Työryhmäraportti: EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028-2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelu

Yleiset näkemykset työryhmäraportista

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry kiittää mahdollisuudesta lausua pääministeri Orpon asettaman työryhmän loppuraportista, koskien EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelua.

Kumppanuussuunnitelman valmistelu on käynnistetty nopeasti, kuten asetettu aikataulu vaatiikin. Työryhmän kokoonpanossa olivat edustettuina vain ministeriöt, mutta myös sidosryhmiä on kuultu käynnistysvaiheessa ja SAK kiittää pääsystä mukaan 5.5.2026 järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Keskeisten sidosryhmien tulee olla valmistelussa mukana jatkossa tasavertaisina toimijoina.

SAK pitää tärkeänä, että työmarkkinaosapuolilla on aidot vaikutusmahdollisuudet sekä valmisteluvaiheessa että ohjelman toimeenpanossa. Työntekijöiden edustuksella on keskeinen merkitys erityisesti silloin, kun valmistellaan työelämää, osaamista ja sosiaalista osallisuutta koskevia uudistuksia.

SAK korostaa, että hallinnollisen rakenteen uudistamisen rinnalla on varmistettava Euroopan sosiaalistenkin tavoitteiden toteutuminen. Työllisyyden, osaamisen, työvoiman saatavuuden, työelämän laadun, yhdenvertaisuuden lisäämisen ja köyhyyden torjunnan tulee olla valmistelussa yhtä vahvasti esillä kuin kilpailukyky-, investointi- ja turvallisuustavoitteet.

Hallinnon yksinkertaistaminen on perusteltua, mutta se ei kuitenkaan saa merkitä liiallista päätöksenteon keskittämistä. Vahva alueellinen toimeenpano alueita itseään koskevissa asioissa, takaa kumppanuusperiaatteen toteutumisen myös käytännössä. Alueet myös tietävät ja tunnistavat itse parhaiten omat erityispiirteensä. SAK pystyy myös toimimaan työelämän asiantuntijana sekä keskusjärjestönä valtakunnallisesti, että paikallistasolla alueellisesti, kunkin alueen erityispiirteet tuntien.

Käytännön hanketoiminnan tasolla hallinnollisen taakan karsiminen on myös käytännössä jopa lisännyt sitä. Jatkossa tulisi käyttää enemmän kentän asiantuntemusta ohjelmakausien vaihtuessa ja kuulla heidän käytännön kokemuksiaan alueilta, välittävistä toimielimistä ja eri sidosryhmiltä sekä ennen kaikkea hankkeiden toteuttajilta itseltään.

Tietojärjestelmäkysymyksiä tarkastelleen alatyöryhmän perustaminen oli tärkeää. Alatyöryhmän esittämät vaihtoehdot tietojärjestelmäkysymyksiin ovat relevantteja.

Menneiden ja kuluvan ohjelmakauden kokemuksella tiedämme, että sekä tuen saajat että viranomaiset ovat joutuneet haasteellisiin tilanteisiin tietojärjestelmän viivästysten vuoksi. Viivästykset ovat vaikuttaneet eniten muutoshakemusten ja tuen maksamista koskevien hakemusten toimittamiseen. Sinänsä kunnianhimoinen sähköinen tietojärjestelmä on ottanut liian hallitsevan roolin itse toiminnasta.

Tässä yhteydessä pitäisi päättää, että jatkossa EU-ohjelmakausien taitekohdassa ei luovuta vanhoista tietojärjestelmistä ennen kuin uudet ovat kaikilta osin täysin toimintavarmoja. Tietojärjestelmien ongelmat eivät saisi haitata / jopa estää itse hanketoimintaa, vaan niiden pitäisi pelkästään helpottaa sitä. Tarvittaessa pitää säilyttää mahdollisuus käyttää toimivaa vanhaa sähköistä järjestelmää tai viime kädessä ”paperipäätöksiä” sähköisten sijaan, jos uusi tietojärjestelmä ei toimi tai sen käyttöönotto viivästyy merkittävästi.

Näkemykset kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta (esim. aikataulu, menettelyt, kumppanuuslähestymistapa, säädösvalmistelu, suunnitelman rakenne)

Valmistelun onnistuminen edellyttää työmarkkinajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen, sekä alueiden osallistumista valmisteluun sen alkuvaiheesta lähtien. Tavoitteiden priorisoinnin ja rahoituksen kohdentamisen tulee olla läpinäkyvää. Näihin liittyen, olisi hyvä tehdä vaikutusarviointeja, joissa tarkastellaan myös työllisyys-, osaamis-, tasa-arvo- ja aluekehitysvaikutuksia.

SAK katsoo, että suunnitelman rakenteessa tulee näkyä selkeästi taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisen lisäksi myös osaamisen ja työvoiman saatavuuden kehittäminen kaikilla Suomen alueilla. Painopisteinä tulee olla myös sosiaalinen osallisuus ja yhdenvertaisuus, sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteet.

Lisäksi säädösvalmistelussa on huolehdittava siitä, että päätöksenteko- ja seurantarakenteet turvaavat työmarkkinaosapuolten pysyvän osallistumisen kumppanuuteen myös ohjelmakauden aikana.

SAK pitää perusteltuna mallia, jossa kansallinen koordinaatio ja alueellinen toimeenpano täydentävät toisiaan. Siinä valtio vastaa EU-suhteesta, kokonaisuuden yhteensovituksesta ja horisontaalisista tavoitteista, kun taas alueet vastaavat alueellisesta tilannekuvasta, strategisista painopisteistä, alueellisesta kumppanuudesta, toimeenpanosta ja tulosten aikaansaamisesta.

Kumppanuusrahaston tavoitteiden huomiointi ja painottaminen kumppanuussuunnitelman valmistelussa

SAK pitää tärkeänä, että kumppanuussuunnitelma vastaa kattavasti asetusehdotuksen tavoitteisiin ja huomioi raportissa esitetyt ilmasto-, ympäristö-, sosiaali- ja tasa-arvovelvoitteet. Raportin mukaan sosiaalisiin tavoitteisiin tulee kohdentaa vähintään 14 prosenttia rahoituksesta, minkä lisäksi suunnitelmassa on huomioitava sukupuolten tasa-arvo ja DNSH-periaate.

Kumppanuusrahaston varoja ei tule suunnata yksinomaan suuriin investointikokonaisuuksiin, vaan niiden rinnalla tulee rahoittaa myös ihmisten osaamista, työllistymistä ja sosiaalista osallisuutta vahvistavia toimenpiteitä. Investointien vaikuttavuus on vahvasti sidoksissa osaavan työvoiman saatavuuteen alueilla.

Näin kumppanuusrahaston varat tukisivat samanaikaisesti Suomen kilpailukykyä, tuottavuutta, osaamistasoa ja sosiaalista kestävyyttä sekä vastaisivat paremmin tulevien työmarkkinoiden tarpeisiin.

Alueelliset erot työmarkkinoilla ja osaamistarpeissa on huomioitava ohjelman valmistelussa. Tuloksellisuusmittareiden tulee sisältää myös sosiaalisia ja työllisyyteen liittyviä vaikutusarvioita, ei ainoastaan investointien tai talouskasvun mittareita. Työelämän kehittämisen, tasa-arvon ja osaamisen vahvistamisen tulee olla ohjelman läpileikkaavia tavoitteita.

SAK katsoo, että kumppanuusrahaston varat tulisi kohdentaa erityisesti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vahvistavat tuottavuutta, osaamistasoa, työllisyyttä ja alueellista yhdenvertaisuutta samanaikaisesti.

SAK pitää tärkeänä, että kumppanuussuunnitelma vastaa kattavasti asetusehdotuksen tavoitteisiin ja huomioi raportissa esitetyt ilmasto-, ympäristö-, sosiaali- ja tasa-arvovelvoitteet. Raportin mukaan sosiaalisiin tavoitteisiin tulee kohdentaa vähintään 14 prosenttia rahoituksesta, minkä lisäksi suunnitelmassa on huomioitava sukupuolten tasa-arvo ja DNSH-periaate.

Kumppanuusrahaston varoja ei tule suunnata yksinomaan suuriin investointikokonaisuuksiin, vaan niiden rinnalla tulee rahoittaa myös ihmisten osaamista, työllistymistä ja sosiaalista osallisuutta vahvistavia toimenpiteitä. Investointien vaikuttavuus on vahvasti sidoksissa osaavan työvoiman saatavuuteen alueilla.

Näin kumppanuusrahaston varat tukisivat samanaikaisesti Suomen kilpailukykyä, tuottavuutta, osaamistasoa ja sosiaalista kestävyyttä sekä vastaisivat paremmin tulevien työmarkkinoiden tarpeisiin.

Alueelliset erot työmarkkinoilla ja osaamistarpeissa on huomioitava ohjelman valmistelussa. Tuloksellisuusmittareiden tulee sisältää myös sosiaalisia ja työllisyyteen liittyviä vaikutusarvioita, ei ainoastaan investointien tai talouskasvun mittareita. Työelämän kehittämisen, tasa-arvon ja osaamisen vahvistamisen tulee olla ohjelman läpileikkaavia tavoitteita.

SAK katsoo, että kumppanuusrahaston varat tulisi kohdentaa erityisesti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vahvistavat tuottavuutta, osaamistasoa, työllisyyttä ja alueellista yhdenvertaisuutta samanaikaisesti.

Kumppanuussuunnitelmaan tulisi sisällyttää laaja valtakunnallinen jatkuvan oppimisen kokonaisuus, jonka tavoitteena olisi ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja mahdollistaa nykyistä paremmin kouluttautuminen myös työuran aikana.

Nuorten työmarkkinoille pääsyä ja oppisopimuskoulutusta tulisi vahvistaa. Nuoria tulee tukea ensimmäisen työpaikan saamisessa ja ehkäistä koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämistä.

SAK ehdottaa valtakunnallista työelämän erityistavoitetta, jonka toimenpiteinä ovat työhyvinvoinnin parantaminen ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen työpaikoilla. Kyseessä olisi samalla tuottavuusohjelma, koska hyvä työelämän laatu tukee myös yritysten kilpailukykyä.

Kumppanuussuunnitelmaan tulisi sisällyttää laaja valtakunnallinen jatkuvan oppimisen kokonaisuus, jonka tavoitteena olisi ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja mahdollistaa nykyistä paremmin kouluttautuminen myös työuran aikana.

Nuorten työmarkkinoille pääsyä ja oppisopimuskoulutusta tulisi vahvistaa. Nuoria tulee tukea ensimmäisen työpaikan saamisessa ja ehkäistä koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämistä.

SAK ehdottaa valtakunnallista työelämän erityistavoitetta, jonka toimenpiteinä ovat työhyvinvoinnin parantaminen ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen työpaikoilla. Kyseessä olisi samalla tuottavuusohjelma, koska hyvä työelämän laatu tukee myös yritysten kilpailukykyä.

Muuta huomioitavaa

EAKR- ja ESR-tyyppisen rahoituksen saatavuus ja vaikuttavuus tulee turvata myös uudessa yhden rahaston mallissa. Pitkäjänteiset aluekehittämishankkeet eivät saa jäädä muiden, sinänsä tärkeiden hankkeiden ja rahoitusta vaativien toimien jalkoihin, muuten koko aluekehitys on vaarassa tyrehtyä. Järjestöiltä ja oppilaitoksilta on leikattu rahoitusta jo todella paljon kansallisesti, mutta EU:n rakennerahastohankkeilla on pystytty hieman kompensoimaan myös tuota menetystä. ESR-varoilla on pystytty toteuttamaan tärkeitä koulutushankkeita ja turvaamaan osaamisen kehittämistä koko Suomessa. Työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittäminen onkin nähtävä strategisena kysymyksenä, johon panostamalla voidaan houkutella uusia investointeja ja työpaikkoja koko Suomeen. Suurten hankekokonaisuuksien lisäksi myös pienemmät, aluelähtöiset ja konkreettiset hankkeet tulee säilyttää mahdollisuutena aluekehityksessä.

Yhteenvetona SAK katsoo, että työryhmäraportti muodostaa käyttökelpoisen pohjan jatkovalmistelulle, mutta jatkotyössä tulee vahvistaa työmarkkinaosapuolten osallistumista sekä varmistaa, että työllisyys-, osaamis-, tasa-arvo- ja sosiaalisen osallisuuden tavoitteet ovat tasavertaisessa asemassa taloudellisten ja investointipoliittisten tavoitteiden kanssa.