EK:n ja SAK:n pääekonomistit: Kotitalousvähennyksen kasvattaminen olisi erinomainen elvytyskeino

Blogi 29.10. 10:00 Kaukoranta Ilkka
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta

Kotitalousvähennyksen kasvattaminen olisi erinomainen elvytyskeino ja tukisi työllisyyttä koronakriisissä, kirjoittavat EK:n pääekonomisti Penna Urrila ja SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Koronapandemia on vaikuttanut Suomen talouteen rajusti. Tuotanto ja työllisyys ovat laskeneet voimakkaasti erityisesti monilla palvelualoilla. Elpyminen näyttää viivästyvän yhä, kun viruksen toinen aalto on rantautunut voimalla tärkeimmille vientimarkkinoillemme. 

Suomen talouspolitiikassa tulisi löytää nopeavaikutteisia toimia, joilla voidaan tukea työllisyyttä ja kotimaista kysyntää. Mielestämme kotitalousvähennyksen kasvattaminen sopisi erinomaisesti tämänhetkiseen tilanteeseen. Vähennystä tulisikin kasvattaa nopealla aikataululla, heti vuoden 2021 alusta lähtien.

Kotitalousvähennyksen vaikutuksista on tekeillä tutkimus, jonka johtopäätökset kannattaa ottaa huomioon kotitalousvähennyksen pidemmän aikavälin kehittämisessä. Tässä akuutissa tilanteessa tätä elvytyskeinoa kannattaa kuitenkin käyttää, vaikka sen vaikutuksista ei vielä olekaan tarkkaa tutkimustietoa.

Kotitalousvähennys alentaa sen piirissä olevien palveluiden nettohintaa kotitalouksille ja sitä kautta todennäköisesti lisää niiden kysyntää sekä tukee työllisyyttä suoraan. Vähennyksen kasvattaminen lisäisi palveluita käyttävien tai niitä tuottavien ostovoimaa myös silloin, jos kysyntä ei kasvaisi. Molemmat vaikutuskanavat elvyttäisivät taloutta, joten vähennyksen kasvattaminen on perusteltu elvytyskeino myös ennen kuin sen täsmällisemmistä vaikutuksista saadaan tietoa.

Jos näki kotitalousvähennyksen supistamisen suhdannepoliittisesti perustelluksi vuosi sitten, niin vastaavasti nyt taantumassa sitä kannattaisi kasvattaa.

Kotitalousvähennys on vakiinnuttanut paikkansa osaksi Suomen verojärjestelmää, luonut markkinoita uudentyyppisille kotitalouspalveluille ja vähentänyt harmaata taloutta. Vähennystä käyttäneiden kotitalouksien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. 

Vähennys oli Suomessa laajimmillaan vuosina 2009–2011, jolloin sen enimmäismäärä oli 3000 euroa ja 60 prosenttia työkustannuksista sai vähentää verosta. Kuluvana vuonna kattosumma on enää 2250 euroa, ja vähennys on 40 prosenttia työkustannuksista. Vähennys on siis supistunut jopa yli kolmanneksella, kun huomioidaan 2010-luvulla tapahtunut hintatason nousu.

Vähennystä tulisi kasvattaa huomattavasti, jos haluttaisiin palata kymmenen vuotta sitten olleeseen tilanteeseen. Kasvattaminen on perusteltua myös, jos ajattelee vähennystä suhdannepolitiikan välineenä – jos näki kotitalousvähennyksen supistamisen suhdannepoliittisesti perustelluksi vuosi sitten, niin vastaavasti nyt taantumassa sitä kannattaisi kasvattaa.

Kotitalousvähennyksen kattosummaa ja vähennysprosenttia tulisi nostaa tuntuvasti. Samalla tulisi arvioida vähennyksen soveltamisalan laajentamista uusiin palveluihin sekä nykyisen 100 euron omavastuun poistamista. Ehdottomana vähimmäistavoitteena tulisi olla vuoden 2020 alussa tehdyn kotitalousvähennyksen leikkauksen nopea peruminen.

Penna Urrila, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti
Ilkka Kaukoranta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti