Yritysvastuudirektiivi vesittyy Suomessa lopullisesti hallituksen Omnibus-intoilun vuoksi
"Tämäkin päätös korostaa siitä, ettei Orpon hallitusta kiinnosta työntekijöiden aseman turvaaminen eikä harmaan talouden torjunta."
Pia Björkbacka, Johtava asiantuntija, ilmasto ja kestävä kehitys
Orpon hallitus antoi 5. marraskuuta eduskunnalle EU-direktiiviin perustuvan kansallisen yritysvastuulakiesityksensä. Direktiivin tavoitteena on velvoittaa yritykset tunnistamaan, ennaltaehkäisemään ja lopettamaan toiminnastaan aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ihmisoikeuksille ja ympäristölle. Hallitus on lakiesitystä tehdessään täyttänyt vain direktiivin vähimmäisvaatimukset.
Yritysvastuulaki koskee pelkästään erittäin suuria yrityksiä, joiden henkilöstön määrä on yli 5 000 ja liikevaihto yli 1,5 miljardia euroa. Suomessa tämä tarkoittaisi noin 30 yritystä, konsernia ja osuuskuntaa. Osuuskuntien mukaan ottaminen lain soveltamisalaan on ainoa poikkeus siihen minimitasoon, jolla hallitus on direktiiviä toimeenpanemassa.
Hallitus ei esimerkiksi esitä vahingonkorvausvastuisiin pakottavaa lainsäädäntöä. Jos korvausvastuu määräytyisi yksielitteisesti Suomen lainsäädännön mukaan, lisäisi se sekä yritysten että uhrien oikeusvarmuutta ja vähentäisi niin riidan osapuolten kuin suomalaisen tuomioistuinjärjestelmänkin kuormitusta. Hallituksen esitys sen sijaan synnyttäisi tilanteen, jossa globaalisti toimivat suomalaiset yritykset joutuisivat käyttämään paljon resursseja sen hahmottamiseksi, miten vastuu missäkin maassa muodostuu, koska kansalliset vahingonkorvaussäännöt vaihtelevat valtiosta toiseen. Vahingonkorvauslaeissa säädetään korvausvastuun edellytyksistä, kuten vastuuperusteesta, vahinkolajeista ja syy-yhteydestä.
SAK esittää, ettei hallituksen yritysvastuulakiesitystä edistetä tällä vaalikaudella eduskunnassa.
Vastoin valmistelijoiden esitystä hallitus ei myöskään ole ohjaamassa rahoitusta lain noudattamista valvovalle viranomaiselle uuden tehtävän hoitamiseen. Tämä vaarantaa direktiiviin perustuvan kansallisen lain toimeenpanon. Lisäksi tämäkin päätös korostaa siitä, ettei Orpon hallitusta kiinnosta työntekijöiden aseman turvaaminen eikä harmaan talouden torjunta. Yritysvastuulaissa on kyse uudesta, laajasta ja vaativasta sääntelykokonaisuudesta, joka edellyttää erityisosaamista.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vasta parin vuoden päästä 26.7.2028. Yrityksiin lakia sovellettaisiin 26.7.2029 alkaen. SAK esittää, ettei hallituksen yritysvastuulakiesitystä edistetä tällä vaalikaudella eduskunnassa, koska esitys ei ratkaise riittävällä tasolla yritysvastuun haasteita. Kansallinen toimeenpano on syytä jättää suosiolla seuraavalle hallitukselle, jonka tahtotila on toivottavasti nykyistä hallitusta kunniahimoisempi.
Seuraavan hallituksen olisi myös tärkeää edistää koko yritysvastuudirektiivin päivittämistä Euroopan unionissa, koska sitä on vesitetty rutkasti osana EU:n Omnibus-kokonaisuutta. Soveltamisalaan kuuluvien yritysten määrää pitää lisätä huomattavasti niin niiden koon kuin arvoketjujenkin osalta. Myös työntekijä- ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen mahdollisuuksia siviilioikeudellisten vahingonkorvauskanteiden tekemiseen pitäisi direktiivissä vahvistaa ja yritysten tietojenkeruumahdollisuuksia ja sidosryhmien kuulemisvelvoitteita parantaa. Ilmastosuunnitelmien valmistelu ja ilmastotoimien seuranta pitäisi myös saada osaksi direktiiviä.