Oikeudenmukaisuus sitouttaa työntekijät vihreään elvytykseen

Blogi 28.05. 07:00 Björkbacka Pia
SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka

Covid-19 on aiheuttanut vakavan terveyskriisin lisäksi taloudellisen kriisin. Samaan aikaan Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuden tavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. Tätä vaikeaa yhtälöä ratkomaan on perustettu useita elvytysryhmiä. 

Yksi näistä on ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettama kestävän elvytyksen työryhmä. Sen tehtävänä on osana finanssipoliittista elvytystä etsiä sellaisia toimia, jotka ratkovat myös ilmastokriisiä ja luonnon köyhtymistä. Ryhmä koostuu viranomaisten lisäksi etupäässä elinkeinoelämän edustajista. Palkansaajia ei tähän ryhmään kutsuttu, mutta luvattiin sentään kuulla.

Myös palkansaajajärjestöt ja keskeiset kansalaisjärjestöt tarvitaan mukaan ilmastokriisiä ratkoviin valmisteluihin.

Mielestäni on olennaista, että poliitikot kuulevat monipuolisesti sidosryhmiä vihreästä elvytyksestä päättäessään. Siksi myös palkansaajajärjestöt ja keskeiset kansalaisjärjestöt tarvitaan mukaan ilmastokriisiä ratkoviin valmisteluihin.

Odotan myös konkreettisia toimia siihen, miten säällisiä ja ekologisesti kestäviä työpaikkoja luodaan ja säilytetään. On koko Suomen etu, että ilmastotoimien vaikutuksesta mahdollisesti taloudellisesti kärsiviä työntekijöitä voidaan auttaa oikealla tavalla. Osaamisen vahvistaminen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen ovat avainasioita kestävän ratkaisun löytämisessä. Näitä asioita on syytä pohtia myös pidemmällä aikavälillä. Tähän antaa hyvän mahdollisuuden pari viikkoa sitten aloitettu Suomen energia- ja ilmastosuunnitelmien päivitystyö, jota työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi. 

Jo esitetyn perustella ympäristöministeriön elvytysryhmän ehdotukset keskittyvät toimiin, joilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen, energiamurroksen nopeuttamiseen sekä kestävään infrastruktuuriin panostamiseen. On positiivista, että ehdotettujen elvytystoimien yhdeksi kriteeriksi on asetettu työllisyysvaikutukset.

Vihreään elvytyspakettiin on sisällytettävä myös toimia, joilla varmistetaan työntekijöille oikeudenmukainen siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan. 

SAK tukee kaikkia työntekijöiden näkökulmasta reiluja kasvihuonekaasujen vähennystoimia. Tämä ei kuitenkaan riitä. Vihreään elvytyspakettiin on sisällytettävä myös toimia, joilla varmistetaan työntekijöille oikeudenmukainen siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan.  Näin varmistamme myös sen, että organisaatiolle tärkein voimavara – työntekijät – sitoutuvat vihreän elvytyksen toimiin.

Kestävien investointien ja yritystukien rinnalle tarvitaan työntekijöiden osaamisen täydennys-, muunto- ja uudelleenkoulutusta. Työvoimakoulutuksessa pitäisi huomioida nykyistä painokkaammin ilmasto-, luonnon monimuotoisuus- sekä ympäristökestävyys. Elvytyksen ensimmäisessä vaiheessa koulutusta on perusteltua painottaa niihin toimialoihin, joille koronaepidemian työllisyysvaikutukset ovat olleet negatiivisimmat.

Muun muassa näillä toimin Suomi lunastaisi lupaukset, jotka se antoi vuoden 2018 YK:n ilmastokonferenssin aikoihin allekirjoittaessaan Sleesian julistuksen sekä sitoutumalla vuotta myöhemmin YK:n ilmasto- ja työllisyysaloitteeseen