvaltaisilla julkisilla palvelualoilla työelämän laatu on jatkanut vielä heikkenemistään vuoden 2024 notkahduksen jälkeen. Yksityisillä palvelualoilla 35 prosenttia työntekijöistä on laadultaan huonossa työssä. Historiallisen kehno tulos saatiin myös julkisilla palvelualoilla, joissa huonon työn osuus on neljännes eli 25 prosenttia. Laatua mitataan kymmenellä eri mittarilla.
– Olen erittäin yllättynyt, että naisvaltaisten alojen tilanne jatkoi huonontumistaan edelleen vuoden 2024 kriisitunnelmien jälkeenkin. Näyttää siltä, että leikkauspolitiikan nostattamat pelot ovat tulleet todeksi monen työntekijän arjessa, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen arvelee.
Eniten julkisilla palvelualoilla olivat heikentyneet työsuhteen varmuus, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, toimeentulo sekä työyhteisön tuki. Yksityisillä palvelualoilla ovat heikentyivät eniten työyhteisön tuki sekä työsuhteen varmuus. Myös työtahti on kiristynyt.
– Hallituksen leikkauspolitiikka yhdistettynä työelämäheikennyksiin ovat todennäköisesti lisänneet epävarmuutta juuri näillä naisvaltaisilla aloilla. Esimerkiksi kunnissa ja hyvinvointialueilla irtisanomiset ovat historiallisen korkealla tasolla tällä hallituskaudella. Epävarmuuden lisääntyminen näyttäisi vaikuttavan työyhteisöihin jopa me-hengen heikentymisenä.
Miesvaltaisilla aloilla kehitys on ollut päinvastaista. Teollisuudessa sekä rakennus- ja sähköaloilla parantunut suhdanne on kohentanut työelämän laatua. Teollisuudessa vähintään jossain määrin hyvässä työssä olevien osuus nousi edellisestä mittauksesta 19 prosentista 26 prosenttiin. Rakennus- ja sähköaloilla vastaava osuus nousi 22 prosentista 30 prosenttiin.
– Miesvaltaiset alat ovat palanneet lähelle vuoden 2022 huipputasoa. Naisvaltaisilla aloilla vuonna 2024 syntynyt kuoppa työelämän laadussa on sen sijaan pysynyt lähes ennallaan tai syventynyt.
Näätäsen mielestä kehitystä olisi käännettävä tukemalla niitä aloja, joilla työelämän laatu on heikentynyt eniten.
– Yksityisillä palvelualoilla tämä tarkoittaa työttömyysturvan suojaosan palauttamista, jotta osa-aikainen ja lyhytkestoinen työ kannattaa ottaa vastaan ja toimeentulo ei horju työpaikkaa vaihtaessa. Toiseksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa pitäisi nostaa erityisesti pienituloisten palkansaajien kohdalla, koska se vähentäisi työttömyyden aiheuttamaa epävarmuutta työelämässä. Kolmanneksi työnantajan on tarjottava työntekijälle kokoaikatyötä, ellei osa-aikatyölle ole perusteltua syytä.
Julkisilla aloilla hallituksen on pidättäydyttävä uusista leikkauksista kuntien valtionosuuksiin ja hyvinvointialueiden rahoitukseen. Jatkuva säästöpaine heikentää työsuhteiden varmuutta ja kuormittaa henkilöstöä, mikä näkyy työntekijöiden jaksamisessa. Toimivat julkiset palvelut edellyttävät hyvinvoivaa henkilöstöä.