Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausluonnos

Miten arvioitte yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjauksiksi valitun viiden suuntaviivan tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta kokonaisuutena?

SAK pitää talousosaamista ja yrittäjyyskasvatusta tärkeinä yleisinä valmiuksina koko koulutusjärjestelmässä. Talousosaaminen tukee oman talouden hallintaa, työelämässä toimimista ja ymmärrystä siitä, miten taloudelliset ratkaisut vaikuttavat yksilöihin, työpaikkoihin ja yhteiskuntaan. Linjausten vaikuttavuus edellyttää kuitenkin, että yrittäjyyden rinnalla huomioidaan myös työelämätaidot, työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemus sekä ymmärrys työmarkkinajärjestelmästä. Tavoitteena tulee olla, että kaikilla oppijoilla on valmiudet toimia työelämässä joko työntekijöinä, yrittäjinä, itsensätyöllistäjinä tai näiden yhdistelmissä.

Suuntaviivakohtainen palauteenne tavoitteista ja koulualakohtaisista kehittämistoimista

1. Innostamme toiminnan ja kokeilun avulla yrittäjämäiseen toimintatapaan

SAK kannattaa toiminnallisia ja kokeilevia oppimistapoja silloin, kun ne vahvistavat osallisuutta, ongelmanratkaisua, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Yrittäjämäisyyttä ei kuitenkaan tule kaventaa yrityksen perustamiseen tai riskinottoon. SAK:n näkemyksen mukaan yrittäjämäisyys tarkoittaa ennen kaikkea aktiivista ja vastuullista toimintatapaa, johon kuuluvat aloitteellisuus, yhteistyötaidot, ongelmanratkaisukyky, luovuus, itsensä kehittäminen sekä kyky ottaa vastuuta omasta työstä ja oppimisesta. Nämä valmiudet hyödyttävät kaikkia työelämässä toimivia riippumatta heidän asemastaan tai työn tekemisen tavastaan. Näiden rinnalla on käsiteltävä työn tekemisen eri muotoja, reiluja työehtoja, työturvallisuutta sekä työpaikoilla tarvittavia vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja.

2. Tarjoamme joustavia mahdollisuuksia yrittäjyys- ja talousosaamisen edistämiseen

SAK pitää joustavia mahdollisuuksia kannatettavina silloin, kun ne lisäävät koulutuksen saavutettavuutta ja tukevat osaamisen päivittämistä. Talousosaamisen ja yrittäjyyskasvatuksen olisi hyvä sisältyä koulutukseen mahdollisimman yhdenvertaisesti eri koulutusasteilla. Toteutuksessa on perusteltua huomioida myös riittävä lähiopetus, ohjaus ja oppimisen tuki erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa.

3. Vahvistamme kasvatuksen ja koulutuksen parissa työskentelevien osaamista pitkäjänteisesti uudella ja päivittyvällä tiedolla

SAK pitää henkilöstön osaamisen vahvistamista keskeisenä tavoitteena. Opettajille, opinto-ohjaajille ja muulle henkilöstölle tarvitaan ajantasaista tietoa työelämän muutoksista, talousosaamisesta, yrittäjyyden eri muodoista ja työntekijän asemasta. Täydennyskoulutuksen tulee olla suunnitelmallista, resursoitua ja hyödyntää myös työmarkkinaosapuolten, järjestöjen ja viranomaisten asiantuntemusta.

4. Valmistaudumme ja valmennamme tulevaisuuteen

Tulevaisuuteen valmentaminen on tärkeää, mutta sen tulee perustua realistiseen kuvaan työelämän muutoksesta. Digitalisaatio, tekoäly, vihreä siirtymä ja väestörakenteen muutos lisäävät jatkuvan oppimisen tarvetta. Tulevaisuustaitojen rinnalla on vahvistettava perustaitoja, digiosaamista, oman talouden hallintaa sekä ymmärrystä sosiaaliturvasta, verotuksesta ja työelämän pelisäännöistä.

5. Työskentelemme kestävän tulevaisuuden puolesta

SAK pitää kestävän tulevaisuuden näkökulmaa välttämättömänä. Talousosaamisen tulee sisältää ymmärrystä talouden, työn, hyvinvoinnin ja ympäristön keskinäisistä riippuvuuksista. Kestävyysteeman tulee näkyä konkreettisina sisältöinä kuten vastuullisena kuluttamisena, ilmasto- ja ympäristövaikutusten ymmärtämisenä, reiluna työelämänä, harmaan talouden torjuntana sekä sosiaalisesti kestävänä siirtymänä. Oppijoille on tärkeää muodostua käsitys siitä, että taloudelliset ratkaisut vaikuttavat myös työn laatuun, toimeentuloon, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Muut mahdolliset huomiot linjausluonnoksesta

SAK katsoo, että linjausluonnosta tulisi täydentää työntekijänäkökulmalla ja työelämätaitojen vahvistamisella. Yrittäjyyskasvatus ja talousosaaminen ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalla kaikilla nuorilla ja aikuisilla tulee olla riittävät valmiudet ymmärtää työsopimuksia, palkkaa, työaikaa, työturvallisuutta, työehtosopimuksia, sosiaalivakuutusta ja työmarkkinajärjestelmän perusrakenteita. Tämä on myös keino ehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä ja tukea nuorten turvallista kiinnittymistä työelämään. Linjausten toimeenpanossa on huolehdittava siitä, että kouluilla ja oppilaitoksilla on riittävät resurssit, opetusmateriaali ja yhteistyöverkostot sisältöjen toteuttamiseen yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.

Liitettä 2 koskevat kommentit

Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausluonnoksen liitteessä 2 on esimerkinomaisesti lueteltu organisaatioita, jotka tarjoavat kouluille ja oppilaitoksille tukea, asiantuntemusta ja toimintamalleja yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen toteuttamiseen. Mitä organisaatioita liitteeseen 2 olisi syytä lisätä? Ilmoita organisaatio, lyhyt kuvaus sen päätehtävästä ja keinoista, joilla organisaatio tukee kouluja ja oppilaitoksia yrittäjyyskasvatuksessa ja talousosaamisen edistämisessä.

Liitteeseen 2 olisi syytä lisätä työmarkkinajärjestöjä ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvää neuvontaa tarjoavia toimijoita. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tukee kouluja ja oppilaitoksia tarjoamalla työelämän pelisääntöihin liittyvää tietoa, materiaaleja ja neuvontaa.

SAK:n Työelämän pelisäännöt -kokonaisuus vahvistaa erityisesti nuorten ja maahan muuttaneiden ymmärrystä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, työehdoista, työsopimuksista, palkasta, työajoista sekä työmarkkinajärjestelmästä. Kokonaisuus täydentää yrittäjyyskasvatusta tuomalla rinnalle työntekijänäkökulman ja tukee koulujen ja oppilaitosten työtä työelämäosaamisen vahvistamisessa.