Kestävän kehityksen tavoite ihmisarvoisesta työstä takkuaa – Suomessakin kehitys kulkee väärään suuntaan

Vuoden 2026 YK:n Agenda 2030 -raportti (pdf) osoittaa, kuinka kaukana kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet ovat edelleen todellisuudesta. Vaikka kestävyystoimet ovat parantaneet miljoonien ihmisten elämää, lähes puolet tavoitteista etenee liian hitaasti tai ei lainkaan tai menee takapakkia.

Äärimmäinen köyhyys, nälkä, puutteelliset peruspalvelut, ilmastokriisi, konfliktit ja eriarvoisuus ovat edelleen kestävän kehityksen esteenä. Myös Agenda 2030:n tavoitteisiin sisältyvä ihmisarvoisten työpaikkojen edistäminen etenee heikosti.

Ihmisarvoisten työpaikkojen edistäminen on osa tavoitekokonaisuutta 8, johon kuuluvat myös kestävä talouskasvu ja työllisyys. Työntekijöiden ja ammattiliittojen mielestä tämä tavoitekokonaisuus on keskeinen mittari sen arvioimiseksi, kuinka vakavasti valtiot edistävät kestävää kehitystä.

Kyse ei ole vain talousluvuista vaan hyvälaatuisista työpaikoista sekä oikeudesta työhön, yhtäläiseen palkkaan ja turvallisiin työoloihin. Juuri näissä kysymyksissä Suomen ja koko maailman kehitys on kääntynyt väärään suuntaan. Työntekijöiden perusoikeuksien suojelu heikkenee yhä, ja erityisesti työntekijöiden oikeus järjestäytyä ammattiliittoihin ja neuvotella oikeuksistaan kollektiivisesti on useilla maailman alueilla huonompi kuin Agenda2030:n alkuvuosina.

Hallituksen toimissa näkyy johdonmukainen ja erittäin huolestuttava linja: työntekijöitä ja ammattiliittoja haastetaan poliitikkojen puheissa ja ne ohitetaan lainvalmistelussa.

Myös työntekijöiden palkkojen kehitys on ollut globaalisti kehnoa, mikä on lisännyt työssä olevien ihmisten köyhyyttä myönteisestä työllisyyskehityksestä huolimatta. Epävirallisen työn määrä ei ole vähentynyt lainkaan vuodesta 2015. Lapsityövoiman käytöstä kärsii edelleen noin 138 miljoonaa lasta, vaikka luku on onneksi laskeva.

Myös kehitys Suomessa on huolestuttavaa. Työttömyys on korkealla tasolla, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja nuorten asema työmarkkinoilla on heikko.

Orpon-Purran hallituksen työelämälinja on ollut karu. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa on heikennetty. Hallituksen toimissa näkyy johdonmukainen ja erittäin huolestuttava linja: työntekijöitä ja ammattiliittoja haastetaan poliitikkojen puheissa ja ne ohitetaan lainvalmistelussa.

Työntekijöiden oikeuksia on heikennetty lainsäädäntömuutoksin. Hallitus on rajoittanut lakko-oikeutta, säätänyt yksittäisille työntekijöille ison seuraamusmaksun laittomaan lakkoon osallistumisesta ja horjuttanut paikallisen sopimisen tasapainoa. Lisäksi hallitus on heikentänyt työntekijöiden irtisanomissuojaa ja työpaikkojen yhteistoimintaa sekä lisännyt pätkätöitä, mikä on erityisen vahingollista naisille ja nuorille työntekijöille.

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC mittaa vuosittain työntekijöiden oikeuksien tilaa eri puolilla maailmaa. ITUC:n raporttien mukaan työntekijöiden oikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Myös Euroopassa tilanne on huonompi kuin kertaakaan aikaisemmin raportin 13 julkaisuvuoden aikana. ITUC:n vuoden 2026 raportissa Suomi on pudonnut viisiportaisen asteikon parhaimmalta tasolta ja on ainoa Pohjoismaa, joka ei kuulu enää parhaiden joukkoon.

Työntekijöiden oikeuksia rikkovia poliittisia linjauksia ei voi ohittaa olan kohautuksella, sillä ne ovat laajemminkin hälytysmerkki ihmisoikeuksien ja demokratian heikentyneestä tilasta. Agenda 2030:n tavoitteen 8 kehityssuunta on demokratian kohtalonkysymys. Kun työntekijöiden ääni vaimennetaan, heikkenee samalla demokratian tila. Siksi työntekijöiden oikeuksien puolustaminen on kaikkien kansalaisten ja koko yhteiskunnan yhteinen asia.

Tänään perjantaina 25. syyskuuta 2026 vietetään kestävän kehityksen lippupäivää. SAK ja moni muu organisaatio Suomessa nostaa kestävän kehityksen Agenda 2030:n lipun salkoonsa päivää juhlistaakseen. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 pyrkii turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.