Menetämme tuhansien ihmisten työpanoksen, koska työ ei jousta

Blogi 22.11. 13:16 Antila Juha
SAK:n kehiitämispäällikkö Juha Antila.

Saimme viime viikolla ilouutisia! Hallitus otti edistettäväksi esityksen, jossa työturvallisuuslakia muutetaan niin, että se edistää 55 vuotta täyttäneiden työssäjaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista.

Karkeasti jaoteltuna työssä käyvä tuottaa verotuloja, työelämän ulkopuolella oleva yleensä käyttää verotuloilla tuotettuja palveluita. SAK:lle on tärkeää, että valtiontalous on tasapainossa, mutta me haluamme kiinnittää huomioita työelämän laatuun eli mikä saa ihmisen pysymään työelämässä. Työ maistuu, kun se on tuottaa onnistumisen ja ilon kokemuksia ja on mitoitettu ihmisen elämäntilanteen mukaan. Tutustu tarkemmin SAK:n Hyvän työn kriteereihin.

Työeläkeyhtiö Elo teki selvityksen eläkkeelle siirtyneiden työhaluista. Kävi ilmi, että olettamus yli 55-vuotiaiden halukkuudesta jättää työelämä nopeasti taaksensa on väärä. Työelämässä mukana pysyminen koettiin tärkeänä erityisesti työikäisten 55–64-vuotiaiden, mutta myös eläkeikäisten keskuudessa. Jo eläkkeelle siirtyneistä viidennes (22 %) olisi jatkanut työelämässä, mikäli tarjolla olisi ollut joustoa, kuten mahdollisuus siirtyä osa-aikatyöhön.

Onkin hätkähdyttävää havaita, kuinka yhteiskunta menettää tuhansien ihmisten työpanoksen, koska työn muokkaamista ei ole tuettu.

SAK otti koppia tästä jo tänä syksynä. Esitimme uutta kevennettyä työaikajärjestelmää, osa-aikarahaa, ikääntyneille. Halusimme aloittaa varovasti, joten ehdotimme aluksi 60 vuotta täyttäneille mahdollisuutta siirtyä kerran korkeintaan vuodeksi kokoaikatyöstä 80 prosenttia työajalle.

Tarve keventää työtä on muita isompi niillä, joiden työelämä on laadullisesti huonoa.

Koska varsinkin SAK:laisilla aloilla palkan pieneneminen on usein esteenä osa-aikaiselle työlle, ehdotamme, että puolet menetetystä palkasta korvataan. Maksimikorvaus on 280 euroa. Valtiolle tulee siis menoja jonkin verran, mutta työurien piteneminen sekä muut vaikutukset, kuten parempi ruumiin ja mielen terveys, maksanee osan tai jopa kaikki kulut takaisin.

Lain ja käytänteiden muokkaaminen on vain yksi tapa luoda ihmisen mittaista työtä. Tärkeimmät päätökset tehdään kuitenkin työpaikoilla. Tarve keventää työtä on muita isompi niillä, joiden työelämä on laadullisesti huonoa. Hyvässä työssä tarve lyhyemmälle työajalle on hyvin vähäistä: vain kuusi prosenttia hyvissä töissä olevista haluaa lyhyemmän työajan. Sen sijaan huonoissa töissä olevilla tarve työajan lyhentämiselle on neljä kertaa suurempi (SAK:n työolobarometri 2022). Eli jos joka aamu töihin lähteminen ahdistaa, ei mikään järjestely saa haluamaan olla työelämässä yhtään pidempään kuin on pakko. 

Koska emme voi mahtikäskyllä muuttaa työpaikkojen toimintatapoja, tarvitaan yhteisesti sovittuja ja tuettuja muotoja, joilla ainakin osalle mahdollistetaan työurien jatkuminen ja sitä kautta myös tasapainotetaan hyvinvointivaltion rahoitusta.