Kiertotalouden strategisen ohjelman väliarviointi

Mitkä ohjauskeinot ovat vaikuttavimpia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi?

Arvioinnin mukaan ohjelma on ollut relevantti ja hyödyllinen yhteistyön, osaamisen ja informaatio-ohjauksen vahvistamisessa, mutta vaikutukset määrällisiin tavoitteisiin ja investointeihin ovat jääneet rajallisiksi. Sääntely, verotus ja markkinoita ohjaavat taloudelliset instrumentit ovat edenneet hitaasti. Arvioinnin suosituksia ovat muun muassa strategisen ohjauksen vahvistaminen, taloudellisen ohjauksen kehittäminen, rahoituspolkujen rakentaminen, sääntelyn ja lupien parantaminen, hankintojen vahvistaminen, green dealin kehittäminen sekä seurannan parantaminen. Mitkä arvioinnin suosituksista ovat mielestänne tärkeimpiä seuraavassa vaiheessa ja miten konkretisoisitte niitä? Onko teillä näkemyksiä eri ohjauskeinojen toimivuudesta, esimerkkejä muista maista ja arvioita toteuttamiskelpoisuudesta? Miten täydentäisitte kiertotalousohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä? 

2023-2026 toteutuneet toimet ovat suhteessa määrällisiin tavoitteisiin ja valitettavasti myös tarvittaviin investointeihin jääneet erittäin vaatimattomiksi. On selvää, että pelkkä vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta ja lähinnä informaatio-ohjaus ei riitä, vaikka TKI- ja muita rahoitusinstrumentteja olisi toimijoille käytössä.

Jotta tavoitteisiin voitaisiin päästä, on erityisesti sääntelyä ja markkinoita ohjaavia taloudellisia instrumentteja (mm. jätehuollon verot ja maksut ml. jätteenpoltto; luonnonvaraverojen ml. maa-ainesverojen mahdollisuuksien perusteellinen selvitys; tuotteen elinkaaren pidentämiseen liittyvät kannusteet) toimeenpantava samaan aikaan kun seurantaa kehitetään ja parannetaan.

Lisäksi kierrätysteollisuudelle määräaikaista sähköveron alentamista olisi harkittava, sillä nykyistä minimiä korkeampi sähköveroluokka hidastaa kiertotalouteen siirtymistä.

Yritysten, työntekijöiden ja kansalaisten ohella erityisesti poliittisten päättäjien tietoisuuden lisääminen kiertotaloudesta ja sen välttämättömyydestä on kriittistä (strategisen ohjauksen ja toimeenpanon jatkuvuuden vahvistaminen; vahvistetaan seurantaa ja tietopohjaa päätöksenteon tukena).

FISS-toimintamallin vakiinnuttamiselle pitäisi antaa pidempi aika muotoutua ja siksi olisi ollut/olisi perusteltua jatkaa sen rahoittamista ainakin vuoteen 2028.

Yleistä TKI-rahoitusta on lisätty hyvin valtion budjettiin sitten strategia-ohjelman synnyn. Edelleen pitää kuitenkin kehittää TKI-rahoitusinstrumentteja ml. julkisten hankintojen ohjeistusta niin, että niitä hyödyntävät yritykset velvoitetaan panostamaan ekologisten toimien lisäksi myös työntekijöiden kiertotalousosaamisen vahvistamiseen. Työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen tarvitaan lisäresursseja budjetista.

Strategian tavoitteisiin olisi tärkeää lisätä uusien, kestävien työpaikkojen määrä.

Esitämme lisäksi edelleen, että primääriraaka-aineiden kokonaiskulutustason määritelmään lisätään vientituotteiden valmistuksessa käytetyt luonnonvarat. Näin kyettäisiin seuraamaan kokonaisuuden kannalta erittäin relevantteja kotimaisen vientiteollisuuden kokonaiskulutusta ja arvioimaan se huomattavasti paremmin.

Miten Kiertotalouden green dealin puitteissa tehtävää yhteistyötä ja toimintamalleja voisi kehittää?

Arvioinnin mukaan green deal on onnistunut sitouttamaan toimijoita, mutta vapaaehtoisuuteen perustuva malli ei yksin riitä systeemiseen muutokseen. Lisäksi osallistujajoukkoa tulisi laajentaa erityisesti materiaali-intensiivisille toimialoille.  

Vapaaehtoisten green deal toimijoiden joukko on vaatimaton suhteessa siihen, kuinka paljon odotusarvoa tälle toiminnalle on laitettu. Suositus osallistujajoukon laajentamisesta erityisesti materiaali-intensiivisille toimialoille on perusteltu, mutta vaikeasti toteutettava, jos niitä ei ole green deal -malli kiinnostanut tähänkään asti. Kiinnostus lisääntynee varmimmin, jos tiedossa on samalla taloudellisia ohjauskeinoja, jotka kohdistuvat näihin yrityksiin. Näin myös muutokset arvoverkoissa olisivat todennäköisempiä.

Sidosryhmäyhteistyön laajentamista vähintäänkin tiedon välityksen osalta olisi laajennettava myös palkansaajin. Toistaiseksi ainakaan SAK:hon ei tule tietoa lainkaan itse green deal:sta eikä sen toimista tai tuloksista.

Olisi myös perusteltua harkita vähintäänkin green deal -koordinaatiosta vastaavien viranomaisten ja Agenda2030 sihteeristön ja neuvottelukunnan välisen yhteistyön parantamista, sillä molemmissa käsitellään samoja teemoja ja etsitään ratkaisua mm. kiertotalouden edistämiseen.

Mitä kiertotalouden rahoitusmalleja tai -ratkaisuja tulisi vahvistaa tai mitä uusia malleja tulisi kehittää?

Arviointi tunnistaa rahoituskuilun TKI-vaiheen ja teollisen mittakaavan investointien välillä. Mitkä ovat keskeisimpiä pullonkauloja kiertotalousinvestoinneissa, ja miten niitä tulisi ratkaista? Miten kiertotalouden edistämisen tulisi sisältyä tulevaan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kansalliseen ohjelmaan? 

Teollisuussijoitukseen enemmän Ilmastorahasto-tyyppistä rahoitusta ml. alan asiatuntijoita.

Kiertotalousstrategia, jonka toimet on päivitetty vastaamaan paremmin tavoitteita ja joissa ekologisen lisäksi sosiaalinen kestävyys olisi otettu paremmin huomioon, olisi sisällytettävä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmaan. Monivuotisen rahoituskehyksen kautta on varmistettava pitkäjänteinen rahoituspolku kiertotalouden TKI-toiminnasta teollisen mittakaavan investointeihin, työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen sekä materiaalitehokkuutta ja kierrätysmarkkinoita tukeviin julkisiin hankintoihin. Rahoituksen kriteereissä tulee painottaa ekologisen vaikuttavuuden lisäksi työntekijöille oikeudenmukaista siirtymää: uusien kestävien työpaikkojen luomista ja sitä, että rahoitettavat hankkeet vahvistavat työntekijöiden taitoja toimia kiertotalouden muutoksessa.

Miten julkisia hankintoja tulisi ohjata nykyistä vahvemmin kiertotalousmarkkinoiden luomisessa?

Arviointi nostaa julkiset hankinnat yhdeksi tärkeäksi vipuvarreksi kysynnän synnyttämisessä ja ratkaisujen skaalaamisessa. Miten kiertotaloutta tukevia julkisia hankintoja tulisi edistää ja minkälainen ohjauskeinojen kokonaisuus olisi tässä tehokkain? Ovatko julkisille hankinnoille asetetut kiertotalous- ja kestävyyttä koskevat tavoitteet riittävän vaikuttavia, ja miten niiden toimeenpanoa tulisi vahvistaa (esim. ohjaus, kannustimet tai rahoitus)?

Julkiset hankinnat ja niiden parempi ohjattavuus ekologisten/kiertotalousvaatimusten mukaisiin hankintoihin nopeuttaisi kiertotalouteen siirtymistä, jos esim. valintakriteereistä ei tehdä selkeästi velvoittavampia ja ohjata valintakriteereitä muutenkin painottamaan laatua pelkän hinnan sijaan. Tämä onnistuu vain uudella painotuksella hankinta-asiantuntijoiden koulutuksessa, joka vaikuttaa edelleen keskittyvän taloudellisen kestävyyden priorisointiin.

Miten eri toimijoiden sitoutumista sekä ohjelman pitkäjänteisyyttä ja poikkihallinnollisuutta voitaisiin lisätä?

Arvioinnin mukaan ohjelman strateginen merkitys on suuri, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa vahvempaa ohjausta, järeämpiä keinoja sekä pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistamista. Kiertotalouden strateginen ohjelma on edistänyt kiertotaloutta yli hallintorajojen ja pitänyt teeman näkyvästi esillä kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa. Ohjelma on tukenut laajaa joukkoa hankkeita ja kehittämistoimia, ja sen strateginen relevanssi on arvioinnin mukaan edelleen vahva. 

Kiertotalousstrategian tavoitteet ml. tavoitteisiin pääsyn mahdollistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, tavoitteeksi seuraavaan hallitusohjelmaan. Näin strategia saa riittävän poliittisen tason sitoutumisen ja mahdollistaa onnistumisen.